Lapsen liikkumiseen vaikuttavat monet hänen ympärillään olevat aikuiset ja arjen toimintaympäristöt. Perheellä, varhaiskasvatuksella, harrastustoiminnalla, liikuntapalveluilla ja terveydenhuollolla on kaikilla tärkeä rooli lapsen liikkumisen ja motoristen taitojen tukemisessa. 

Ohjelma 

12.00–12.05 Tervetuloa 
Sofia Hilska, lasten ja nuorten liikunnan asiantuntija, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry 

12.05–12.40 Liikkuvasta lapsesta liikkuvaksi aikuiseksi – aktiivisen elämäntavan rakennuspalikat 
Eero Haapala, erikoistutkija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu & tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto 

Mikä saa lapsen innostumaan liikkumisesta ja kokemaan itsensä taitavaksi liikkujaksi? Puheenvuorossa tarkastellaan motoristen taitojen merkitystä lapsen liikkumiselle, motivaatiolle ja myönteisille kokemuksille sekä aikuisten roolia lapsen liikuntakasvattajina. 

12.40–13.20 Lapsiperheiden liikunnallisen elämäntavan edistäminen arjessa 

🔹 Liikuntapalveluiden ja varhaiskasvatuksen yhteistyö 
Fanni Saari, liikunnanohjaaja, Naantalin kaupungin liikuntapalvelut 

🔹 Terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen yhteistyö 
Saara Kangas, päiväkodin johtaja, Vetelin kunta 
Jenna Alaspää, terveydenhoitaja, hyvinvointialue Soite 

Kuulemme käytännön esimerkkejä siitä, miten eri toimijat voivat tehdä yhteistyötä ja tukea lapsiperheiden liikunnallista arkea. 

13.20–13.30 Liikunnan alueiden tukipalvelut 

Webinaari tarjoaa ajatuksia ja käytännön esimerkkejä siitä, miten voimme yhdessä vahvistaa lasten ja perheiden liikkumista. 

Tervetuloa mukaan kuulemaan asiantuntijoita ja hakemaan uusia näkökulmia omaan työhön! 

Ilmoittaudu 24.1.2027 mennessä: https://bit.ly/liikkuvaelämäntapa 
 
Hanketta tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Oppilaitosten arki muuttuu ja opiskelijoiden aktiivinen, hyvinvoiva päivä ei synny itsestään, vaan se vaatii johdonmukaista johtamista, rakenteita ja yhteisön sitouttamista. Juuri tähän tukea tarjoaa Liikunnan aluejärjestöjen valtakunnallinen webinaari Sumeneeko ajatus? – Liike freesaa!, joka järjestetään to 29.10.2026 klo 9.00–10.30 Teamsissa.

Webinaari on suunnattu erityisesti rehtoreille, oppilaitosjohdolle ja opiskeluhuollon esihenkilöille, jotka vastaavat hyvinvoinnin, liikunnallisen toimintakulttuurin ja opiskeluarjen kehittämisestä. Tilaisuus kokoaa yhteen alan asiantuntijat ja käytännön kehittäjät, jotka avaavat, miten hyvinvointia johdetaan arjessa – lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa.

Miksi osallistua?

· Saat konkreettisia työkaluja opiskeluhuollon ja hyvinvoinnin johtamiseen.

· Opit, miten koko yhteisö sitoutetaan aktiivisempaan arkeen.

· Näet toimivia esimerkkejä lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista.

· Saat uusia näkökulmia toimintakulttuurin kehittämiseen.

· Pääset kuulemaan asiantuntijoita Opetushallituksesta ja oppilaitoksista eri puolilta Suomea.

Aamun ohjelmassa kuullaan muun muassa hyvinvoinnin johtamisen käytännöistä toisella asteella, liikkuvamman toimintakulttuurin rakentamisesta lukiossa, aktiivisemman opiskelupäivän kehittämisestä ammatillisessa koulutuksessa, työkaluista liikkuvamman opiskelun johtamiseen sekä lopuksi Liikunnan aluejärjestöjen tarjoamasta tuesta oppilaitoksille

Tämä on tilaisuus vahvistaa oppilaitoksesi hyvinvoinnin johtamista ja saada tuoreita ideoita arjen kehittämiseen

Tutustu tarkempaan ohjelmaan ja ilmoittaudu viimeistään 27.10.2026: https://www.liikunnanaluejarjestot.fi/opiskeluvuodet/valtakunnalliset-webinaarit/

Hur skapar vi en vardag där fler barn och unga får möjlighet att röra på sig, må bra och känna sig delaktiga?

Den 4 november samlas vi på Olympiastadion i Helsingfors för Mera Rörelse, en avgiftsfri seminariedag för dig som arbetar inom småbarnspedagogik, grundläggande utbildning, andra stadiet eller med barn och unga.

Inspiration, konkreta verktyg och nya perspektiv

Hur skapar vi en vardag där fler barn och unga får möjlighet att röra på sig, må bra och känna sig delaktiga?

Den 4 november samlas vi på Olympiastadion i Helsingfors för Mera Rörelse, en avgiftsfri seminariedag för dig som arbetar inom småbarnspedagogik, grundläggande utbildning, andra stadiet eller med barn och unga.

Carolina Klüft, olympisk mästare och verksamhetschef för Generation Pep, håller ett anförande på distans om insatser för ökad rörelse och bättre hälsa bland barn och unga.

Under Verksamhetspärlor lyfter vi goda exempel, delar erfarenheter och lär av varandra.

På eftermiddagen blir det verkstad! Du väljer två workshoppar utifrån det som känns mest relevant för just ditt arbete.

Workshop 1

• Rörelseglädje och delaktighet med hjälp av visuellt stöd, Michaela Holm, Folkhälsan

• Från lagändring till en aktivare skolvardag, Skolan i Rörelse

• Rörelse som stärker psykisk hälsa, Anna-Lena Sahlström, MIELI rf

• Färdigt, roligt och aktivt – Majblomman Majs rörelseäventyr, Jette Timgren, Folkhälsan

Workshop 2

• Gymnastik i små utrymmen!, Eva-Lotta Backman, Finlands Svenska Idrott

• Rörelse för alla – när deltagandet behöver lite extra stöd, Annika Olsen Nyberg

• Små rörelser, stora möjligheter!, Henrika Backman, ergoterapeut

• På era platser, färdiga, RÄKNA!!, Nina Aspegren

En dag för att inspireras, prova, dela och ta med något konkret hem.

Tid: 4.11.2026 kl. 8.30–14.30
Plats: Olympiastadion, Helsingfors
Pris: Avgiftsfritt
Anmäl dig senast 20.10. https://eventilla.lvv.fi/event/WXv7l/SV

Läs mer om programmet och anmäl dig!

Vaikka mediassa asia usein pyörii, niin talous ei kuitenkaan seurojen itsensä mielestä näyttäydy seurakentän suurimpana ongelmana. Silti tulosten tarkempi tarkastelu osoittaa, että vakaa nykytila ei automaattisesti tarkoita valmiutta tulevaan. Monessa seurassa talouden seuranta perustuu edelleen vahvasti toteutuneisiin lukuihin, vaikka ennakoinnin merkitys kasvaa jatkuvasti.

Liikuntatieteellisen Seuran tuore Liikunnan talous Suomessa vuonna 2024 -julkaisu näyttää, että urheiluseurat ovat osa huomattavasti suurempaa kokonaisuutta. Liikunnan ja urheilun talouden kokonaisvolyymi Suomessa on useita miljardeja euroja, ja pelkästään urheiluseuroissa tehtävän vapaaehtoistyön arvoksi arvioidaan yli miljardi euroa. Seurat ja niiden talous on siis hyvin merkittävä osa suomalaista hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja kansalaistoimintaa.

Seurabarometrin aineistossa yksi kiinnostavimmista havainnoista liittyy seurakokojen eroihin. Talouden vakaudessa erot ovat pieniä, mutta talouden johtamisen rakenteissa ne kasvavat selvästi. Suurissa seuroissa talousohjesäännöt, vastuiden määrittely ja kassavirtaseuranta ovat huomattavasti yleisempiä kuin pienissä seuroissa. Samalla pienissä seuroissa jäsenet ja toimijat tuntevat taloustilanteen usein paremmin kuin suurissa organisaatioissa. Talous on lähempänä ihmisiä, mutta myös riippuvaisempi yksittäisten vapaaehtoisten osaamisesta.

Avoimissa vastauksissa on huolta, mutta myös valveutuneisuutta. Niissä korostuvat kasvavat tilavuokrat, olosuhdekustannukset, sponsorirahoituksen epävarmuus sekä jäsenmaksujen viivästymisestä aiheutuvat kassahaasteet. Toisaalta vastauksissa näkyy myös vastuullisuus: seurat tekevät talouden tasapainottamissuunnitelmia, kehittävät talousohjeistuksiaan ja hakevat aktiivisesti uusia tapoja turvata toimintansa jatkuvuus.

Suomalaiset seurat eivät huhuista huolimatta isossa kuvassa elä talouskriisissä. Päinvastoin talouden vakaus, läpinäkyvyys ja suunnitelmallisuus ovat seuratoiminnan vahvuuksia. Kehityskohteet löytyvät ennakoinnista, rakenteista ja taloustiedon hyödyntämisestä päätöksenteossa.

Keskeiset kehityskohteet:

• Kassavirtalaskenta osaksi arjen johtamista: Talouden tiedetään olevan kunnossa, mutta tulevien kuukausien näkymää ei seurata systemaattisesti.

• Talousohjesäännöt ja vastuut näkyviksi: Monissa seuroissa talous toimii käytännössä hyvin, mutta toimintatavat ovat dokumentoimatta. Tämä kasvattaa riskiä erityisesti silloin, kun vastuuhenkilöt vaihtuvat.

• Talousosaaminen koko hallitukselle: Talous ei ole vain rahastonhoitajan asia. Hallituksen tulee ymmärtää, mistä tulot syntyvät, miten kulut kehittyvät, mikä vaikuttaa harrastamisen hintaan ja miten taloudesta viestitään jäsenille.

Koulutukset

Liikunnan alueet tarjoavat koulutuksia, jotka auttavat seuroja niin talouden perushallinnassa, kuin siihen vaikuttavissa asioissa. Esimerkiksi:

Urheiluseuran talouskoulutus (3 h)
Urheilu- ja liikuntaseurojen taloushallinnon koulutuksessa paneudutaan yleisesti talouden hoitamiseen. Koulutus on tarkoitettu kaikille seuran hallituksen jäsenille ja asiasta kiinnostuneille.

Urheiluseuran varainhankinta (3 h)
Koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena on saada seurajohto pohtimaan varainhankintaa asiakasajattelun näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena on, että seuran kiinnostavuus ja arvo nähdään yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien silmin.

Urheiluseuran verotus (3 h)
Raha liikkuu urheiluseurassa. Aina, kun näin tapahtuu, pitää miettiä myös rahan verotuksellisia näkökulmia. Koulutuksessa käydään läpi seuran varainhankinnan verotuksen perusteita ja seuran maksamia kulukorvauksia. Sisältöinä on mm. seura ja verotus, urheilutoiminnan tulot, talkootyö ja kulukorvaukset.

Haluatko kuulla lisää?

Kuuntele Seurabarometri-podcastin jakso 6: "Urheiluseuran talous – talkoilla vai ammattilaisvoimin?" Spotifysta tai Youtubesta. 

Seurabarometri-podcast jakso 6 / youtube.com

Seurabarometri-podcast jakso 6 / spotify.com

Lähteet

Seurabarometri 2025. Talousosion kyselyaineisto.

Ala-Vähälä, Timo ym. 2026. Liikunnan talous Suomessa vuonna 2024. Liikuntatieteellinen Seura.

Ala-Vähälä, Timo ym. 2019. Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä.

Valtion liikuntaneuvosto 2023. Liikuntatoimijoiden tilannekuva: koronasta palautuminen ja energiakriisin vaikutukset.

Valtion liikuntaneuvosto 2019. Mikä maksaa? Kustannukset lasten ja nuorten liikunnassa ja urheilussa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö / Valtioneuvoston julkaisuarkisto. 2024. Liikunta- ja urheiluseurojen taloudellinen tuki harrastavien lasten ja nuorten perheille.

Suomen Olympiakomitea. Materiaalit seuroille: johtaminen, hallinto ja talous.

Aineiston tulkintaa koskeva huomio

Seurojen oma arvio talouden vakaudesta kuvaa ennen kaikkea koettua kykyä hoitaa nykyistä toimintaa vastuullisesti. Se ei suoraan mittaa seuran kassavarojen riittävyyttä, omavaraisuutta, velkaantumista, tulevien kausien tulonäkymiä eikä yksittäisten jäsenperheiden kokemaa harrastamisen kokonaiskustannusta.

Tekoälyä on käytetty aineiston analyysiin.

Tekstin ja podcastin tuottaa Pohjois-Karjalan Liikunta ry. 

Liikunnan aluejärjestöt ovat vastanneet tilanteeseen nopeasti ja tukeneet kouluja konkreettisilla, helposti käyttöönotettavilla ratkaisuilla. Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (HLU) lasten ja nuorten liikunnan asiantutija Hannamari Laitinen ja Tampereen kaupungin pedagoginen asiantuntija Annika Urvikko kertovat, miten aluejärjestön ja kaupungin yhteistyöllä syntyy lisää liikettä. Mottona on ollut lähteä liikkeelle nopeasti ja kokeilla rohkeasti.

Monet Lisää liikettä -hankkeen elementit ovat Tampereella vakiinnuttaneet paikkansa vuosien varrella ja yhteistyötä tehdään tiiviisti ympäri vuoden. Yhdessä järjestetään Välkkäritoimintaa ja pidetään Move!-vinkkipankki -työpajoja, koulutetaan Liikuntamotivaattoreita ja ylläpidetään verkostoyhteistyötä. Yleisölle vuoden näkyvin ponnistus on Lupa harrastaa -messut.

-        Harrastusmessut on konkreettinen tilaisuus nähdä, mitä on yhdessä saatu aikaan, pedagoginen asiantuntija Urvikko summaa ja Laitinen komppaa.

Aluejärjestön vahvuus on sen mahdollisuus jalkautua kouluille tarpeen mukaan. HLU tuntee Tampereen kaupungin toimintamallin ja pystyy tarjoamaan sellaisia palveluita, joille kulloinkin on tarvetta.  

Urvikko kiittelee erityisesti HLU:n koulutuksellista näkökulmaa. Vastaavaa tietotaitoa ei hänen mukaansa olisi saatavana mistään muualta.

Lakimuutos muutti suuntaa
Luottamuksellisessa ja pitkäaikaisessa yhteistyössä puitesopimus säätelee toimintaa, mutta suuntaa voidaan muuttaa nopeastikin, kun tarvetta ilmenee.

Viimeisin näytön paikka on ollut elokuun alussa voimaan tullut lakimuutos, jonka mukaan liikunnallisen elämäntavan edistäminen kouluissa on lakisääteistä. Se on vaatinut toiminnan uudelleen ohjaamista.

-        Havaitsimme, että kouluissa oli vielä epävarmuutta siitä, mitä lakimuutos oikeasti tuo tullessaan, Urvikko kertoo.

Ensin tarjosimme rehtoreille työpajaa, jossa HLU:n asiantuntijan johdolla keskustellaan lakimuutoksesta. Sitten Laitinen ja Urvikko kehittivät pikavauhtia uuden konseptin – pedagogisen kahvilan. Rennossa hengessä opettajien kanssa jutellaan lakimuutoksesta ja sen vaikutuksista.

Keskustevalla otteella on saatu purettua epävarmuuksia, jaettua hyviä käytänteitä, tarjottua keinoja liikunnan toteuttamiseen sekä selkiytettyä tilannetta eri vaiheissa olevissa kouluissa. Opettajia kiinnostavat Urvikon mukaan aina konkreettiset, heti koulussa hyödynnettävät vinkit.

-  Me lähdetään nopeasti tekemään ja kokeillaan rohkeasti. Virheitä sattuu, mutta niitä korjataan, jos on tarve, Urvikko summaa toimintakulttuuria.  

Lakimuutoksen aikoina toimijat ovat huomanneet, ettei koulujen resurssit riitä moneen liikunta-asiaan kerralla.

-  Siirsimme siksi voimavaroja muista koulutuksista lakimuutosasiaan. Keskitymme kouluissa siihen, mikä on akuuttia.

Laitinen iloitsee siitä, että välit kaupungin kanssa ovat tiiviit ja välit luottamukselliset. Tällöin nopeakin reagointi on mahdollista. 

- Annikan kanssa asioista voidaan aina puhua luottamuksella. Olen sen verran lähellä, että näen ongelmakohdat, mutta tarpeeksi kaukana, että voin löytää niihin ratkaisuja. Tärkeää on, että pystyn tarjoamaan henkistä tukea tiukoissakin tilanteissa.

Yhteistyö on helppoa, sillä tavoite on molemmille niin selkeästi yhteinen. Tärkeintä niin Laitisesta kuin Urvikosta on, että jokainen lapsi saisi liikkua. Lakiuudistus vie tavoitetta askelen oikeaan suuntaan.   

Liikunnan aluejärjestöt ja Lisää liikettä-hanke tukevat kuntia, sekä niiden varhaiskasvatusyksiköitä, kouluja ja oppilaitoksia lasten ja nuorten liikunnan kehittämisessä. Tutustu Lisää liikettä-hankkeeseen, johon on saatu tukea opetus ja kulttuuriministeriöltä.

Teksti: Maija Arosuo
Kuva 1: Kuvassa Hannamari Laitinen ja Annika Urvikko. Kuva: Liikunnan aluejärjestöt.
Kuva 2: Move!-työpaja. Kuva: Liikunnan aluejärjestöt.

Uusi Säätiörahoituskooste auttaa seuroja tunnistamaan säätiö- ja avustusrahoituksen mahdollisuuksia.

Liikunnan alueet julkaisivat 7.9.2026 koonnin valtakunnallisista, alueellisista ja paikallisista rahoituslähteistä, jotka voivat soveltua urheiluseurojen ja muiden liikuntatoimijoiden toiminnan tueksi.

Kooste on laadittu erityisesti aluejärjestöjen jäsenseurojen näkökulmasta. Se on ensimmäinen versio ja täydentyy jatkossa. Mukana on otos seuroille mahdollisesti sopivista säätiöistä, rahastoista ja muista tukikanavista — myös muita rahoitusmahdollisuuksia voi löytyä esimerkiksi lasten ja nuorten toimintaan, hyvinvointiin ja osallisuuteen.

Koonti löytyy näiden sivujen Seuratoiminta-osiosta eli täältä! 

Tutustu koosteeseen ja hyödynnä sitä! Apua ja tukea saat tarvittaessa oman alueesi asiantuntijoilta.

Uutisen kuvan tekemiseen ja koosteen muokkaamiseen on käytetty tekoälyä.

Yhteistyön tarve ilmeni marraskuussa 2025, kun Suomen Olympiakomitea ilmoitti jättävänsä liikunnan edistämisen pois strategiastaan. Liikunnan aluejärjestöt kävivät keskusteluja opetus- ja kulttuuriministeriön ja Olympiakomitean kanssa siitä, miten liikunnallisen elämäntavan edistäminen turvataan yhteiskunnassa myös jatkossa. 

“Olympiakomitean tekemä strategiamuutos on looginen ja tervetullut, mutta samalla meillä heräsi huoli liikunnallisen elämäntavan edistämisen tulevaisuudesta tilanteessa, jossa liian vähäinen liikkuminen on edelleen iso yhteiskunnallinen haaste”, kuvailee Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola. 

“Liikunnan aluejärjestöt kävivät keskusteluja Olympiakomitean ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ja saimme valtionavustuksen yhteiseen liikkumisen lisäämisen tehtävän valtakunnalliseen toteuttamiseen, koordinointiin ja viestintään.” 

Vuoden 2026 valtionavustusten myöntämisen yhteydessä ministeriö ilmoitti toteuttavansa oikeasuhtaisuustarkastelun liikunnan aluejärjestöjen ja muiden liikuntaa edistävien järjestöjen osalta. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Poutala kutsui huhtikuussa koolle pyöreään pöytään liikunnallista elämäntapaa edistävät järjestöt, joita oikeasuhtaisuusarviointi koskee ja joilta toivotaan selvennystä järjestöjen keskinäisiin rooleihin. Kumppanuustyö käynnistyi pyöreän pöydän jälkeen.  

Liikunnallista elämäntapaa edistävät järjestöt kokoontuivat ensimmäiseen, viralliseen järjestöjen keskinäiseen kumppanuuspöytään kesäkuussa 2026. Paikalla oli noin 20 valtakunnallisesti liikunnallista elämäntapaa edistävää järjestöä sekä liikunnan aluejärjestöt, jotka toimivat ympäri Suomen. Sittemmin mukaan kumppanuustyöhön on liittynyt Paralympiakomitea, joka on valtakunnallinen soveltavan liikunnan asiantuntija. 

Syksyllä kumppanuustyötä edistetään kahdessa työryhmässä; määrittely- ja roolityöryhmä työstää liikunnallista elämäntapaa edistävien järjestöjen tilannekuvaa ja roolitusta. Puheenjohtajana toimii Suomen Ladun toiminnanjohtaja Henrika Backlund. Vaikuttamis- ja viestintätyöryhmä keskittyy yhteisiin vaikuttamistoimiin, puheenjohtajanaan Opiskelijoiden Liikuntaliiton viestintäpäällikkö Niko Peltokangas.

Kokonaisuudessaan liikunnallista elämäntapaa edistävien järjestöjen kumppanuustyön tavoitteet ovat 

• liikunnallisen elämäntavan edistämisen äänen varmistaminen yhteiskunnassa sekä 

• liikuntaa edistävien järjestöjen yhteistyön kehittäminen ja roolitusten selkeyttäminen. 

Vuoropuhelua työn etenemisestä käydään säännöllisesti OKM:n kanssa. 

Kumppanuustyötä tekevät   

Finlands Svenska Idrott FSI 

Koululiikuntaliitto KLL 

Liikunnan alueet ja Suomen Liikunnan Alueet ry 

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry 

Opiskelijoiden Liikuntaliitto OLL 

Pyöräliitto 

Reserviläisurheiluliitto RESUL 

Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry 

Suomen Kuurojen Urheiluliitto 

Suomen Latu 

Suomen Liikunnan Ammattilaiset 

Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto FIMU 

Suomen NMKY:n Urheiluliitto 

Suomen Paralympiakomitea 

Suomen Retkeilyliitto 

Suomen Sotilasurheiluliitto 

Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto 

Suomen Urheiluopistot 

Lisätietoja 

Heidi Pekkola, pääsihteeri, Suomen Liikunnan Alueet 

Puh. 040 130 4530, heidi.pekkola@alueet.fi 

Koulutus toteutetaan Teamsin kautta

·       tiistaina 15.9.2026 klo 17.30-20.00 (max. kesto) ja

·       maanantaina 5.10.2026 klo 17.30-20.00 (max. kesto).

Ensimmäinen ilta on kaikille kiinnostuneille seuroille sopiva, toinen ilta erityisesti (EU-)hanketoimintaa aloitteville seuroille (ei juuri aiempaa EU-hankekokemusta, liikkeelle lähdetään perusteista). Lähestymiskulma asioihin on seuranäkökulma, mutta muutkin tahot saavat toki osallistua tilaisuuksiin. 

Kahden illan koulutuskokonaisuutta täydentävät Opetushallituksen Erasmus+Sport-hakuwebinaarit loppusyksystä 2026 ja Leader-rahoituksesta järjestettävä erillinen infoilta loppusyksyllä 2026. 

Teemoina 1:ssä Ideasta hankkeeksi -illassa ovat seuraavat:

• Tausta ja iso kuva rahoitusmahdollisuuksien vaihtoehdoista eri toimijoille

• Seuranne hankkeiden haku- ja toteutusvalmiuden arviointi

• Seuroille mahdolliset avustukset, tuet ja rahoitusmahdollisuudet (lyhyt yleiskuvaus)

• Rahoitushaku: tarpeen, taustan ja kohderyhmien kartoittaminen ja kuvaaminen

• Jatkotoimet ja kotitehtävät ennen seuraavaa iltaa → työkirja opastaa!

• Keskustelua ja omaa pohdintaa illan lomassa

Teemoina 2:ssa Ideasta hankkeeksi -illassa ovat seuraavat:

• Tavoitteiden ja haluttujen tulosten määrittely, toimintasuunnitelman tekeminen

• Seuran vuoden kokonaiskulut (budjetti) ja siihen liittyvä hankekieli

• Raportointi ja viestintä, tulokset, vaikuttavuus, arviointi

• Keskustelua ja omaa pohdintaa välillä

• Jatkotoimet ja kotitehtävät

HUOM! JOS ilmoittaudut koulutusprosessiin, saat joka tapauksessa Teams-linkin myös 2. iltaan. JOS seuranne on kokenut hanketoimija, suosittelemme, että seura käyttää omaa harkintaa osallistumisessa 2. iltaan (oman aikanne säästämiseksi). Toinen ilta painottuu vielä enemmän aloitteleviin hanketoimijoihin.

Ilmoittautumislinkki on auki ma 7.9.2026 klo 12.00 asti, tämän jälkeen ilmoittautuneet saavat pienen ennakkotehtävän.

Ilmoittautuneet saavat itselleen sähköpostiinsa koulutuksessa hyödynnettävän työkirjan hankekirjoittamisen tueksi, pikaisesti vastattavia ennakkotehtäviä ja linkin Teams-infoon (ennakkomateriaali ja teams-kutsu tulee 8.9.2026). Luonnollisesti ilmoittautuneille lähtee linkki juuri julkaistuun urheiluseurojen EU Sport-hankekirjoitusoppaaseen.

ILMOITTAUDU TÄSTÄ LINKISTÄ: https://link.webropol.com/s/ideastahanke

Kysy rohkeasti lisää: Timo Hämäläinen, erityisasiantuntija, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, timo.hamalainen@plu.fi

Artikkelin lopussa linkki myös uusimpaan podcast-jaksoon!

Valtakunnallisesti vain 21 prosenttia seuroista arvioi, että seuralla on viestintäsuunnitelma. Markkinointisuunnitelma on vielä harvemmalla, vain 13 prosentilla. Samalla 68 prosenttia seuroista on kiinnostunut tuesta viestintä- ja markkinointisuunnitelman laatimiseen. 

Viestintää ei siis välttämättä osata nostaa seuran päätöksenteossa riittävän tärkeäksi kehittämisen kohteeksi.  

Viestintä on enemmän kuin somejulkaisuja 

Seuran viestintä mielletään usein tapahtumatiedotteiksi, harjoitusvuorojen muutoksiksi ja sosiaalisen median julkaisuiksi. On se kuitenkin paljon muutakin. Viestintä on tapa tehdä seuran toiminta näkyväksi, rakentaa yhteisöllisyyttä, vahvistaa luottamusta ja tukea seuran strategisia tavoitteita.  

Ulkoinen viestintä ei ole vain näennäistä yhteistyökumppaneiden toiveiden täyttämistä. Seura viestii joka hetki myös huoltajille, kunnille, lajiliitoille, yhteistyökumppaneille, paikallismedialle ja muulle yhteisölle. Kun seura kertoo avoimesti toiminnastaan, tapahtumistaan, onnistumisistaan ja arvoistaan, se tekee näkyväksi myös sen merkityksen, jota se tuottaa alueellaan. 

Viestintä on tapa tehdä seuran toiminta näkyväksi, rakentaa yhteisöllisyyttä, vahvistaa luottamusta ja tukea seuran strategisia tavoitteita.  

Kotimainen urheiluseurojen markkinointiviestintää käsitellyt tutkimus osoittaa, että seurat käyttävät monia viestintäkanavia, mutta aikaa ja osaamista ei aina ole riittävästi. Tällöin eri kanavien tarkoitukset voivat jäädä epäselviksi. Siksi pienelle seuralle ei välttämättä ole hyödyksi yrittää olla mukana kaikissa mahdollisissa kanavissa. Olennaisempaa olisi tunnistaa, missä oma jäsenistö ja seuran tärkeimmät sidosryhmät ovat, ja huolehtia, että niissä kanavissa viestitään riittävän säännöllisesti. Jos otetaan koko seurakenttä huomioon, niin verraten harvassa tapauksessa yhteistyökumppani saa tai edes kaipaa konkreettista hyötyä tai rahaa tukemisensa vastineeksi. 

Jotta seura saa ulkoisen viestinnän tarkoituksenmukaiseksi, pitää tieto kulkea seuran sisällä riittävän hyvin. Viestinnän kehittäminen ei siis ole vain ulospäin näkyvyyden rakentamista. Yhtä tärkeää, ellei tärkeämpää, on se, miten tieto liikkuu seuran sisällä.  

Viestinnällinen linja helpottaa arkea 

Viestinnällinen linja tarkoittaa yhteistä ymmärrystä siitä, miten seura viestii. Mistä asioista kerrotaan, millä sävyllä, missä kanavissa ja kuka vastaa mistäkin? Myös se, miltä näytetään, on osa viestinnällistä linjaa. Tähän auttaa viestintäsuunnitelma. 

Hyvä viestintäsuunnitelma voi olla muutaman sivun käytännön koonti, jossa sovitaan viestinnän tavoitteet, tärkeimmät kohderyhmät, kanavat, vastuut ja vuosittainen rytmi. Usein pienikin suunnitelma helpottaa stressiä joltain taholta. 

Viestintäsuunnitelma tekee myös sen arvioinnista helpompaa. Seura voi pysähtyä pohtimaan: tavoittaako viestintä oikeat ihmiset, löytyykö olennainen tieto helposti ja saavatko jäsenet mahdollisuuden kysyä tai antaa palautetta? 

Liikunnan alueet tarjoavat koulutuksia, jotka auttavat seuroja niin strategian työstämisessä kuin sen jalkauttamisessa.

Kriisiviestintä alkaa jo ennen kriisiä 

Kriisejä ei voi ennustaa, mutta niihin voi varautua. Seurassa kriisi voi liittyä esimerkiksi vakavaan tapaturmaan, epäasialliseen käytökseen, häirintäepäilyyn, talousongelmaan, somessa leviävään kohuun tai avainhenkilön äkilliseen poistumiseen. 

Kansainvälisestä urheilun kriisiviestinnästä on muodostunut oma tutkimussuuntauksensa. Tutkimus korostaa, että kriiseissä luottamuksen kannalta keskeisiä ovat nopeus, rehellisyys, johdonmukaisuus ja eri sidosryhmien huomioiminen. Seuralle tämä tarkoittaa, että jo etukäteen kannattaa sopia, kuka johtaa viestintää, kuka toimii varahenkilönä ja kuka voi kommentoida asioita julkisesti.  

Viestinnän kehittäminen ei vaadi jokaiselta seuralta suurta budjettia tai viestinnän ammattilaista. Tärkeintä on rakentaa viestinnälle yhteiset pelisäännöt. 

Keskeisiä kehittämiskohteita ovat ainakin: 

• viestintäsuunnitelman laatiminen tai päivittäminen 

• viestintä- ja markkinointivastuiden nimeäminen sekä varahenkilöiden sopiminen 

• muutaman keskeisen viestintäkanavan valitseminen ja niiden käyttötarkoitusten selkeyttäminen 

• sisäisen tiedonkulun varmistaminen hallituksesta joukkueisiin ja vapaaehtoisille asti 

• jäsenistön, huoltajien ja vapaaehtoisten palautteen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen 

• kevyen kriisiviestintäohjeen laatiminen sekä avainhenkilöihin liittyvän varautumisen parantaminen 

KOULUTUKSET 

Liikunnan alueet tarjoavat koulutuksia, jotka auttavat seuroja niin strategian työstämisessä kuin sen jalkauttamisessa. Esimerkiksi: 

• Urheiluseuran viestintä (3 h) – ulkoinen ja sisäinen viestintä, mediaviestintä, kriisiviestintä

• Yhteisöllisyys ja ihmisten johtaminen seurassa (3h) – yhteisöllisyys, motivointi, sitouttaminen 

Podcast

Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin jakso 5: Urheiluseuran viestintä - muutakin kuin somea. Podcast löytyy sekä Youtubesta että Spotifysta.  

Youtube: Seurabarometri-podcast - YouTube 

Spotify: https://open.spotify.com/show/73uMd4lcj9TBS9XrphyE1z?si=21005a0807e34d2b 

Lähteet ja lisälukemista 

Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa – kysely seuroilta. 

Hyttinen, T. 2017. Parempaa vuorovaikutusta: Miten urheiluseuran viestintää kehitetään ammattimaisempaan suuntaan?   

Kauppinen, J. 2015. Yhdistysten markkinointiviestintä urheiluseurojen tapauksessa.  

Santalahti. 2022. Urheiluseuran viestintä sekä Viestintäsuunnitelmapohja. Seurahyvinvoinnin työkalupakki. 

Harker, J. L. & Saffer, A. J. 2018. Mapping a Subfield’s Sociology of Science: A 25-Year Network and Bibliometric Analysis of the Knowledge Construction of Sports Crisis Communication. Journal of Sport and Social Issues. 

Evan L. Frederick & Ann Pegoraro. 2023. Examining the Intersection of Sport, Social Media, and Crisis Communication. International Journal of Sport Communication. 

Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin jakso 5: Urheiluseuran viestintä - muutakin kuin somea. Podcast löytyy sekä Youtubesta että Spotifysta.  

Youtube: Seurabarometri-podcast - YouTube 

Spotify: https://open.spotify.com/show/73uMd4lcj9TBS9XrphyE1z?si=21005a0807e34d2b 

Artikkeli: Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Perusopetuslain uudistus velvoittaa kouluja edistämään oppilaiden liikunnallista elämäntapaa. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä koulun arjessa? Entä miten liike tukee oppimista ja hyvinvointia erityisesti yläkoulussa?

Maksuton webinaari tarjoaa opettajille, rehtoreille ja koko koulun henkilökunnalle tutkittua tietoa sekä käytännön työkaluja liikkeen lisäämiseen koulupäivän aikana. Pääpuhujana kuullaan Opetushallituksen Matti Pietilää. Lisäksi paneelikeskustelussa rehtori, luokanopettaja–tutkija sekä liikunnanopettajien edustaja pureutuvat ajankohtaisiin haasteisiin ja käytännön ratkaisuihin.

Webinaarista saat konkreettisia eväitä perusopetuslain muutoksen toteuttamiseen omassa koulussasi sekä uusia näkökulmia liikkeen lisäämisen vaikutuksista.

Ohjelma

14:00 Avaus – Liikunnan aluejärjestöt

14:05 Liikunnallinen elämäntapa ei synny sattumalta – mitä uusi perusopetuslaki edellyttää?
Puheenvuorossa avataan, mitä perusopetuslain uudistus tarkoittaa käytännössä kouluille ja miten velvoite edistää oppilaiden liikunnallista elämäntapaa näkyy arjen toiminnassa. Matti Pietilä tarkentaa lakimuutoksen taustaa, tavoitteita ja vaikutuksia sekä kuvaa, millaisista tekijöistä liikunnallinen elämäntapa rakentuu eri ikäkausissa. Puheenvuoro tarjoaa selkeän kokonaiskuvan siitä, mitä kouluilta odotetaan ja miten muutosta voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti ja kestävästi.
Pääpuhujana: Matti Pietilä, opetusneuvos, Opetushallitus

14:25 Liikunta parantaa oppimista
Miten liikkuminen oikeasti tukee oppimista ja miten käytännön tasolla sijoittaa se koulupäivään onnistuneesti, tehokkaasti ja oppimista edistävällä tavalla.
Heidi Maaranen, KM, TtM, luokanopettaja ja terveystiedon opettaja, väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta

14:40 Liikettä koulupäivään – toiminnallisia ratkaisuja yläkoulun oppitunneilla
Puheenvuorossa esitellään käytännönläheisiä tapoja lisätä liikettä yläkoulun oppitunneille ilman, että opetus kärsii. Mukana on toimivia ideoita, joilla voidaan tukea oppilaiden vireystilaa, keskittymistä ja osallistumista sekä tehdä koulupäivästä aktiivisempi ja mielekkäämpi.
Lassi Lokasaari, Liikunnanohjaaja (AMK), liikuntaneuvoja, Kannuksen kaupunki

14:50 Tauko

15:05 Paneelikeskustelu:
Liike osaksi koulun kulttuuria – mistä tekijöistä liikunnallinen elämäntapa rakentuu?

· Heidi Maaranen, KM, TtM, luokanopettaja ja terveystiedon opettaja, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta

· Heidi Rautajoki, erityisasiantuntija - liikunta- ja terveys, edunvalvonta, yhteiskuntasuhteet, Suomen Liikunnan- ja terveystiedon opettajat ry,

· Juho Silvasti, koulunjohtaja, Raudaskosken koulu, Ylivieska 

· Hostina Antti Niiranen, Lapin Liikunta Ry

15:30 Liikunnan aluejärjestöjen ajankohtaiset ja lopetus

Ilmoittautuminen ti 15.9.2026 mennessä.

Lue lisää ja ilmoittaudu tästä >>

Etelä-Karjalan alueen EKLU:n puheenjohtaja Ari Torniainen avasi tilaisuuden ja kiitti liikunnan alueiden osaamista seuratyössä, ja muistutti myös liikunnan arvosta laajemmin. “Se, mitä satsataan liikuntaan, säästää sote-menoissa ja auttaa koko yhteiskuntaa”, Torniainen linjasi. 

Suomen Liikunnan Alueiden puheenjohtaja Markku Siponen johdatteli avauspuheenvuorossaan ajatuksia ohjelmatyöhön ja muistutti myös vastikään voimaan tulleesta perusopetuslain muutoksesta, joka velvoittaa opettajia edistämään liikunnallista elämäntapaa. “Tämä työ ei tapahdu lakikirjoissa, eikä Eduskuntatalossa Helsingissä, vaan konkreettisesti liikunnan alueidenkin työssä”, summasi Siponen.  

Oman puheenvuoronsa aluepäivillä piti myös opetus- ja kulttuuriministeriö. Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston ylijohtaja Kirsti Laine-Hendolin kävi läpi keskeisimpiä ajankohtaisia asioita ja avasi myös valmistautumista kevään 2027 hallituksen vaihdokseen ministeriön näkökulmasta. Ylitarkastaja Sari Virta puolestaan muistutti alueiden ja OKM:n yhteisen tavoiteasiakirjan strategisten linjausten tärkeydestä yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen peilaten. “Nyt on hyvä hetki pohtia, olemmeko osanneet muutama vuosi sitten ennakoida vuoden 2027 tavoitteet oikein ja minkälaisia päivityksiä niihin tulee tehdä.” Liikunnan alueiden osalta tavoiteasiakirjaan kirjatut vaikuttavuustavoitteet ovat 

1. Päivittäisen liikkeen lisääminen 

2. Elinvoimaisen seuratoiminnan ja liikunnan harrastamisen tukeminen 

3. Kuntien liikuntatoiminnan tukeminen 

4. Barents Urheilu lisää osallisuutta (erityistehtävä) 

Tavoiteasiakirja on opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa yhteistyössä laadittu, alueiden liikunnanedistämistyötä ohjaava dokumentti. Sitä tarkastellaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain yhdessä OKM:n kanssa. 

Asiantuntijat koolla 

Yhteisen ohjelmatyön lisäksi alueiden asiantuntijat kehittivät omia osaamisalueitaan niin lasten ja nuorten liikuntaan, aikuis- ja terveysliikuntaan, seuratyön kehittämiseen, talouteen kuin viestintäänkin liittyen. Samalla laadittiin myös päivitysehdotuksia liikunnan alueiden tavoiteasiakirjaan vuoden 2027 osalta. 

Liikunnan alueet kiittävät EKLU:a erinomaisista järjestelyistä Imatran kylpylässä! Seuraavat Aluepäivät järjestetään avaruuden pääkaupungissa Seinäjoella elokuussa 2027 ja niiden toteutuksesta vastaa Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu. 

Lisätietoja: 

Heidi Pekkola, pääsihteeri, Suomen Liikunnan Alueet ry, puh. 040 130 4530 

Liikunnan alueet toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen, elinvoimaisen seuratoiminnan ja kuntien liikuntatoiminnan tukeminen. Vaikuttamistyöllä liikunnan alueet edistävät liikunnan edellytyksiä. 

Suomen Liikunnan Alueet ry on liikunnan alueiden palvelu- ja yhteistyöjärjestö. Sen tehtävänä on koordinoida liikunnan alueiden yhteistä tekemistä ja toimia niiden yhteistyön kehittäjänä.

Kunnossa kassulle –hanke pilotoi liikunta- ja toimintakykyä edistävää kutsuntojen toimintamallia syksyllä 2025 viiden kunnan kutsuntatilaisuudessa. Syksyllä 2026 toimintamalli laajenee kaikkiin maakuntiin, yhteensä noin 40 kunnan kutsuntatilaisuuteen, joissa liikunnan aluejärjestöt yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) ja kuntien liikuntatoimen kanssa kohtaavat yhteensä yli 7000 kutsuntakuulutettua.

Kutsuntojen avaustilaisuuden liikuntapuheenvuoron lisäksi liikunnan aluejärjestöjen asiantuntijat yhdessä MPK:n ja kuntien liikuntapalveluiden kanssa pitävät erillistä liikunta- ja toimintakykypistettä, jossa nuoret kohdataan henkilökohtaisesti liikunta- ja toimintakykykeskustelun äärellä. Nuoria kannustetaan aktiivisuuteen sekä hyödyntämään hankkeen tarjontaa palvelukseen valmistautumisen tueksi. Fyysisen toimintakyvyn tueksi on tarjolla liikunnan aluejärjestöjen 12 viikon yksilöllinen valmennusjakso sekä Puolustusvoimien MarsMars-sovellus harjoitteineen, MPK:n Kunnossa inttiin –kurssit sekä kuntien liikuntamahdollisuudet ja liikuntaneuvonta.

• Kutsunnat ovat nuorten elämässä yksi viimeisistä vaiheista, jossa tavoitetaan vielä laajasti ikäluokkaa. Se on oiva tilaisuus ottaa liikunnallinen elämäntapa puheeksi sekä kannustaa tulevia varushenkilöitä pitämään huolta hyvinvoinnistaan”, kuvaa pääsihteeri Heidi Pekkola Suomen Liikunnan Alueet ry:stä.

Vuonna 2025 pilotoitu Kunnossa kassulle -toimintamalli integroitui onnistuneesti kutsuntapäivien kulkuun. Tuolloin pilottikuntien kutsunnoissa tavoitettiin käytännössä kaikki kutsuntakuulutetut, joista henkilökohtaisesti liikunta- ja toimintakykypisteellä vieraili 1 115 kutsuntakuulutettua eli 82 % pilottikunnissa kutsuntoihin kutsutuista nuorista. Pilotin palautekyselyn tulokset osoittivat, että liikunnan aluejärjestöjen ja muiden toimijoiden läsnäolo kutsunnoissa vahvistaa nuorten tietoisuutta ja motivaatioita kohti liikunnallista elämäntapaa, ja henkilökohtaisella liikuntaneuvonnalla on myönteisiä vaikutuksia nuorten fyysiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin.

Puolustusministeriön kutsuntaikäisten liikunnan ja toimintakyvyn edistämistoimenpide on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. www.suomiliikkeelle.fi   

Lisätietoa:

Pääsihteeri Heidi Pekkola, Suomen Liikunnan Alueet ry, p. +358 40 130 4530, heidi.pekkola(at)alueet.fi

Erityisasiantuntija Ville Isola, Puolustusministeriön Liikunnan ja toimintakyvyn edistäminen osaksi kutsuntojen sisältöä -toimenpide, p. 0295 140 077, ville.isola(at)gov.fi

Kunnossa kassulle -verkkosivu

Moni seura jättää EU-rahan hakematta, koska hakeminen näyttää monimutkaiselta. EU Sport -hankekirjoitusopas purkaa sen osiin. Opas on maksuton ja tarkoitettu erityisesti seuroille, jotka hakevat EU-rahoitusta ensimmäistä kertaa.

Vuosina 2021–2023 lähes 300 suomalaista urheiluseuraa sai EU-hankerahoitusta yhteensä yli 10 miljoonaa euroa. Raha on siis olemassa – se pitää vain osata hakea.

Opas kertoo selkokielellä, mistä rahaa voi hakea ja miten hakemus kirjoitetaan:

•      Rahoitusvaihtoehdot seuran näkökulmasta: Leader, maaseuturahasto ja Erasmus+ Sport

•      Tarkistuslista: onko seuranne valmis hakemaan?

•      Hakemuksen osat vaihe kerrallaan – tarve, tavoitteet, aikataulu, riskit, viestintä ja budjetti

•      Seuranta ja raportointi sekä toiminnan jatkuvuus hankkeen jälkeen

•      Esimerkkejä oikeista seurahankkeista ja sanasto, joka kääntää hankekielen suomeksi

Opas laadittiin seurojen omasta toiveesta. Talvella 2025 tehtyyn EU-tukitarvekyselyyn vastasi lähes 300 liikunta- ja urheilutoimijaa, ja hankekirjoitusopas nousi yhdeksi tarpeellisimmista tukitoimista.

Opas on osa EU Sport 2.0 -hanketta, jonka toteuttavat Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, Suomen Olympiakomitea sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

[ Lataa opas tästä (pdf) ]
 

Haluatko lisää tukea TAI koulutusta?

Liikunnan aluejärjestöt käynnistävät syksyllä 2026 maksuttoman koulutuksen, joka käy oppaan vaiheet läpi organisaation valmiuden arvioinnista budjetointiin ja raportointiin. Tämä teams-koulutus toteutuu 15.9.2026 klo 17.30-20 (max.) ja 5.10.2026 klo 17.30-20 (max.).
ILMOITTAUDU koulutukseen viimeistään 7.9.2026 webropol-linkin kautta! 
 

Neuvontaa saat myös oman alueen Leader-ryhmältä (leadersuomi.fi) ja Opetushallituksen Erasmus+ Sport -yhteyspisteestä (oph.fi/erasmus-liikunnalle-ja-urheilulle).

Joku ne EU-rahat hakee ja saa – miksi ei liikuntaväki!
 

Kysy rohkeasti lisää: Timo Hämäläinen, erityisasiantuntija, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, timo.hamalainen@plu.fi

Forsblom siirtyi Alueet ry:n palvelukseen Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urheasta, jossa hän on niin ikään toiminut viestinnän asiantuntijana. Aikaisemmin Forsblom on toiminut yläkoululeirityksen koordinaattorina Kisakallion (nyk. Kolmen kampuksen) urheiluopistolla ja ringeten parissa niin seura-, valmennus- kuin luottamustehtävissäkin. Hän on myös tuttu Ylen Aamun Jälkihiki-paneelista ja Radio Suomen Urheiluillasta. Ensimmäiseltä ammatiltaan Forsblom on poliisi. 

• "Vaikuttaa siltä, että suomalainen liikuntayhteisö on jonkinlaisessa käännekohdassa uusien mahdollisuuksien äärellä. Tuntuu innostavalta päästä edistämään asioita niin monien toimijoiden kanssa yhteistyössä."

Vapaa-aikaansa Forsblom viettää luonnossa retkeillen, padelia pelaten, tai kesäaikaan puutarhassa kukkapenkkejä kuopsuttaen. 

Yhteystiedot 

Sini Forsblom 

040 514 2106, sini.forsblom(a)alueet.fi 

Valtakunnallisesti 46 % seuroista kertoo, että strategia on aidosti ajan tasalla, 42 % tunnistaa puutteita ja n. joka kymmenes seura toimii tilanteessa, jossa strategia puuttuu tai ei ohjaa käytäntöä.  

Avoimissa vastauksissa toistuvat: 

• strategian vanhentuminen 

• sen epäselvyys 

• ajan ja resurssien puute 

• strategia ei ole riittävän konkreettinen arjen työkaluksi 

Usein strategiatyöhön ryhdytään vasta silloin, kun toimintaympäristön paineet, kuten kustannusten nousu, rahoituksen epävarmuus tai jäsenmäärän lasku, pakottavat siihen.  

Kiinnostuitko? Lue artikkeli ja kuuntele myös Seurabarometri-podcastin jakso 3: “Urheiluseuran strategia”, jossa syvennytään seurojen strategiatyöhön, valintoihin ja niiden jalkauttamiseen.  

Spotify: https://open.spotify.com/episode/5KfPBB1WCbDmgDWIuhOsrA?si=068b377562a34ae8  

Youtube: 3. Urheiluseuran strategia - "Miksi seura on olemassa?" - YouTube  

Liikunnan yhteiskuntatieteitä pääaineenaan opiskellut Salokangas on aikaisemmin toiminut erilaisissa tutkimus- ja kehityshanketehtävissä muun muassa projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa sekä hankekoordinaattorina Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:ssä. Hänellä on laaja-alaista osaamista ja tuntemusta liikunnan kansalaistoiminnasta ja liikuntapolitiikasta, sekä kokemusta myös paikallistason seuratoiminnasta. 

• ”Liikunnallisen elämäntavan edistämistyössä yhteistyö on vaikuttavan toiminnan edellytys, ja järjestötoimijoilla on tässä työssä keskeinen rooli. On hienoa päästä edesauttamaan tätä työtä ja ensimmäiset työtehtävät ovat olleet jo hyvin mielenkiintoisia.” 

Vapaa-ajallaan Salokangas viihtyy punttisalilla, pyörän selässä sekä musiikkiharrastuksen parissa, joko keikkalavalla soittamassa tai yleisössä nauttimassa tunnelmasta. 

Yhteystiedot 

Lassi-Pekka Salokangas 

040 139 7851, lassi-pekka.salokangas(a)alueet.fi 

Tervetulosanoinaan Suomen Liikunnan Alueiden puheenjohtaja Markku Siponen totesi saatteen kokoontumiseen tulleen ministeri Poutalan pyöreän pöydän keskustelussa, jossa esitettiin toive liikunnallista elämäntapaa edistävien järjestöjen roolien selkeyttämisestä.  

• “Yhteiskunnalliset haasteet huutavat ratkaisuja, joihin liikunnallinen elämäntapa voi olla se paras ratkaisu, mutta samaan aikaan liikunnan edistämisen asema on heikentynyt järjestökentällä. Meidän on pidettävä tämän asian tärkeyttä yllä liikuntapoliittisissa keskusteluissa”, totesi Siponen. 

Alustuksena pienryhmäkeskusteluihin kuultiin Jyväskylän yliopiston yliopistotutkija Antti Laineen puheenvuoro suomalaisen liikunnan järjestökentän kehityskulusta.  Osallistujat keskustelivat liikunnallisen elämäntavan edistämisen rooleista sekä vaikuttamisesta ja viestinnästä. Keskusteluissa hyödynnettiin osallistujien ennakkoon kirjattuja näkemyksiä. 

Vaikuttamistyön osalta Kumppanuuspöytään osallistuneiden organisaatioiden vahva tahtotila oli terävöittää yhtenäisempi ja vahvempi ääni liikunnallisen elämäntavan edistämistyölle ja lisätä sen resursseja. 

Työpajakeskusteluiden lisäksi Kumppanuuspöydässä muodostettiin työryhmät molempiin käsiteltyihin pääteemoihin. Työryhmät tulevat työskentelemään liikunnan ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi Suomen Liikunnan Alueet ry:n koordinoimana syksyn 2026 aikana.  Keskusteluja käydään tiiviisti myös opetus- ja kulttuuriministeriön sekä muiden keskeisten tahojen ja eri asiantuntijoiden kanssa. 

Mukana Kumppanuuspöydässä

Etelä-Savon Liikunta 

Finlands Svenska Idrott 

Kainuun Liikunta 

Keski-Suomen Liikunta 

Koululiikuntaliitto KLL 

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu 

Opiskelijoiden Liikuntaliitto 

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu 

Pyöräliitto 

Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU 

Suomen Kuurojen Urheiluliitto 

Suomen Latu 

Suomen Liikunnan Alueet 

Suomen Liikunnan Ammattilaiset 

Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto FIMU 

Suomen Retkeilyliitto 

Suomen Sotilasurheiluliitto 

Suomen Työväen Urheiluliitto TUL 

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto 

Lisätietoja 

Suomen Liikunnan Alueet puheenjohtaja, Markku Siponen, puh. 044 544 1766 

Suomen Liikunnan Alueet pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530 

Suomen Liikunnan Alueet ja liikunnan aluejärjestöt olivat torstaina 28.5. Eduskuntatalolla tekemässä Inbody- eli kehonkoostumusmittauksia kansanedustajille sekä kertomassa liikunnan aluejärjestöjen tekemästä liikkumista ja liikuntaa edistävästä työstä. Lisäksi tapahtumassa muistutettiin kansanedustajia liikkumisen tärkeydestä sekä siitä, että edustajat muistaisivat päätöksissään liikunnan ja liikkumisen tukemisen. 

Päivän aikana mittauksessa kävi yhteensä 41 kansanedustajaa. Samalla syntyi erinomaisia keskusteluja muun muassa nuorten osallisuuden ja harrastamisen tärkeydestä, liikunnan vaikutuksesta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä mielenterveyteen, seuratoiminnan tärkeydestä liikunnan perustana, Liikkuvat-kokonaisuudesta ja koululiikunnasta, kännykkäkiellon vaikutuksesta lasten liikkumiseen välitunneilla ja liikunnan lisäämisestä kutsuntoihin. Kiitos kaikille mittauspisteellä vierailleille sekä aluejärjestöille hyvästä yhteistyöstä! 

Katso kansanedustajien ajatuksia arkiliikunnan lisäämisestä Suomen Liikunnan Alueiden somekanavista Facebookissa ja Instagramissa:

@suomen_liikunnan_alueet 

Seurat ovat jo työnantajia – mutta rakenteet tulevat perässä 

Suomalaisessa urheiluseuratoiminnassa puhutaan edelleen paljon vapaaehtoisuudesta – ja syystä. Ilman vapaaehtoisia seurakenttä ei pyörisi. Samalla yksi merkittävä muutos on jäänyt vähemmälle huomiolle: yhä useampi seura on myös työnantaja. 

Liikunnan aluejärjestöjen Seurabarometri sekä OKM:n ja Tilastokeskuksen tilastot antavat samansuuntaista viestiä. Seurat maksavat Suomessa palkkoja arviolta noin 150 miljoonaa euroa vuodessa, ja noin viidesosa seuroista toimii työnantajana. Ilmiö ei rajoitu yksittäisiin huippuseuroihin, vaan työnantajaseuroja löytyy eri puolilta maata, monenlaisilla lajeilla ja erilaisilla kokoluokilla. (Arvio perustuu OKM:n ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä Likesin (JAMK) palkkatyötä kuvaaviin analyyseihin.) 
 

Palkanmaksu ei ole irrallinen lisä, vaan osa seuran arkea 

Seuroissa palkkatyö nähdään joskus hallinnon tai ”byrokratian” lisäkerroksena. Seurabarometrin tulokset ja tuore keskustelu seuratoimijoiden, tutkijoiden ja kouluttajien kanssa piirtävät kuitenkin toisenlaisen kuvan. Pienissä seuroissa lähes kaikki palkattu työ on valmennusta ja ohjausta, ja myös suurissa seuroissa merkittävä osa työntekijöistä toimii suoraan lasten ja nuorten kanssa kentällä, salissa tai hallissa. 

Palkka ei siis useimmiten mene toimistohommiin, vaan arjen toiminnan toteuttamiseen. Kun puhutaan harrastamisen hinnasta tai palkkatyön kasvusta, on tärkeää nähdä tämä yhteys: palkattu työ mahdollistaa sen, että harjoitukset toteutuvat, arki pysyy kasassa ja seuratoiminta on ylipäätään mahdollista. 
 

Ammattilaiset eivät korvaa vapaaehtoisia – vaan muuttavat työnjakoa 

Yksi sitkeästi seurakentän laitamilla kytevä huoli on, että palkatut työntekijät vähentävät vapaaehtoistoimintaa. Seurabarometrin aineisto ja käytännön kokemus seuroista kertovat kuitenkin muuta. Peloista huolimatta tyypillinen tilanne on se, että työntekijöiden määrän kasvaessa myös vapaaehtoisten määrä kasvaa. Erityisesti keskisuurissa ja suurissa seuroissa palkattu työ näyttää mahdollistavan sen, että vapaaehtoiset voivat keskittyä rajatumpiin ja mielekkäämpiin rooleihin. 

Ensimmäinen palkkaus voi hetkellisesti muuttaa tätä dynamiikkaa. Pidemmällä aikavälillä kyse ei kuitenkaan ole korvaamisesta, vaan työnjaosta: mistä asioista vastaa seura työnantajana ja mistä vapaaehtoiset toimijoina. Työntekijän tuleminen seuraan saattaa myös tuottaa uusia ja erilaisia tehtäviä vapaaehtoisille.  

Työnantajuus on tullut jäädäkseen – mutta harva seura on siihen rakennettu 

Seuroja ei ole alun perin useinkaan perustettu työnantajiksi. Työnantajuus on tullut mukaan vaiheittain, usein toiminnan kasvun sivutuotteena. Tämä näkyy erityisesti siinä, että seurojen rakenteet eivät ole alun perin rakentuneet työnantajuutta varten. Työnantajavastuu on kuitenkin sama kuin missä tahansa organisaatiossa: työsopimukset, työhyvinvointi, johtaminen, vastuut ja lakien noudattaminen – kaikki pitää hoitaa myös urheiluseurassa. 

Seurabarometrin mukaan erityisesti pienet seurat kokevat työnantaja-asioiden olevan heikosti hoidossa. Suuressa osassa isoja seuroja tilanne on parempi, sillä resursseja, osaamista ja valmiita käytäntöjä on kertynyt enemmän. Ero ei synny halusta, vaan edellytyksistä: työnantajuus vaatii osaamista, aikaa, selkeitä rooleja, tukirakenteita – ja usein myös rahaa. 

Monessa seurassa työnantajavastuu on vapaaehtoisten hallitusten harteilla. Tämä yhdistelmä on vaativa: vastuu on raskas, mutta asiaan perehtyminen itsekseen on vaikeaa tai sitä ei ole tullut edes ajateltua.  

Ensimmäinen työpaikka, ensimmäinen kokemus työnantajasta 

Seuratyö on pääasiassa liikuntakasvatusta. Nyt siitä on tulossa yhä enenevässä määrin myös kasvatusta työelämään.  

Seuratyö on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka. Siksi työnantajuuden laatu ei ole vain seuran sisäinen kysymys, vaan se on myös osa tietä siihen, että työ urheiluseurassa nähdään niin sanotusti oikeana työnä.  

Hyvin johdettuna seuratyö voi olla poikkeuksellisella tavalla oppimista tukeva ympäristö, jossa vastuu kasvaa hallitusti ja palautetta saa nopeasti. Huonosti johdettuna se voi olla epäselvä, kuormittava ja sattumanvarainen kokemus työelämästä. 

Seuratoiminnan tulevaisuuden kannalta on olennaista, millaisen kuvan nuoret saavat työnantajuudesta ja työelämästä juuri seuroissa. Tämä vaikuttaa sekä seurojen veto- ja pitovoimaan työnantajina että laajemmin siihen, miten työelämä Suomessa koetaan. 

Kehittämisen suunta: työnantajuus näkyväksi ja tuetuksi 

Seurabarometrin ja keskustelun perusteella työnantajuuden haasteet eivät ratkea yksittäisellä toimenpiteellä. Ne liittyvät siihen, miten seurojen rakenteita ja toimintatapoja kehitetään. 

Keskeisiä kehittämiskohteita ovat ainakin: 

• työnantajuuden lakimääräisten asioiden haltuunotto 

• työnantajatehtävien selkeä jakaminen hallituksen, toiminnanjohtajan ja muiden toimijoiden kesken 

• työnantajaosaamisen vahvistaminen, esimerkiksi koulutuksen ja tukimateriaalien avulla 

• johtamiskäytäntöjen ja työhyvinvoinnin huomioiminen osana seuran arkea, ei vain ”lisätehtävänä” 

Työnantajuus ei ole katoamassa seuroista – päinvastoin. Enää ei tarvitse keskustella siitä, pitäisikö seurojen olla työnantajia. Ne ovat sitä jo. Kysymys on siitä, otetaanko tämä rooli vakavasti ja rakennetaanko sen ympärille toimivat rakenteet. 

KOULUTUKSET 

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat koulutuksia, jotka auttavat seuroja kehittämään työnantajuuttaan ja johtamista osana arjen toimintaa. Esimerkiksi: 

• Urheiluseura työnantajana (3 h) – työnantajavelvoitteet, roolit ja vastuut käytännössä 

• Seuran hyvä hallinto (3 h) – Vastuullisen toimimisen peruspaketti 

• Seuran hallitustyöskentely (3 h) – sopimuskäytännöt, riskit ja hyvä hallinto 

Lähteet ja lisälukemista

Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa – kysely seuroilta. 

Lehtonen, K. 2022. Palkkatyö urheilu- ja liikuntaseuroissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö & Tilastokeskus. Tilastot urheiluseurojen palkkatyöstä ja palkkakustannuksista. 

Seuratietokanta. Likes by Jamk & KIHU – Huippu-urheilun instituutti. Seuratietokanta – Suomalaiset urheiluseurat yhdessä paikassa. 

Liikunnan aluejärjestöt & Liikuntaneuvosto. 2025–2026. Tilasto- ja ennustekatsaukset liikunnan kansalaistoiminnasta ja palkkatyöstä seuroissa. 

Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin jakso “Seura työnantajana”, jossa syvennytään seurojen työnantajarooliin, palkkatyön kasvuun ja arjen haasteisiin seuroissa.

Seurabarometri-podcast jakso 2: Urheiluseura työnantajana - "Se on ihan oikeaa työtä" /spotify.fi

Seurabarometri-podcast jakso 2 / youtube.fi

Kokouksen avauspuheenvuorossaan Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen kävi läpi vuoden 2025 aikana tehtyjä toimenpiteitä, joista yksi on ollut ohjelmatyön käynnistäminen. Sen yhtenä tavoitteena on liikuntaa edistävien järjestöjen järjestöyhteistyön rakentaminen. Siponen kiitti aluejärjestöjä hyvästä yhteistyöstä ja painotti aluejärjestöjen osaamisen ja paikallistuntemuksen sekä -verkostojen tärkeyttä. 

• "Yhdessä me pystymme tällä toiminnalla kattamaan koko maan ja lisäämään liikuntaa ja edistämään liikunnallista elämäntapaa koko Suomessa ja nimenomaan paikallisesti."

Pääsihteeri Heidi Pekkola kävi läpi tilinpäätöksen ja nyt ensimmäistä kertaa tehdyn tilintarkastuskertomuksen. Pekkola esitteli myös vuosikertomuksen ja siitä yhdistyksen vuoden 2025 keskeiset onnistumiset, jotka ovat liikunnan aluejärjestöjen rooli liikkumisen ja liikunnan edistämisessä, Liikunnan aluejärjestöt kutsunnoissa –pilotointi osana laajempaa Suomi liikkeelle -hanketta, aktiivinen vaikuttamistyö sekä uuden alueellisen sovittelupalvelun kehittäminen ja toiminnan aloitus. Kokous hyväksyi yksimielisesti vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle. 

Pääsihteeri Pekkola ja aluejohtajien puheenjohtaja Mai-Brit Salo esittelivät Yhdessä liikkeelle - kohti aktiivisempaa arkea -ohjelmatyön tilannepäivitystä ja aktiivista keskustelua käytiin kokousväen kesken.   

Kevätkokouksen puheenjohtajana toimi Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n puheenjohtaja Juha Järvelin. 

Suomen Liikunnan Alueet ry on liikunnan aluejärjestöjen palvelu- ja yhteistyöjärjestö ja yhteisen tekemisen keulakuva. Strategian mukaisesti sen toiminnan painopisteinä ovat vaikuttaminen, viestintä ja varainhankinta. Sen jäseniä ovat kaikki 15 liikunnan aluejärjestöä.   

Lisätietoja:   

puheenjohtaja Markku Siponen, 044 544 1766  

pääsihteeri Heidi Pekkola, 040 130 4530 

Lisää liikettä -hankkeessa kehitettiin helmikuussa loppuneella hankekaudella uusia keinoja lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseksi. Tulokset olivat erinomaisia.

Liikunnan aluejärjestöt panostivat helmikuun lopussa päättyneellä Lisää liikettä -hankekaudella uudenlaisiin työkaluihin, joilla lasten ja nuorten liikkumista voidaan edistää varsinkin kouluissa. 

Perusasteella otettiin koko maassa käyttöön Move!-vinkkipankki. Liikunnan aluejärjestöjen tuottamassa kirjastossa on 28 videota, joissa nuoret tekevät kestävyyttä, voimaa, nopeutta ja liikkuvuutta kehittäviä käytännön harjoitteita. Videoita voi hyödyntää niin Move!-mittauksiin valmistautumiseen liikunnan oppitunneilla kuin oppilaiden omaehtoisen liikunnan lisäämiseen välitunneilla.

- Vinkkipankki on saanut hyvää palautetta helppokäyttöisyydestään ja monipuolisuudestaan. Opettajille siitä on tullut työkalu, jota voi soveltaa erilaisille oppijoille, Lisää liikettä
-hankepäällikkö Kirsi Martinmäki kertoo.

Monet harjoituksista on helppo pelillistää, mihin on annettu vinkkejä myös vinkkipankin käyttöön liittyvissä työpajoissa.

Toinen suuri ponnistus viime hankekaudella oli Lain nimessä liikkeelle -videocast-sarjan tuottaminen. Neljässä YouTube-jaksossa kerrotaan, miten liikunnallisen elämäntavan kirjaaminen perusopetuslakiin 1.8.2026 vaikuttaa kouluissa. Rehtorit, opettajat ja koulun johto saavat koulumaailman asiantuntijoilta käytännön vinkkejä liikunnallisen toimintakulttuurinsa kehittämiseen lakimuutoksen myötä.

- Videomuotoinen viestintä on otettu hyvin vastaan, sillä lakimuutos on avautunut sitä kautta helposti. Kiitosta on tullut asiantuntijoiden osaamisesta ja videoiden sisältöjen laadukkuudesta, Martinmäki jatkaa.

Loppuvuodesta ulos tulee uusi kausi, jossa aihetta tarkastellaan eri näkökulmista ja tietotaitoa syvennetään.

Toisen asteen opiskelijoiden liikuttamisen eteen tehtävässä työssä keskityttiin viime hankekaudella toiminnallisten oppituntien kehittämiseen ja tauottamiseen opiskelupäivän aikana.     

Varhaiskasvatuksessa luotettiin jo useampana vuotena suurta suosiota saaneisiin Jekkujänön liikunnallisiin materiaaleihin. Tunnetaitoteemaiseen Jekku-jänön seikkailuviikkoon osallistui 1 241 varhaiskasvatusyksikköä, joissa yli 16 000 varhaiskasvattajan voimin liikkui noin 71 000 lasta.

Liikunnan aluejärjestöt edistävät liikkeen lisäämistä Suomessa 15 alueella. Lisää liikettä -hanke on perusopetukseen, toiselle asteelle, varhaiskasvatukseen sekä harrastamisen edistämiseen perusasteella suunnattu hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta, erityisesti vähän liikkuvien lasten ja nuorten keskuudessa.

-  Tavoitteemme on, että liike juurtuu osaksi varhaiskasvatuksen, perusasteen ja toisen asteen arkea ja saamme sitä kautta aikaan pysyviä tuloksia, hankepäällikkö Kirsi Martinmäki kiteyttää.

Kahdentoista kuukauden mittainen uusi hankekausi on alkanut maaliskuun alussa. Hanketta tukee opetus- ja kulttuuriministeriö.  

Siirry Move!-vinkkipankkiin.
Tutustu Lain nimessä liikkeelle -videocast-sarjaan.
Katso lisää Liikunnan aluejärjestöjen verkkosivuilta.   

Teksti: Maija Arosuo
Kuva: Tussitaikurit

Tuore keskustelu tutkijoiden, seuratoimijoiden ja koulutusorganisaatioiden edustajien kanssa piirtää selkeän kuvan. Vapaaehtoisuus ei ole kadonnut. Se on kehittynyt uudenlaiseksi.

Kyse ei ole määrästä, vaan tavasta osallistua

Tutkimusten mukaan vapaaehtoistyöhön osallistuu edelleen noin 19,5 % aikuisväestöstä. Kansainvälisesti tämä on korkea taso. Seurojen kokemus haasteista liittyykin enemmän siihen, miten vapaaehtoisuus jakautuu ja millaisiin rooleihin ihmiset sitoutuvat. Yhä useampi osallistuu kevyemmin ja rajatummin. Samalla vastuullisemmat tehtävät kasaantuvat pienemmälle joukolle. Ilmiö näyttäytyy seurojen arjessa kuormituksena, vaikka vapaaehtoistyön kokonaismäärä ei ole romahtanut.

Kevyempi osallistuminen, kuten tapahtumissa mukana olo tai kannustaminen, on vähentynyt. Juuri tämä taso on perinteisesti ollut tärkeä väylä kohti pidempää sitoutumista. Sen vahvistaminen tarjoaa myös yhden keskeisen kehittämissuunnan.

Vapaaehtoisia löytyy, mutta roolit ja rakenteet ratkaisevat

Seuroissa tekijöitä löytyy edelleen hyvin konkreettisiin ja rajattuihin tehtäviin. Sen sijaan hallitus- ja vastuuroolit koetaan aiempaa haastavammiksi. Taustalla näkyy kolme laajempaa muutosta. Vapaa-ajan arvostus on kasvanut, sitoutumisen kynnys on noussut ja tehtävien vaatimustaso on kasvanut.

Seuratoiminta on monin paikoin ammattimaistunut. Viestintä-, talous-, hallinto- ja työnantajaroolit vaativat osaamista. Tämä ei vähennä halua osallistua, mutta muuttaa sitä, millaisiin tehtäviin ihmiset kokevat voivansa lähteä mukaan. Siksi keskeinen kysymys ei ole pelkästään osaamisessa, vaan myös siinä, miten roolit rakennetaan ja miten mukaan tulevia tuetaan.

Monessa seurassa vapaaehtoiset tulevat mukaan ilman selkeää roolia, perehdytystä tai tukea. Tällöin tehtävä voi tuntua kuormittavalta, vaikka motivaatio olisi hyvä. Toisaalta niissä seuroissa, joissa roolit ovat selkeitä, tehtävät rajattuja ja perehdytys toimii, on myös sitoutuminen vahvempaa. Kyse ei siis ole pelkästään tekijöiden määrästä, vaan siitä, millaisen kokemuksen seura tarjoaa vapaaehtoiselle.

Seuratoiminta muuttuu, ja se on luonnollista

Seuratoiminta koetaan yhä useammin osittain palveluna. Ilmiö ei ole uusi, mutta se on vahvistuva. Tämä on seurausta maksullisuudesta ja muuttuneista odotuksista maksetusta palvelusta. Toiminnan hinnat ovat nousseet, joten siltä myös odotetaan enemmän.

Vanhemmat ja harrastajat valitsevat, mihin käyttävät aikaansa. Tämä ei poista vapaaehtoisuutta, mutta tekee siitä usein tietoisemman valinnan. Samalla on hyvä huomata, että Suomessa edelleen noin kolmannes aikuisväestöstä osallistuu jollakin tavalla seuratoimintaan. Pohja on vahva, mutta sitä ei voi enää pitää itsestäänselvyytenä.

Kehittämisen suunta pitäisi seuroille olla selkeä

Keskustelun ja tutkimusten perusteella ratkaisut eivät ole yksittäisiä, vaan liittyvät toimintatapojen kehittämiseen:

1. Toiminnan organisointi

·       tehtävien pilkkominen

·       selkeät roolit

·       toimiva perehdytys

2. Johtaminen

·       vapaaehtoistoiminnan koordinointi

·       vastuiden jakaminen

·       osallistumisen tukeminen

Vapaaehtoisuus ei ole katoamassa, mutta se vaatii seuralta enemmän työtä

Keskeinen havainto on selkeä. Ihmiset haluavat edelleen osallistua, auttaa ja olla mukana. Siksi kysymys ei ole siitä, miten saadaan lisää vapaaehtoisia, vaan siitä, miten osallistuminen tehdään mahdolliseksi tämän päivän arjessa.

Seurojen kannattaa siis jatkossa yhä tarkemmin miettiä, miten vapaaehtoisuutta koordinoivat, miten he siitä viestivät ja mitkä ovat odotukset vapaaehtoisvoimin tehtäville asioille. Tämäkin asia liittyy osaamiseen ja tähän liittyen esimerkiksi liikunnan aluejärjestöt tarjoavat hyviä koulutuksia.

KOULUTUKSET

Esimerkiksi seuraavia koulutuksia löytyy jokaiselta liikunnan aluejärjestöltä.

·       Yhteisöllisyys ja ihmisten johtaminen seurassa (3 h)

·       Urheiluseuran rekrytointi (3 h)

·       Urheiluseuran viestintä (3 h)

LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA

KIHU – Huippu-urheilun instituutti. 2025. Urheiluseuratoiminta koskettaa kolmasosaa suomalaisesta aikuisväestöstä. Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2024–2025.

Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa -kysely seuroilta.

Kansalaisareena, Opintokeskus Sivis & Kirkkohallitus. 2024. Vapaaehtoistoiminta Suomessa – väestökyselyn tulokset.

Hoffrén, J. 2023. Vapaaehtoistyön arvo Suomessa vuonna 2023: Vapaaehtoistoiminnan merkitys hyvinvoinnille Suomessa. Kansalaisareena ry.

Kansalaisareena. 2023. Tulevaisuuskatsaus: Kohti tulevaisuuskestävää vapaaehtoistoimintaa.

Soste. 2022. Järjestöbarometri 2022.

Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin ensimmäinen jakso, jossa pureudutaan Seurabarometrin havaintoihin, KIHUn tuoreeseen tutkimukseen ja seuratoimijoiden kokemaan arkeen:

Vapaaehtoisuus urheiluseuroissa - “Samat ihmiset tekevät kaiken”

https://open.spotify.com/episode/6wdEjdacxTg4EmxZReh0zt?si=RImtlTDaR3CeGJeuYcfMGQ

Lisätietoja:

-          Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530

-          Pohjois-Karjalan liikunta ry, aluejohtaja Tomi Pyylampi, puh. 040 773 9243

– Väestön fyysisen aktiivisuuden väheneminen, liikunnan vähäisyys ja runsas paikallaan olo aiheuttavat merkittäviä ja kasvavia haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Vaikka osa väestöstä harrastaa vapaa-ajallaan liikuntaa, suuri osa päivästä kuluu paikallaan ollen. Liikkumattoman elämäntavan haitat ulottuvat kaikkiin ikäryhmiin, sanoo Liikuttava Suomi -hankevastaava Tino-Taneli Tanttu.

Kaikkien 15 Liikunnan aluejärjestön voimin toteutettavan Liikuttava Suomi -hankkeen painopisteitä ovat liikuntaneuvonnan ja palvelupolkujen vahvistaminen, työkykyä tukevien toimenpiteiden edistäminen sekä ikäihmisten fyysisen aktiivisuuden lisääminen.

Tantun mukaan liikunnan aluejärjestöillä on merkittävä rooli käytännön työn edistämisessä. Aluejärjestöt koordinoivat ja vievät toimintaa eteenpäin omilla alueillaan, ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen pyritään monipuolisin keinoin.

Toiminta perustuu Liikunnan aluejärjestöjen laajaan yhteistyöhön maakuntien, kuntien, hyvinvointialueiden, työyhteisöjen sekä urheilu- ja liikuntaseurojen ja lajiliittojen kanssa. Valtakunnallisessa yhteistyössä kumppaneita ovat muun muassa Liikkuvat-kokonaisuus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Katsaus edelliseen hankekauteen

Vuonna 2025 hankkeen keskiössä olivat liikkuvan työelämän edistäminen, liikuntaneuvonnan palvelupolut sekä Ikiliikkuja‑ohjelman toimenpiteiden toteutus.

– Liikuntaneuvonta on yksi hankkeen näkyvimmistä onnistumisista. Liikunnan aluejärjestöt ja Liikkuva aikuinen -toiminta ovat yhdessä kehittäneet valtakunnallisia käytäntöjä, jotka tukevat matalan kynnyksen palvelupolkuja väestön liikkeen lisäämiseksi. Tutkimusten mukaan liikuntaneuvonnalla voidaan ehkäistä tyypin 2 diabetesta, kertoo Tanttu.

Vuonna 2025 kaikki aluejärjestöt toteuttivat yhdessä Liikkuva aikuisen kanssa Liikuntaneuvonnan tila -kartoituksen osana hankkeen toimintasuunnitelmaa. Tieto kerättiin pääosin sähköisen kyselyn avulla, ja alueet täydensivät kartoitusta kuntakohtaisesti.

Liikkeen lisäämisestä hyötyä työpaikoille ja ikäihmisille

Oikein toteutettu työyhteisöliikunta parantaa työpaikkojen tuottavuutta, lisää työhyvinvointia ja vahvistaa työyhteisöjen sosiaalista ilmapiiriä. Hyvinvoiva henkilöstö näkyy myös pienempinä terveydenhuollon kustannuksina. Hankkeessa tehdään paljon myös liikuntaviestintää.

– Mitä enemmän ja laajemmin onnistumme edistämään ymmärrystä liikunnan merkityksestä ja lisäämään sen merkityksellisyyksiä yhteisöissä ja yksilöissä, sitä lähempänä olemme muutosta kohti aktiivisempaa elämää ja yhteiskuntaa. Työikäisten kohdalla paremmalla kunnolla on selkeä yhteys työkykyyn ja ikäihmisten kohdalla liikunnan merkityksellisyys linkittyy toimintakyvyn säilymiseen ja sitä kautta turvallisuuteen. On hyväksyttävä, että liikunta ei ole kaikille tärkeää. Juuri siksi on tärkeää, että sanoitamme liikunnan merkityksellisyyttä monimuotoisesti, toteaa Tanttu.

Lisätietoja:

Valtakunnallisesta toiminnasta Tino-Taneli Tanttu, puh. 040 9000 846

Liikunnan aluejärjestöjen alueellisten aikuisliikunnan kehittäjien yhteystiedot.

Kuusamon kunnan varhaiskasvatuksessa koettiin liikunnan riemua, kun Jekku-jänö vieraili päiväkodeissa osana Liikunnan aluejärjestöjen Liikkuen ja leikkien pihalla - Oivalluksia ulkopedagogiikasta -työpajaa. Jekku-jänö ei tullut vain viihdyttämään, vaan innostamaan lapsia ja aikuisia liikkumaan ja leikkimään sekä oppimaan motorisia taitoja hauskalla tavalla.

Jekku-jänön vierailu oli osa Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hanketyötä, jossa varhaiskasvatuksen henkilöstöä koulutettiin ulkopedagogiikan menetelmistä. Tavoitteena oli vahvistaa ulkoilun ja liikkumisen roolia varhaiskasvatuksessa. Keskiössä oli niin motoristen perustaitojen kehittyminen monipuolisessa ulkoympäristössä kuin hengästyttävän liikkumisen mahdollistaminen, ja pihaympäristö tarjoaakin lapsille erilaisia mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen.

–Varhaiskasvatuksessa vietetään paljon aikaa ulkona, ja ulkoympäristö tarjoaa tehokkaan mahdollisuuden liikkeen lisäämiseen. Nämä kohtaamiset kasvattajien kanssa muistuttavat siitä, miten tärkeää liikkuminen on lapsen kehitykselle. Pienillä ja laadukkailla teoilla voidaan saada aikaan suuria vaikutuksia, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, PopLin lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Elina Leinonen, joka on ollut mukana työpajan kehittämistyössä.

Lapset nauttivat eri asioista

Lapset saivat erilaisten Jekku-jänö-pisteiden kautta kokea yhteistä tekemistä ja liikkumisen riemua leikkien ja tehtävien parissa. Erityisen innostavaksi pisteeksi osoittautui temppuradan rakentaminen. Pisteellä lapset saivat käyttää luovasti erilaisia liikuntavälineitä ja suunnitella yhdessä radan.

Vierailu ei ollut vain lasten juhlaa, sillä myös henkilöstö sai konkreettisia ideoita ja työkaluja liikunnan yhdistämisestä päiväkodin arkiulkoiluihin. Lasten pihaseikkailun jälkeen henkilöstön kanssa keskusteltiin ulkoilun kehittämisestä lepohetken aikaan.

–Lapset olivat haltioissaan Jekku-jänöstä. He lähtivät innolla mukaan liikkumaan, ja samalla opittiin tärkeitä taitoja kuten tasapainoa, rytmiä ja yhteistyötä, totesi työpajaan osallistunut Kuusamon kunnan varhaiskasvatuksen opettaja.

Liikunnan aluejärjestöt tukenasi

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat monipuolisia tukipalveluja lasten liikkeen lisäämiseen verkostojen, työpajojen ja koulutusten avulla. Myös aluejärjestöjen asiantuntijoiden suunnittelemat, maksuttomat Jekku-jänön materiaalit innostavat lapsia harjoittelemaan motorisia taitoja huomaamatta.

Kevään Jekku-jänön liikuntavälipalana on julkaistu Jekku-jänön pihakortit.

Ole rohkeasti yhteydessä oman alueesi asiantuntijaan ja sovi tukipalveluja omalle yksiköllesi. Kysy lisää myös Liikkuen ja leikkien pihalla – Oivalluksia pihapedagogiikkaan -työpajasta.

Teksti: Elina Leinonen, Minttu Koivumäki

Maakunnalliset gaalat ovat vakiinnuttaneet asemansa merkittävinä alueellisina juhlatilaisuuksina. Niissä palkitaan vuosittain satoja ansioituneita toimijoita sekä nostetaan esiin liikunnan yhteiskunnallista merkitystä hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajana.

Etelä-Karjalassa kulttuuri ja urheilu yhdessä

Etelä-Karjalan kulttuuri- ja urheilugaala järjestettiin perjantaina 30.1. Lappeenrannassa. Tapahtumaan osallistui noin 180 maakunnan kulttuuri- ja urheilutoimijaa.

Gaala järjestettiin nyt toista kertaa kulttuurin ja urheilun yhteisenä tapahtumana, mikä korosti eri toimialojen välistä yhteistyötä.

Tilaisuuden avasi Etelä-Karjalan liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja Niina Malm, ja juhlapuheen piti Jani Halme. Illan musiikillisesta ohjelmasta vastasivat laulaja Saga Pola ja pianisti Ilmari Taipale. Gaalan juonsivat Panu Kärri ja Tomi Sillanvuo.

Päätökset palkittavista tekivät Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilun hallitus sekä Etelä-Karjalan kuntien nimeämät edustajat. Vuoden urheilijan, valmentajan ja joukkueen valitsivat Eteläkarjalaiset urheilutoimittajat. Tilaisuudessa palkittiin mm. Vuoden kulttuuriteko, Kulttuurimyönteinen yhteisö, Vuoden kulttuurivaikuttaja, Vuoden kulttuuritapahtuma, Vuoden nuori kulttuuripersoona, Elämänura kulttuurin parissa, Vuoden nuori urheilija, Vuoden Urheilija, Vuoden seura-aktiivi, Vuoden seura, Vuoden tähtiseura, Vuoden kuntaliikuttaja, Vuoden urheiluteko, Elämänura liikunnan parissa ja luovutettiin Veikkaus Respect -palkinto. 

UNO-palkinnot kiittävät seuratoiminnan arjen sankareita

Jokaisella alueella jaetaan myös vuosittain UNO-palkinto, joka on tarkoitettu seuratoiminnan taustalla toimivien vapaaehtoisten ja mahdollistajien kiittämiseen. Palkinto nostaa esiin henkilöitä, joiden työ ei aina näy tulostauluilla, mutta on korvaamatonta suomalaisen urheilun arjessa.

Tämän vuoden gaaloissa UNO-tunnustuksia myönnettiin eri puolilla Suomea pitkäjänteisestä ja pyyteettömästä seuratyöstä. UNO-palkinnon saajat:

• Etelä-Karjalan kulttuuri- ja urheilugaala: Yrjö Lankinen

• Etelä-Savon Urheilugaala: Anja Friari

• Hämeen Urheilugaala: Kalervo Kummola

• Kainuun Urheilugaala: Matti Sirkka

• Keski-Pohjanmaan Urheilugaala: Juhani Lehto

• Keski-Suomen Urheilugaala: Urpo Helkovaara

• Kymenlaakson Urheilugaala: Veijo Oinonen

• Lapin Urheilugaala: Leena Jääskeläinen

• Pohjanmaan Urheilugaala: Maarit ja Kari Viitasaari

• Pohjois-Karjalan Urheilugaala: Herkko Sottinen

• Pohjois-Pohjanmaan Urheilugaala: Veikko Anttonen

• Pohjois-Savon Urheilugaala: Yrjö Salpakari

• Päijät-Hämeen Urheilugaala: Kari Korhonen

• Satakunnan Urheilugaala: Heli Paalosalo

• Varsinais-Suomen Urheilugaala: Pekka Valpola

UNO-palkinto muistuttaa konkreettisesti siitä, että suomalainen seuratoiminta rakentuu vahvasti vapaaehtoisten osaamisen, sitoutumisen ja yhteisöllisen tekemisen varaan.

Urheilugaalat vahvistavat arvostusta

Maakunnalliset Urheilugaalat osoittavat vuosittain suomalaisen urheiluyhteisön laajuuden ja voiman. Tapahtumat tekevät näkyväksi niin huippu-urheilun saavutukset kuin vapaaehtoisten, valmentajien ja seuratoimijoiden korvaamattoman työn.

Gaalaperinne jatkaa vahvana eri puolilla Suomea, ja tilaisuudet toimivat tärkeänä yhteisenä juhlahetkenä koko liikunta- ja urheiluväelle.

– Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeessa keskitymme ensi hankekaudella aiempaa vahvemmin vanhemmuuden tukemiseen ja tarjoamme tukipalveluja, jotka lisäävät liikuntatietoisuutta ja vahvistavat arjen aktiivisuutta. Tavoitteena on, että liikkuminen näkyy perheiden arjessa luontevana ja helposti toteutettavana osana päivää.

Lisäksi tuemme kuntia uuden esi- ja perusopetuslain tullessa voimaan (liikunnallisen elämäntavan edistäminen esi- ja perusopetuslakiin 1.8.2026), jotta liikunnan edistäminen juurtuisi pysyväksi osaksi koulujen arkea. Tuemme oppilaitoksia Liikkuva opiskelu -toiminnan kehittämisessä ja autamme rakentamaan toimintakulttuuria, jossa liikkuminen ja toiminnallisuus ovat pysyvä osa arkea, toteaa Lisää liikettä -hankkeen hankepäällikkö Kirsi Martinmäki.

Lisää liikettä varhaiskasvatukseen, perusasteelle ja toiselle asteelle sekä harrastamisen edistämiseen

Hankkeen tavoitteena on lisätä väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koko elämänkaaren ajan, erityisesti vähän liikkuvien lasten ja nuorten keskuudessa. Hanke toteuttaa Suomi liikkeelle -hallitusohjelman (2023) liikkumiseen liittyviä tavoitteita konkreettisin toimenpitein. Lisäksi hanke tukee valtakunnallisen Liikkuvat-kokonaisuuden ja Harrastamisen Suomen mallin toimenpiteiden jalkautumista.

Hanketta toteutetaan kaikissa Suomen 15 liikunnan aluejärjestöissä.

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n lasten liikunnan asiantuntija Heidi Mälkönen vei Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankeen liikuntavälinepaketin Kalliolan päiväkodille yhdessä Jekku-jänön kanssa.

Ulkoillaan säällä kuin säällä

Jekku-jänön saapuessa pihaan kuului heti iloinen huudahdus: Tuolta tulee Jekku-jänö!

Lapset juoksivat innoissaan Jekku-jänöä vastaan, ja pihalla kaikui pian iloinen nauru. Siinä hetkessä kova pakkaslukemakaan ei tuntunut.

– Ei meillä ole mitään pakkasrajaa, huikkasi kasvattaja hyväntuulisesti asiasta tiedusteltaessa.

Kalliolan päiväkodissa ulkoilu kuuluu jokaiseen päivään säällä kuin säällä. Kasvattajien vastuulla on huolehtia, ettei kenellekään tule liian kylmä tai kuuma.

Jekku-jänön Pomput innosti tanssimaan

Jekku-jänön vierailupäivänä vietettiin päiväkodissa myös Tärkeän ihmisen päivää, ja pihalla liikkui lasten lisäksi isovanhempia ja huoltajia. Pihaan rakennetut liikunnalliset pisteet houkuttelivat kokeilemaan omia taitoja, mäessä laskettiin pulkalla, lumesta muotoiltiin omia luomuksia ja metsäleikit veivät lapset mielikuvitusseikkailuihin.

Liikuntavälinepaketissa olleet välineet; nystyräpallot, slackline, narulliset jalkapallot, temppupallo ja hernepussit, pääsivät myös heti aktiiviseen käyttöön.

Yksi Jekku-jänön vierailun kohokohdista oli myös Jekun Pomput -laululeikki, jota tanssittiin yhdessä. Jekku-jänön Pomput -laulun liikkeet sujuivat mallikkaasti ja oli selvää, että laulua oli leikitty aiemminkin. Yhteinen tanssi kokosi lapset, aikuiset ja vieraat yhteiseen tekemiseen.

Yhdessä tekeminen toi tapahtumaan erityistä lämpöä. Kun ilo, yhteisöllisyys ja liikunnan riemu täyttivät pihan, ei -18,5 astetta tunnu missään.

Materiaalit toimivat ympäri vuoden

Pienten ryhmän varhaiskasvattaja Anni kiittelee Jekku-materiaaleja.

– Ne ovat mahtavia. Isojen ryhmässä ne toimivat sellaisenaan, ja pienille niitä voi muokata sopiviksi.

Anni työskentelee tällä hetkellä kaikkein pienimpien kanssa ja muistuttaa, että eroa on paljon sillä, onko lapsi 9 kuukauden vai kahden vuoden ikäinen.

Jekku-jänön seikkailuviikko on odotettu tapahtuma niin lasten kuin aikuisten keskuudessa. Sitä vietetään koko talossa, ja kaikki kasvattajat tietävät, milloin se on tulossa. Materiaalit eivät jää kaappiin piiloon, vaan ne ovat käytössä ympäri vuoden.

Lapsilla heti vastaukset suosikki liikkumiseen

Kun lapsilta kysyttiin, mikä liikkumisessa on hauskinta, vastaukset tulivat nopeasti.

– Juokseminen, hyppiminen, jumppaaminen, leikkiminen, jalkapallo ja keinuminen!

Jekku-jänöstä haluttiin kertoa myös muille ryhmille sekä isovanhemmille. Äidit ja isit kuulemma tietävät Jekku-jänön, samoin päiväkodin aikuiset. Jekku on selvästi koko yhteisön yhteinen juttu.

Teksti: Minttu Koivumäki

Liikunnan aluejärjestöjen valtakunnallista Jekku-jänön seikkailuviikkoa vietettiin 3. - 7.11.2025. Seikkailuviikolle oli ilmoittautunut mukaan noin 70 700 varhaiskasvatusikäistä lasta, 16 600 varhaiskasvattajaa ja yli 1 240 päiväkotia. Seikkailuviikolla teemana oli liikuttavat tunnetaidot.

Jekku-jänön seikkailuviikon toteuttaa Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hanke, johon olemme saaneet avustusta opetus­ ja kulttuuriministeriöltä. Tutustu Jekku-jänön maksuttomiin materiaaleihin aluejärjestöjen sivuilta.

Liikunnan aluejärjestöt ovat käynnistäneet viime vuoden lopulla valmistelutyön valtakunnallisen liikkeen ja liikunnan edistämisen vahvistamiseksi. Suomen Olympiakomitea linjasi syyskokouksen strategiassaan keskittyvänsä jatkossa pääasiassa kilpa- ja huippu-urheiluun.  
 
Olympiakomitean linjanvedon seurauksena opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi liikunnan aluejärjestöille yhteiseen liikkumisen lisäämisen tehtävään avustusta 207 000 euroa, jolla voidaan käynnistää liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan valtakunnallista yhteistyötä, vaikuttamista ja viestintää. 

“Olemme huolissamme liikkeen ja liikunnan edistämisen asemasta ja käyneet aktiivisia keskustelua aiheesta niin ministeriön kuin Olympiakomitean kanssa.”, sanoo Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen. 

Liikunnan aluejärjestöjen toiminta peittää liikkeen lisäämisen kentällä kattavasti koko maan, ja niiden toiminnan vahvuutena ovat tiiviit ja toimivat yhteistyöverkostot alue-, kunta- ja seuratasolla. Organisoiduttuaan entistä vahvemmin myös valtakunnallisesti perustamansa Suomen Liikunnan Alueet ry:n kautta, aluejärjestöillä on entistä tiiviimmät yhteydet muihin valtakunnantason toimijoihin. Liikunnan aluejärjestöt ovatkin ottaneet aktiivisen roolin liikkeen ja liikunnan edistämisessä ja valtakunnan tason yhteistyön kehittämisessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.  

Työ halutaan tehdä avoimesti yhdessä eri tahojen kanssa ja kutsumme liikuntaa edistävät järjestöt mukaan keskusteluun ja yhteistyöhön.  Myös tutkijoita ja asiantuntijoita osallistetaan. Tavoitteena on vuoden 2026 aikana liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisen järjestöyhteistyön käynnistäminen sekä valtakunnallinen vaikuttaminen ja viestintä. 

Yhteistyö etenkin vaikuttamis- ja viestintätyössä jatkuu myös urheiluun keskittyvän Olympiakomitean kanssa, sillä suomalaisten toimintakyky ja liikunta-aktiivisuus ovat kaikkien etu sekä urheilumenestyksen pohja. 

Lisätiedot:  

Suomen Liikunnan Alueet, puheenjohtaja, Markku Siponen, puh. 044 544 1766 

Suomen Liikunnan Alueet, pääsihteeri, Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530 

Liikunnan aluejärjestöt toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Aluejärjestöjen perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen, elinvoimaisen seuratoiminnan ja kuntien liikuntatoiminnan tukeminen. Suomen Liikunnan Alueet ry on liikunnan aluejärjestöjen yhteistyö- ja palvelujärjestö. Vaikuttamistyöllä Suomen Liikunnan Alueet ja aluejärjestöt edistävät liikunnan edellytyksiä. 

Kymenlaakson maakunnan alueella aloitettiin jo syksyllä 2008 Kunnossa kassulle -pilottihanke kohentamaan varusmiespalvelukseen tulevien heikkokuntoisten nuorten fyysistä toimintakykyä kutsuntojen ja palvelukseen astumisen välissä ja tätä kautta parantamaan varusmiespalveluksesta selviytymistä. Kunnossa kassulle -hanketta on toteutettu yhteistyössä Kymenlaakson Liikunnan, puolustusvoimien Kaakkois-Suomen aluetoimiston, Maanpuolustuskoulutus ry:n (MPK) Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin, alueen kuntien sekä myös pääesikunnan kanssa. Nyt hanke on leviämässä valtakunnalliseksi toimintamalliksi osana valtioneuvoston Suomi liikkeelle -ohjelmaa. Tänä vuonna kaikki 15 liikunnan aluejärjestöä toteuttavat toimintaa valittavissa pilottikunnissa yhdessä MPK:n, kuntien ja puolustusvoimien aluetoimistojen kanssa.

Ministeri Poutala vieraili Suomen suurimmassa varuskunnassa Vekaranjärvellä tutustumassa Kunnossa kassulle -toimintamalliin, varuskunnan toimintaan sekä varusmiesten liikuntakoulutukseen. Ministeri myös tutustui Taistelijan keho -harjoitukseen ja keskusteli varusmiesten liikuntakerhon vastaavien kanssa.

Vierailulla monipuolinen ohjelma

Päivän aikana ministeri Poutala tapasi Yhteislyseon lukiolla lounaan yhteydessä kaupungin johtoa ja urheilulinjalaisia lukion opiskelijoita erillisessä paneelikeskustelussa sekä piti esityksen Mitä mielessä -seminaarissa Kouvolan teatterilla. Kyseessä oli jo perinteiseksi muodostunut Kymenlaakson Liikunnan yhdessä Mehiläisen, Kouvolan Urheiluakatemian, Kouvolan Teatterin ja KooKoon kanssa järjestämä avoin iltatilaisuus ja siihen osallistui liki 300 osallistujaa. Lisäksi ministeri Poutala keskusteli Kymenlaakson Liikunnan puheenjohtajan Ari Pietarisen ja toiminnanjohtaja Tommi Lehtisen kanssa muun muassa liikunnan aluejärjestöjen roolista liikkeen ja liikunnan edistäjinä, urheiluseurojen tukijoina sekä kuntien kumppaneina.

Lisätiedot:

Vierailun yksityiskohdat:                                                                Aluejärjestöjen yhteiset asiat:

Tommi Lehtinen                                                                               Heidi Pekkola

Kymenlaakson Liikunta ry                                                               Suomen Liikunnan Alueet ry

toiminnanjohtaja                                                                             pääsihteeri

040 5826 706                                                                                    040 1304 530

tommi.lehtinen@kymli.fi                                                               heidi.pekkola@alueet.fi

Move!-vinkkipankin työpaja on juuri päättynyt Imatran Kosken koululla. Saamme haastatteluun koulutukseen osallistuneen Vuoksenniskan koulun luokanopettajan Annika Hautamaan sekä työpajan vetäjän, Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n lasten ja nuorten liikunnan kehittäjän, Lasse Heiskasen.

Mitä salissa tapahtui, Lasse?
Move!-työpaja on opettajille suunnattu koulutus, jossa käymme läpi Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeessa tehtyä maksutonta videokirjastoa eli Move!-vinkkipankkia.  Pankin avulla oppilaiden fyysistä toimintakykyä voidaan parantaa, sillä sieltä löytyy laajasti erilaisia harjoituksia kestävyyden, voiman, liikkuvuuden ja nopeuden sekä motoristen taitojen kehittämiseksi.

Millaisia asioita koulutuksesta jäi päällimmäiseksi mieleen, Annika?
Koulutus oli tosi innostava. Se tarjosi paljon konkreettisia työkaluja kouluarkeen. Kokeilimme, miten vinkkipankin treenejä voi pelillistää ja tuoda leikin kautta oppilaille. Siitä muutkin osallistujat kuuluivat antavan ylistävää palautetta.

Tähdätäänkö vinkkipankilla parempiin Move!-tuloksiin?
Annika: Move!-mittaus on toisarvoinen. Tärkeintä on, että lapsia kehitetään kokonaisvaltaisesti, mihin tähdätään laadukkaalla liikunnanopetuksella. Joillekin lapsille koulun liikuntatunti on ainoa liikuntakerta viikossa, joten on tärkeää, että kaikki liikunnan osa-alueita tulee harjoiteltua. Tässä työssä Move!-vinkkipankki voi olla apuna koko kouluajan.

Lasse: Move!-mittaus on yksi hetki. Tärkeintä on, että oppilaat saadaan fyysisen toiminnan pariin mittausten välissä – niin liikuntatunneilla kuin niiden ulkopuolella. Tähtäimessä on toki myös, että Move!-tulokset paranevat, mutta tämä on välillinen seuraus.

Parantaako vinkkipankki Move!-tuloksia?
Annika: Laadukas liikunnan opetus, joka motivoi lasta, parantaa varmastikin. Lisäksi, kun mittausta varten harjoitellaan, voi se innostaa joitakin treenaamaan parempiin suorituksiin. Joiltakin se saattaa vähentää jännitystä.

Lasse: Move!-vinkkipankin avulla lapsia kannustetaan liikkumaan, mikä parantaa fyysistä kuntoa. Hyvä kunto auttaa lasta keskittymään, mikä tukee koulun perustehtävää. Kyse on siis toimintakyvyn ja oppimistulosten parantamisesta, ei vain hyvien Move!-tulosten saavuttamisesta.

Voiko Move!-harjoittelua eriyttää ryhmän sisällä?
Annika: Luokassa yleensä annan yhtenäiset ohjeet, mutta harjoitteita saa jokainen suorittaa omalla tasollaan ja tahdillaan. Tärkeää on, ettei verrata kaveriin, vaan keskitytään omaan tekemiseen. Leikit houkuttelevat mukaan niitä, jotka eivät pidä liikunnasta.

Move!-vinkkipankki on suunniteltu liikuntatuntien lisäksi hyödynnettäväksi myös välitunneilla. Miten se toimii?
Annika: Meillä jotkut leikit, joita olemme opetelleet liikuntatunneilla, ovat lähteneet elämään, ja oppilaat ovat halunneet jatkaa niitä välituntisin. Esimerkiksi kunkkupallosta tuli ihan hitti!
Lasse: Monissa kouluissa on myös välituntiliikuttajia, jotka voivat laittaa pelin pystyyn. Työpajan vinkkejä voi jakaa myös heille.

Voiko vinkkipankkia hyödyntää vain videoita katsomalla?
Lasse: Vinkkipankki toimii myös itsenäisenä työkaluna, mutta parhaan avun siitä saa osallistumalla työpajaan. Vinkkipankista löytää itse liikkeet, työpajassa kerrotaan niiden hyödyistä ja tavoista soveltaa niitä eritasoisille liikkujille ja erikokoisille ryhmille. Työpajassa annetaan vinkkejä, miten motivoida oppilaat treenaamaan.

Pitääkö kaikkien koulun opettajien osallistua työpajaan?
Lasse: Koulutukseen voivat osallistua kaikki opettajat, liikuntaa opettavat tai vaikka yksi kultakin luokka-asteelta. Tärkeää on, että osallistuneet vievät tietoa eteenpäin koulun sisällä. Vinkkipankki on maksuttomasti kaikkien käytettävissä.

Annika: Meillä joka luokka-asteelta oli yksi opettaja mukana ja olemme jo sopineet, miten jokainen kouluttaa muita. Kimble-vatsatreenit alkavat nyt kaikilla!

Miten Move!-vinkkipankin työpajaan pääsee?
Lasse: Työpajoja järjestävät Liikunnan aluejärjestöt ympäri Suomen. Asia selviää parhaiten ottamalla yhteyttä oman alueesi järjestöön.

Move-vinkkipankki on Lisää liikettä -hankkeen tuottama, maksuton videokirjasto perusasteen käyttöön. Lisää liikettä -hanke on perusopetukseen, toiselle asteelle, varhaiskasvatukseen sekä harrastamisen edistämiseen perusasteella suunnattu hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koko elämänkaaren ajan, erityisesti vähän liikkuvien lasten -ja nuorten keskuudessa.

Lue lisää Move!-vinkkipankki-työpajasta.

Tutustu Move!-vinkkipankin videoihin.

Teksti: Maija Arosuo
Kuva: Essi Kultanen

Yli 240 EU-hankerahoituksesta kiinnostunutta urheiluseuraihmistä tai seurojen kanssa töitä tekevää ilmoittautui Aluejärjestöjen yhdessä EU Sport -hankkeen kanssa toteuttamaan EU-hankeinfoon tiistaina 20.1.2026. Osallistujat saivat kattavan tietopaketin ja kuulivat hanketoteuttajien kokemuksista niin Erasmus+ -rahoituksesta kuin Leader-rahoituksesta.

Seuratoimijoillakin on todellakin mahdollisuuksia EU-rahoituksen saamiseen, sillä esim. vuosina 2021-2023 toteutui 280 seuran hallinnoimaa kansallista EU-hanketta (enimmäkseen Leader-rahoitusta). Lisäksi esim. vuosina 2023-2025 yhteensä 33 seuraa haki ja sai Erasmus+ urheiluhenkilöstön liikkuvuustukea. Esityksen yksi teema olikin: ”joku ne EU-rahat hakee ja saa, miksipä ei liikuntaväki?”.

Kahden tunnin aikana osallistujat saivat yleiskuvan erityisesti liikunta- ja urheiluseurojen mahdollisuuksista EU-rahoituksissa. Kuulijat saivat käytännönläheistä infoa suoraan rahoittajilta Erasmus+ -hankkeista sekä Leader-hankkeista.  Erasmus+ -ohjelman saloja avasi Terhi Liintola Opetushallituksesta ja  Leader-rahoituksen käytäntöjä ja mahdollisuuksia avasi Telle Lemetyinen Kehittämisyhdistys Liiveri ry:stä.

Täydentävänä osiona oli käytännön tekijöiden kuvaukset siitä, miksi he olivat päätyneet hakemaan EU-rahoitusta, mitä se oli vaatinut, millaisia haasteita matkalla oli ja mitkä olivat tulokset. Arvokkaita käytännön kokemuksiaan jakoivat Koovee ry:n Juuso Laamanen (Erasmus+Sport pieni kumppanuushanke) ja Ilmajoen liikunnan ja urheilun tuki ry:n Ari Loukasmäki (useat Leader-hankkeet ja isommat ELY-keskuksesta haetut hankkeet).

Illan päätteeksi osallistujat kuulivat alustavaa ennakkotietoa siitä, että Liikunnan aluejärjestöt suunnittelevat eri puolille Suomea syksyllä 2026 alkavaa ”projektitoiminta-koulutusta”. Palautteet illasta olivat hyvin positiiviset, ja jatkoa varmasti seuraa myös verkko-infojen merkeissä.

Uusia infoja odotellessa

• voit tilata EU Sport- uutiskirjeen (ajankohtaista liikunnallista EU-hankkeista 8-10 kertaa vuodessa),
   

• tutustua Liikunnan aluejärjestöjen EU-hankesivuihin taikka
   

• hyödyntää EU Sport-hankkeen ilmaista hankesparrausta (webropol-linkki)

 Kysy lisää:

• Timo Hämäläinen
  erityisasiantuntija, projektipäällikkö
  Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry/EU Sport -hanke
  timo.hamalainen@plu.fi, puh. 050 585 0461

  *****

EU Sport 2.0 -hanke on Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n, Suomen Olympiakomitean ja Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteishanke, jonka tavoitteena on lisätä EU-rahoituksen hyödyntämistä entistä laajemmin liikuntatoimijoiden keskuudessa. Hankkeen ja sen aikana kehitettyjen toimenpiteiden avulla lisätään tietoisuutta EU-rahoituksen mahdollisuuksista liikunnan ja urheilun kehittämisessä, tuetaan ja opastetaan hakuprosessin alkuvaiheessa sekä verkotetaan alan toimijoita keskenään.

 

Lain nimessä liikkeelle!

Liikunnallisen elämäntavan edistäminen tulee kouluissa lakisääteiseksi 1.8.2026 alkaen. Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeen tuottama neliosainen Lain nimessä liikkeelle -videocast -sarja kertoo, mitä merkitystä sillä on.

Elokuun ensimmäisen päivän jälkeen lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistäminen esi- ja perusopetuksessa ei enää ole valintakysymys. Perusopetuslain muutos*) tuo uudistuksia myös perusopetussuunnitelmaan ja sitä kautta koulun arkeen.

Opetushallituksen johtava asiantuntija Kirsi Naukkarinen näkee uudistuksen mahdollisuutena laajemmalle kehitykselle.

- Näkisin, että kouluille lakimuutos on mahdollisuus kehittää kouluviihtyvyyttä, yhteisöllisyyttä ja lisätä hyvää yhdessä tekemistä. Liikkuminen on hyvä väline näiden luomiseen, mutta asioiden eteneminen vaatii aina jonkin verran tekoja.

Liikkuva koulu -toimintaa on viety eteenpäin jo viisitoista vuotta. Mikä nyt sitten muuttuu?

- Monet koulut tekevät jo paljon, mutta lakiuudistus nostaa liikkumisen edistämisen uudelle tasolle: se tekee siitä koko kouluyhteisön velvoitteen ja tuo järjestelmällisyyttä myös niihin kouluihin, joissa toiminta ei ole ollut yhtä säännönmukaista.

Lakiuudistus pyrkiikin luomaan jokaiselle lapselle yhtäläiset mahdollisuudet aktiiviseen koulupäivään.

Naukkarinen näkee, että liikkumisen edistämisestä on helpompi luoda koko henkilöstön ja oppilaiden yhteinen tehtävä, kun se on laissa määriteltyä toimintaa.

- Lasten ja nuorten mukaan ottamiselle toiminnan kehittämiseen on nyt tuhannen taalan paikka. 

Liikunnan aluejärjestöjen tuottamassa neliosaisessa Lain nimessä liikkeelle -videocast-sarjassa mietitään, mitä lakiuudistus tarkoittaa koulun arjessa. YouTube-kanavan jaksoissa vierailevat koulumaailman asiantuntijat tarjoavat rehtoreille ja opetushenkilöstölle käytännön ratkaisuja, inspiraatiota ja konkreettisia esimerkkejä siitä, miten lakimuutosta voidaan toteuttaa koulun arjessa.

Opetushallituksen Kirsi Naukkarinen avaa lakimuutoksen syitä ja taustoja 15. tammikuuta ilmestyvässä ensimmäisessä jaksossa, minkä jälkeen uusi, parinkymmenen minuutin videocast-jakso on nähtävissä aina kahden viikon välein.

Toisessa jaksossa Seinäjoen yhteiskoulun rehtori Jari Noponen tuo esiin rehtorin roolia liikunnallisen toimintakulttuurin johtamisessa. Miten koulun rakenteita muutettiin, että henkilöstö ja oppilaat saatiin mukaan rakentamaan liikkuvampaa arkea?

Kaksi viikkoa myöhemmin kuullaan konkreettisia esimerkkejä koulupäivän liikunnallistamisesta Savitaipaleelta. Europaeuksen koulun luokan- ja liikunnanopettaja Kirsi Lavikka vie mukanaan toiminnalliselle oppitunnille ja kertoo, millaisia tuloksia niiden avulla on saavutettu.

Viimeisen videocast-jakson aiheena on paljon puhuttu kännykkäkielto – lakiuudistus, joka säädettiin samaan aikaan liikunnallistamislain kanssa, mutta joka tuli voimaan vuotta aikaisemmin. Videossa Kangasniemen Kankaisten koulun liikunnan ja terveystiedon opettaja Hanna Kiviaho kertoo, miten kännykkäkielto käännettiin mahdollisuudeksi ottamalla oppilaat mukaan muutoksen tekijöiksi.  

Lain nimessä liikkeelle -sarjan kaikissa jaksoissa isäntänä toimii Ylöjärven Siltatien yhtenäiskoulun rehtori, Tapio Ala-Rautalahti. Hän kertoo oppineensa videoita tehdessään paljon uutta ja olevansa vaikuttunut haastateltavien oman alansa asiantuntijuudesta ja jaksojen monipuolisuudesta.  

- Jaksoissa on tuotu hyvin esille, miten liikunnallistamisen tavoitetta voidaan soveltaa erilaisissa ympäristöissä ja toteuttaa koulun omalla tavalla.

Niin Kirsi Naukkarinen kuin Tapio Ala-Rautalahtikin haluavat korostaa lakiuudistuksen perimmäistä syytä.

- Sekä kansallisten että kansainvälisten tutkimusten mukaan koulupäivän aikainen liikkuminen parantaa keskittymistä, oppimista, hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä, Naukkarinen kiteyttää.

Ala-Rautalahti antaa vielä kolme syytä klikata Lain nimessä liikkeelle -sarjaan YouTubessa:

1) Sarja on äärimmäisen ajankohtainen. Lakiuudistus astuu voimaan 1.8.2026. Mitä se tarkoittaa sinun koulussasi?

2) Erilaiset näkökulmat aktiivisuuden edistämiseen tuodaan sarjassa hyvin esille.

3) Sarjassa haastatellaan koulumaailman todellisia asiantuntijoita, jotka tuovat asioita esille konkreettisesti oman työnsä kautta.

Lain nimessä liikkeelle on videocast-sarja Liikunnan aluejärjestöiltä erityisesti rehtoreille ja opetushenkilöstölle. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä perusopetuslain muutoksista ja tarjota konkreettisia esimerkkejä siitä, miten lakia voi toteuttaa käytännössä juuri teidän koulunne arjessa.
Sarja on toteutettu osana Lisää liikettä -hanketta Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. 

*) Lakimuutos säädettiin 23.5.2025 ja se astuu voimaan 1.8.2026:
”Esi- ja perusopetuksessa täytyy edistää lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa.” (Perusopetuslaki, Opetuksen tavoitteet) 
 

Teksti: Maija Arosuo.
Kuva: Annika Hagman.

Lue lisää Lain nimessä liikkeelle -videocastista ja tutustu jaksoihin

Hengästyttävän hyvää oppimista 

Ulkoiluympäristöillä on merkittävä rooli lasten kokonaisvaltaisessa kehityksessä. Tule mukaan liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeen maksuttomaan webinaariin, jossa syvennytään tutkimustiedon, käytännön esimerkkien ja tukimateriaalien kautta siihen, miten piha-alueet ja luonto voivat edistää lasten liikkumista, oppimista ja hyvinvointia varhaiskasvatuksessa.  Pääpuhujana webinaarissamme on lasten ulkoliikunnan tutkimuksen parissa työskentelevä Itä-Suomen yliopiston LitT, dos. Yliopistonlehtori Susanna Iivonen. webinaarin tavoitteena on tukea liikunnallisen ja luonnossa tapahtuvan toiminnan juurtumista arkeen. 

Webinaari tarjoaa:  

• Tutkimuksiin perustavaa tietoa lasten ulkoliikunnasta  

• Käytännön esimerkkejä, miten varhaiskasvatuksen arjessa voidaan aktiivinen ulkoliikunta mahdollistaa 

• Tietoa varhaiskasvatukselle ulkoliikuntaan suunnatuista tukimateriaaleista ja -palveluista  

• Webinaari on suunnattu kaikille varhaiskasvatuksessa työskenteleville, esihenkilöinä toimiville sekä muille asiasta kiinnostuneille.  

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan

Kartoitus toteutettiin 8. – 30.9.2025 ja se suunnattiin henkilöille, jotka tuntevat seuransa arjen ja toimintatavat parhaiten. Kartoitukseen vastasi 980 seuraa, joista noin neljäsosa kertoo käsitelleensä kartoituksen omassa hallituksessaan. Kartoitus sisälsi kahdeksan teemaa, jotka käsittelivät muun muassa hallintoa, taloutta, valmennusta, viestintää ja vastuullisuutta. Tarkoituksena oli rakentaa mahdollisimman ajantasainen ja kokonaisvaltainen kuva siitä, millaisena seurat itse näkevät toimintansa vahvuudet sekä ne kohdat, joihin tarvitaan lisää tukea tai kehittämistä.

Kartoituksesta selviää, että suurin osa seuroista kokee toimintansa tasa-arvoiseksi, turvalliseksi ja helposti lähestyttäväksi. Monet seurat arvioivat myös jäsenmääränsä lisääntyneen ja muun muassa tyttöjen ja naisten osallistumisen toimintaansa kasvaneen. Viestintä- tai markkinointisuunnitelma on käytössä vain pienellä osalla seuroista ja vapaaehtoisten määrä koetaan riittämättömäksi. Lisäksi strategian ajantasaisuus sekä valmentaja- ja ohjaajapolkujen tunnistaminen tai niiden olemassaolo on vaihtelevaa.

Aineistoa hyödynnetään sekä seurojen omassa kehittämistyössä että aluejärjestöjen tarjoamien palvelujen ja koulutusten suuntaamisessa seurojen tueksi. Tulokset auttavat hahmottamaan valtakunnallisesti ilmiöitä, jotka näkyvät seuratoiminnan arjessa ja toisaalta myös uusia signaaleja, jotka kertovat muuttuvasta toimintaympäristöstä. Kaikki vastaukset on käsitelty kootusti tilastollisessa muodossa, eikä yksittäisiä seuroja voi tunnistaa.

Seurojen omaan arvioon perustuva tilannekatsaus

Seurat arvioivat toimintansa kokonaisuutena myönteiseksi. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden koetaan toteutuvan hyvin, sillä 90 prosenttia seuroista arvioi toimintansa olevan näiltä osin kunnossa. 88 prosenttia seuroista kokee seuratoiminnan turvalliseksi ja 76 prosenttia seuroista arvioi, että seuratoimintaan mukaan tuleminen on helppoa. Toimintaa ohjaavat asiakirjat ovat laajasti käytössä. 85 prosenttia seuroista kertoo toimintasuunnitelman ja talousarvion ohjaavan toimintaa ja 83 prosenttia seuroista pitää talouttaan vakaana ja vastuullisesti hoidettuna. Lisäksi 89 prosenttia seuroista koki osallistumismaksunsa kohtuullisiksi. Avoimissa vastauksissa korostuivat erityisesti toimivaksi koettu seurayhteisö sekä aktiivinen talkootoiminta.

Seurojen viestinnän ja markkinoinnin suunnitelmallisuus muodostivat selkeimmän tuen tarpeen, sillä markkinointisuunnitelma on käytössä 13 prosentilla vastanneista seuroista ja viestintäsuunnitelma 21 prosentilla. 68 prosenttia seuroista on kuitenkin vähintään kiinnostuneita saamaan tukea markkinointi- ja viestintäsuunnitelman työstöön. Vapaaehtoisten riittävyys on monelle seuralle haaste, sillä vain 19 prosenttia vastanneista kokee vapaaehtoisten määrän olevan riittävä. Valmentaja- ja ohjaajapolku on 30 prosentilla seuroista. Strategiatyö on seuroissa osittain kunnossa, sillä 46 prosenttia seuroista kokee strategiansa olevan ajantasainen. Lisäksi 56 prosenttia seuroista on vähintään kiinnostuneita tuesta oman strategiansa kehittämiseen.

Seurojen toiminnassa on nähtävissä maltillista kasvua useilla osa-alueilla. 40 prosenttia seuroista näkee jäsenmääränsä kasvaneen, 39 prosenttia arvioi lasten määrän toiminnassaan kasvaneen ja 36 prosenttia kokee naisten ja tyttöjen osallistumisen toimintaan kasvaneen. Taloudellisten resurssien osalta 62 prosenttia seuroista kokee tilanteen pysyneen ennallaan, kun taas 24 prosenttia arvioi resurssien kasvaneen. 54 prosenttia seuroista arvioi vapaaehtoisten määrän pysyneen samana ja 17 prosenttia ilmoitti vapaaehtoisten määrän kasvaneen. Soveltavan liikunnan ja urheilun järjestämiseen liittyy epävarmuutta, sillä 52 prosenttia vastanneista seuroista ei osaa arvioida toiminnan kehitystä omassa seurassaan. Avustusten hakeminen on keskittynyt isoille seuroille, sillä pienet seurat hakevat avustuksia selvästi harvemmin. Lisäksi kunta-avustuksia haetaan selkeästi eniten.

Alueelliset tiedot aluejärjestöittäin julkaistaan maanantaina 8.12.2025.

Lisätietoja:

-          Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530

-          Pohjois-Karjalan liikunta ry, aluejohtaja Tomi Pyylampi, puh. 040 773 9243

Suomen Liikunnan Alueet ry:n jäsenet, 15 liikunnan aluejärjestöä, asettivat erinomaisia ehdokkaita hallitukseen. Kokouksessa äänestettiin sekä 2. varapuheenjohtajasta että hallituksen jäsenistä. Varapuheenjohtajaksi oli kolme ehdokasta ja kaksi hallituksen jäsentä valittiin viiden ehdokkaan joukosta. Syyskokouksessa valittujen Anderssonin, Tiusasen ja Isolehdon lisäksi hallituksessa jatkavat puheenjohtaja Markku Siponen (Pohjois-Savon Liikunta ry), Tarja Mäki-Punto-Ristanen (1. vpj, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry), Outi Sahikallio (Keski-Suomen Liikunta ry) sekä Marika Uusi-Illikainen (Hämeen Liikunta ja Urheilu ry).

Lisäksi syyskokous vahvisti Suomen Liikunnan Alueet ry:n talous- ja toimintasuunnitelman vuodelle 2026. Suomen Liikunnan Alueet ry:n strategiassa 2025–2028 on kolme painopistettä: vaikuttaminen, viestintä ja varainhankinta, jotka ohjaavat yhdistyksen työtä. Vuoden 2026 toimintasuunnitelma pohjautuu näille painopisteille. Suunnitelmissa on muun muassa eduskuntavaalivaikuttamista, puolustusministeriön kanssa tehtävän yhteistyön liikunnan lisäämiseksi kutsuntoihin koordinoimista sekä viestinnän kehittämistä. Tärkeä kokonaisuus on myös alueiden rooli liikkeen ja liikunnan edistämisessä ja siihen liittyvä ohjelmatyö.

-          Liikunnan aluejärjestöillä on yhteinen suunta liikkeen ja liikunnan edistämisessä ja vahva tahtotila ottaa tästä isompaa roolia myös valtakunnan tasolla, kertoo Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja, Markku Siponen.

-          Lämmin kiitos vielä hallituksesta pois jääville Päivi Wickströmille ja Eija Kellokoski-Karille, jotka ovat olleet mukana Suomen Liikunnan Alueet ry:n perustamisesta, vuodesta 2021, alkaen. He ovat olleet tärkeässä roolissa työmme käynnistämisessä, jatkaa Siponen.

Liikkeen ja liikunnan edistämisen ohjelmatyö etenee

Kokouksessa keskusteltiin Liikunnan Alueiden ja aluejärjestöjen parhaillaan käynnissä olevasta liikkeen ja liikunnan edistämisen -ohjelmatyöstä. Aluejärjestöt päättivät käynnistää ohjelmatyön eduskunnassa lokakuun alussa ja ovat työn myötä valmiita ottamaan isompaa roolia liikkeen ja liikunnan edistämisestä. Keskiössä ovat avoimet keskustelut muiden liikuntaa edistävien järjestöjen ja tahojen kanssa niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla. Ohjelmatyön suunnitelmat saivat kokousedustajilta vihreää valoa. Ohjelma on tarkoitus julkistaa vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla.

Lisätiedot:

Suomen Liikunnan Alueet, puheenjohtaja, Markku Siponen, puh. 044 544 1766,

Suomen Liikunnan Alueet, pääsihteeri, Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530

Suomen Liikunnan Alueet ry on Liikunnan aluejärjestöjen palvelu- ja yhteistyöjärjestö. Sen tehtävänä on koordinoida liikunnan aluejärjestöjen yhteistä tekemistä ja toimia niiden yhteistyön kehittäjänä. Tavoitteena on helpottaa niin sisäistä yhteistyötä kuin yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Järjestön perustajina ja jäseninä ovat Suomen viisitoista alueellista liikunnan aluejärjestöä. www.suomenliikunnanalueet.fi

Olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpinen avasi johtamansa järjestön tulevaisuuden strategiaa Helsingin Sanomien (24.11.) haastattelussa. Kilpisen näkemyksen mukaan Olympiakomitea tulee jatkossa keskittymään erityisesti huippu-urheilutason nostoon Suomessa.

– Olympiakomitea on selkeästi siirtymässä piirun tai pari huippu-urheilun suuntaan. Liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen ei ole enää jatkossa heidän ydintoimintaansa, näkee liikunnan aluejärjestöjen yhteistyöjärjestön, Suomen Liikunnan Alueiden, puheenjohtaja Markku Siponen.

HS kirjoittaa jutussaan, että Olympiakomitean uudessa strategiassa vastuu kansan liikuttamisesta on siirtymässä liikunnan aluejärjestöille, joita on 15 ja jotka toimivat koko Suomen kattavasti.

– Liikunnan aluejärjestöt ovat ilman muuta valmiita kantamaan suurempaa vastuuta liikkeen ja liikunnan edistämistyöstä, mikä on perustoimintaamme. Toki asiasta ei voi päättää Olympiakomitea ja sen jäsenjärjestöt, joihin liikunnan aluejärjestöt eivät kuulu. Keskeisessä roolissa on myös opetus- ja kulttuuriministeriö, joka päättää resursseista. Jos vastuita ja tehtäviä muutetaan, niin sen pitää näkyä myös resursseissa ja rahoituksessa, näkee Markku Siponen.

Olympiakomitea ja Liikunnan Alueet ovat käyneet syksyn aikana keskusteluja hyvässä hengessä liikkeen ja liikunnan edistämisestä. Molemmat kantavat huolta liikkumisen vähäisestä määrästä ja kansalaisten toimintakyvystä Suomessa. Liikunnan Alueet ovat parhaillaan työstämässä omaa toimenpidekokonaisuuttaan suomalaisten liikkeen lisäämiseksi. Keskiössä ovat avoimet keskustelut muiden liikuntaa edistävien järjestöjen ja tahojen kanssa valtakunnallisella ja alueellisella tasolla.

– Liikunnan aluejärjestöt toimivat verkostoituneena eri puolilla Suomea yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden, urheiluseurojen ja paikallisten yhteisöjen kanssa, lähellä ihmisiä. Liikunnan asiantuntijamme toimivat arjessa liikkeen lisäämiseksi ja uskon, että pystymme jatkossa tekemään entistä enemmän suomalaisten liikunnan, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin eteen, päättää Siponen.

Lisätietoja:

Suomen Liikunnan Alueet, pj. Markku Siponen, puh. 044 544 1766,
Suomen Liikunnan Alueet, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530

Marraskuussa varhaiskasvatuksen ryhmissä ympäri Suomea loikittiin, leikittiin ja seikkailtiin yhdessä Jekku-jänön kanssa. Liikunnan aluejärjestöjen järjestämä Jekku-jänön seikkailuviikko kutsui lapset, kasvattajat ja koko päiväkodin yhteiseen liikkumisen iloon, myös Wienissä asti. Tänä vuonna teemana oli Jekku-jänön liikuttavat tunnetaidot. Lapset harjoittelivat liikkeen avulla tunnistamaan, ilmaisemaan ja säätelemään tunteitaan.

Wienin Suomi-koulussa kaksikielisiä lapsia opettava Terhi Korhonen kertoo löytäneensä Jekku-jänön materiaalit etsiessään liikuntaleikkivinkkejä, jotka soveltuvat myös suomen kielen opetukseen.

– Meillä Jekku-jänön kirjeet luetaan ulkona, jonka jälkeen lapset lähtevät innoissaan sisälle etsimään Jekku-jänöä ja yhteisiä puuhia. Lasten suosikkeihin kuuluvat erilaiset hyppelytehtävät yhdistettynä pienen temppuradan rakentamiseen. Heidän mielestään Jekku-jänön seikkailupäivä on ollut kaikista kivoin Suomi-koulupäivä. Tosin vähän jännäkin, koska lapset saivat kiivetä pöydälle, Korhonen kertoo.

Liikkumisen ja motoristen taitojen oppimisen lisäksi lapset oppivat Jekku-jänön kanssa uusia sanoja. Hypyissä lapset oppivat helposti eteen-sivulle-taakse sekä alla-päällä-yllä-alla-termejä.

– Uskaltaminen ja osaaminen sekä onnistumisen ilo näkyvät. Kaikki ovat rohkaistuneet kokeilemaan ja yrittämään, iloitsee Korhonen.

Jekku-jänö innostaa eri-ikäisiä lapsia

Satu Heikkinen on käyttänyt Jekku-jänön materiaaleja Oulussa sijaitsevassa Saarelan päiväkodissa jo kolme vuotta. Jekku-jänön touhuihin osallistuvat innokkaasti kaikenikäiset lapset. Alle kolmevuotiaat nauttivat omista musiikkihetkistä, kun taas isompien lasten kanssa hyödynnettiin uusia liikunnallisia tunnetaitokortteja. Materiaaleja on hyödynnetty niin sisällä kuin ulkoillessa. Saarelan päiväkodissa Jekku-jänön kaverina pyörii myös Nekku.

– Jekku-jänön materiaalit ovat loistavia, koska niihin on tehty helposti havainnollistavat kuvat ja ohjeet. Rakenne on valmis paketti, johon vain heittäytyä mukaan. Sisältöjä voi helposti myös muokata omalle ryhmälle sopivaksi. On ollut ihana seurata, miten aremmat lapset katselevat ensin ja lähtevät hiljalleen mukaan yhteisiin Jekku-jänön liikuntahetkiin, Heikkinen toteaa.

Heikkinen on tehnyt yksikköön myös oman Jekku-jänö-kansion, josta löytyy kaikki tuotetut materiaalit. Ideana on ollut, että kuka tahansa voi napata helposti ideoita päivän puuhiin.

Liikettä arkeen ja lapsen omaan tahtiin

Korhonen ja Heikkinen pohtivat, että Jekku-jänön materiaaleilla liike ja oppiminen voidaan tuoda osaksi arjen hetkiä, ei vain seikkailuviikon aikana. Korhonen motivoi perheitä liikkumaan yhdessä myös kotona sekä harjoittelemaan suomen kieltä. Heikkinen puolestaan hyödyntää Jekku-jänön materiaaleja retkillä ja liikkumisen kannustimena on Jekku-jänö-julisteet, joihin lapset kiinnittävät porkkanoita suoritusmerkkeinä.

Molemmat kasvattajat nostavat esille myös turvallisen ja kannustavan ympäristön merkityksen.

– Aikuisen pitää olla motivoitunut ja kannustaa lapsia mukaan liikuntaleikkeihin, Heikkinen toteaa.

– On tärkeää antaa lapsilla aikaa. Aikaa kerrata, palata jo tehtyihin asioihin ja antaa jokaisen lapsen kehittyä omaan tahtiinsa, lisää Korhonen.

Jekku-jänön terveisiä Wienistä

– Ei haittaa, jos ei osaa! Kokeillaan uudestaan! ovat Korhosen ja hänen ryhmänsä terveiset Suomeen.

Yhteisen tekemisen, liikkeen ja ilon kautta lapset oppivat sekä uusia sanoja että taitoja. Lisäksi Jekku-jänöstä on tullut tuttu ja rakas hahmo monessa ryhmässä, niin myös Wienissä.

Jekku-jänön seikkailuviikon toteuttaa Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hanke, johon olemme saaneet avustusta opetus­ ja kulttuuriministeriöltä.

Teksti: Minttu Koivumäki
Kuvat: Satu Heikkinen, Terhi Korhonen

Liikunnan aluejärjestöjen valtakunnallista Jekku-jänön seikkailuviikkoa vietettiin 3. - 7.11.2025. Seikkailuviikolle oli ilmoittautunut mukaan noin 70 700 varhaiskasvatusikäistä lasta, 16 600 varhaiskasvattajaa ja yli 1 240 päiväkotia. Tänä vuonna seikkailuviikolla teemana oli liikuttavat tunnetaidot.

Liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäisten lasten tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä, josta kaksi tuntia kevyesti ja reippaasti sekä vähintään tunnin verran vauhdikkaasti. Suomalaiset lapset liikkuvat yhä vähemmän ja erityisesti haasteena näyttää olevan vauhdikkaan liikkumisen määrä. Perheillä ja varhaiskasvatuksella on merkityksellinen rooli lasten liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa ja fyysisen aktiivisuuden suositusten täyttymisessä.

-  Liikunnan aluejärjestöt haluavat olla tukena lisäämässä alle kouluikäisten lasten fyysistä aktiivisuutta ja kehittämässä aktiivisempaa varhaiskasvatuspäivää. Jekku-jänön seikkailuviikko liikutti varhaiskasvatusikäisiä lapsia jo viidettä kertaa. Helposti käyttöönotettavat ja liikettä lisäävät materiaalit auttavat varhaiskasvattajaa lisäämään monipuolisesti liikettä päivän aikana, kertoo aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeen hankepäällikkö Kirsi Martinmäki.

Seikkailuviikolla tutustuttiin Jekku-jänön liikuttaviin tunnetaitoihin. Tunnetaitokortit kertovat pienen runomuotoisen tarinan Jekku-jänön varhaisvastuspäivästä ja niiden avulla voidaan yhdessä harjoitella tunteiden tunnistamista ja nimeämistä. Tunnetaitokorttien yhteyteen on lisätty liikeharjoitteita, joiden avulla lapsi voi harjoitella ja säädellä voimakkaita tunteita. Tanssi ja liikeleikit voivat auttaa myös purkamaan jännitystä ja rauhoittumaan.

Alle kouluikäisten liikuntasuosituksen kiteytys: Vähintään kolme tuntia liikkumista joka päivä

• Alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa, joka koostuisi kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta.

• Yli tunnin istumisjaksoja tulee välttää ja lyhyempiäkin paikallaanoloja tauottaa lapselle mielekkäällä tavalla.

• Lapselle tulee antaa mahdollisuus myös rentoutumiseen ja rauhoittumiseen.

• Perhe on tärkeä roolimalli, koska kotoa saadun mallin perusteella lapset voivat oppia, että liikkuminen kuuluu arjen rutiineihin.

Jekku-jänön seikkailuviikon toteuttaa Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hanke, johon olemme saaneet avustusta opetus­ ja kulttuuriministeriöltä.

Lisätietoa: Kirsi Martinmäki, Lisää liikettä -hanke, hankepäällikkö, kirsi.martinmaki@plu.fi, puh. 040 740 3849

Eteenpäin katsovien ja hyvässä hengessä käytyjen keskustelujen tuloksena kokouksessa päätettiin aloittaa yhteinen liikkeen ja liikunnan lisäämisen ohjelmatyö, jonka tarkoituksena on määrittää aluejärjestöjen tekemä työ ihmisten liikuttamiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi - koko elämänkaarella, koko Suomessa. Tässä työssä tärkeää ovat kumppanuudet niin kuntien, maakuntien, hyvinvointialueiden kuin valtakunnallisten toimijoiden ja muiden järjestöjen suuntaan. Lisäksi tärkeänä painopisteenä on vastaisuudessa seurojen tukeminen, painottuen erityisesti seurojen hallintoon, vastuullisuuteen sekä paikalliseen kehittämiseen.

Tilaisuus oli jatkoa viime kevään aluejohdon neuvottelupäiville, jossa aluejärjestöt kirkastivat valmiutensa kasvattaa rooliaan liikkeen ja liikunnan edistäjinä. Aluejärjestöt määrittelevät itse konkreettisesti ne toimenpiteet, joilla vastaavat tähän haasteeseen opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehdyn tavoiteasiakirjan pohjalta.

”Liikunnan aluejärjestöillä on vahva yhteinen tahtotila ja suunta liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan sekä ihmisten toimintakyvyn edistämiseksi. Yhteistyön tiivistämisen ja toisaalta alueellisen ammattitaidon sekä toimintaympäristön tuntemuksen yhdistämisellä syntyy vahvempi vaikutus. Kiitos kaikille liikunnan aluejärjestöille erinomaisesta keskustelusta ja ennen kaikkea siitä arvokkaasta työstä, jota teette liikkeen lisäämiseksi lähellä ihmisiä”, kommentoi Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen.

Ohjelmatyö käynnistyy heti ja tavoitteena on saada valmista alkuvuodesta 2026.
 

Eduskunnan 1. varapuhemies Paula Risikolta tunnustusta aluejärjestöjen työlle

Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan myös eduskunnan 1. varapuhemies Paula Risikko, joka nosti esiin ajankohtaisina yhteiskunnallisina haasteina ihmisten toimintakyvyn ja terveyden sekä talouden. Nämä haasteet hän linkitti vahvasti kokonaisturvallisuuteen ja kannusti aluejärjestöjä käyttämään vahvuuksiaan haasteeseen vastaamisessa.

"Teillä on paras mahdollisuus juurruttaa ja koordinoida liikkeen lisäämistä ja liikunnan edistämistä, koska te toimitte lähellä ihmisiä ja teillä on yhteydet kuntiin. Te tunnette alueellisen toimintaympäristön kaikista parhaiten", hän antoi tunnustusta aluejärjestöjen työlle.

Lisätietoja: Suomen Liikunnan Alueet ry, puheenjohtaja Markku Siponen, puh. 044 544 1766 ja pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530

”Sovittelutoiminnan taustalla on tarve vahvistaa urheiluyhteisön turvallista toimintakulttuuria ja luoda entistä toimivampia malleja ristiriitojen rakentavaan ratkaisuun. Aluejärjestöjen tarjoama sovittelu on tarkoitettu nimenomaan niihin tapauksiin, joissa seuran sisällä ei yrityksistä huolimatta ole löydetty ratkaisua, ja tilanteeseen voidaan puuttua matalalla kynnyksellä. Tämä rohkaisee toimijoita puuttumaan tilanteisiin ja pyytämään apua ajoissa. Vaikeimmat ja vakavimmat tilanteet ohjataan eteenpäin muille toimijoille tai viranomaisille”, sanoi Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Alueellinen sovittelutoiminta linkittyy myös Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunnan perustamaan turvallisen toimintaympäristön -työryhmään ja hankkeessa tehdään yhteistyötä Olympiakomitean, Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK ry) ja Suomen Voimisteluliiton kanssa.

Vuoden 2025 aikana kehitetään yhteisiä toimintamalleja, dokumentointia ja prosesseja. Sovittelijat ovat saaneet koulutusta Olympiakomitealta vuonna 2024 ja he syventävät osaamistaan jatkokoulutuksin ja käytännön sovittelutyöllä. Koulutuksen kautta myös seurakehittäjät ovat saaneet työkaluja siihen, miten sovittelun keinoin voidaan ratkaista esimerkiksi väärinymmärryksiä, epäasiallista käytöstä tai urheilun parissa tapahtuvia ristiriitatilanteita.

“Käynnissä olevan hankkeen aikana alueiden sovittelijoiden kesken on lisätty osaamista muun muassa useilla yhteisillä palavereilla ja tapaamisilla sekä toisilta oppimisella. Lisäksi alueiden sovittelijoiden kesken on luotu yhteiset toimintamallit ja pelisäännöt sovittelutoiminnan tasalaatuisuuden varmistamiseksi”, kertoo sovitteluhankkeen koordinaattori ja Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n seurakehittäjä Jouni Lehtimäki, joka on itse kokenut sovittelija.

Liikunnan aluejärjestöjen tarjoama sovittelu on vapaaehtoista, puolueetonta ja luottamuksellista. Sovittelu tarjoaa osapuolille mahdollisuuden kohdata toisensa, kuunnella ja pyrkiä sovintoon. Palvelua tarjotaan tilanteissa, joissa seuran sisäinen sovittelu ei ole johtanut tuloksiin. Alaikäisten tapauksissa tarvitaan myös huoltajien suostumus, joka tarkistetaan ennen prosessin käynnistämistä.

Linkki sovittelupyyntölomakkeelle: https://www.suomenliikunnanalueet.fi/sovittelu/

Liikunnan merkitys terveydelle on kiistaton, sillä säännöllinen fyysinen aktiivisuus ennaltaehkäisee monia kansansairauksia, tukee mielenterveyttä sekä edistää terveellistä kehonkoostumusta ja yleistä hyvinvointia (WHO 2019). Liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäisten lasten tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä, josta kaksi tuntia kevyesti ja reippaasti sekä vähintään tunnin verran vauhdikkaasti (OKM 2016). Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma on asettanut tavoitteeksi, että varhaiskasvatuksessa toteutuu vähintään kaksi kolmasosaa tästä määrästä (Liikkuva varhaiskasvatus 2020). 

Varhaiskasvatuksella on merkityksellinen rooli lasten liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa ja fyysisen aktiivisuuden suositusten täyttymisessä. Ensinnäkin suurin osa lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen ja viettää siellä ison osan päivästään, mikä mahdollistaa fyysisen aktiivisuuden edistämisen lähes jokaisen lapsen arjessa. Lisäksi varhaiskasvatukseen osallistuminen myös näyttäytyy myönteisesti liikkumisessa, sillä lapset vaikuttavat liikkuvan enemmän varhaiskasvatuspäivinä (Kulmala ym. 2024). Positiivisesti liikettä näyttävät lisäävän erilaiset liikkumisen teemaviikot sekä liikuntatuokiot (Määttä 2020).  

Hyvät työkalut auttavat varhaiskasvattajaa tukemaan lapsia liikkumaan enemmän ja monipuolisemmin. Liikuntavinkit.fi-sivusto tarjoaa käytännön apua, sillä sivustolta löydät selkeitä, helposti toteutettavia ideoita, joiden avulla vauhdikas liike on mahdollista tuoda osaksi jokaista päivää erilaissa tiloissa, tilanteissa ja välinein. Kun liikkuminen tehdään arjessa helpoksi ja luontevaksi, yhä useampi lapsi saa nauttia ilahduttavan hengästyttävästä menosta, joka on lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta korvaamatonta. 

Sivuston suurin vahvuus on sen yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys arjen kiireessä. Videoita voi katsoa suoraan kännykällä, tabletilla tai tietokoneella oman mieltymyksen mukaan. Videot soveltuvat mainiosti varhaiskasvatuksen arkeen, sillä ne ovat lyhyitä ja selkeitä. Hakutoiminnot iän, tavoitteiden ja käytettävän tilan mukaan sekä hakujen selkeä rakenne tekevät vinkkien löytämisestä vaivatonta. Lisäksi ohjeet voi tulostaa kirjallisina, jolloin ne kulkevat helposti mukana pihalle tai liikuntasaliin ja jäävät myöhempäänkin käyttöä varten talteen. 

Parasta on, että liikuntavinkit voi saman tien ottaa käyttöön lasten kanssa ja ne toimivat monissa erilaisissa ja erikokoisissa tiloissa. Vinkeissä käytetyt välineet ovat hyvin yksinkertaisia tai niitä ei tarvita lainkaan. Videoiden avulla voi rohkeasti kokeilla uutta ja napata vanhat tutut leikit muistojen kätköistä käyttöön tuoden samalla monipuolisuutta liikuntahetkiin. Oli kyseessä sitten sateinen päivä pienessä ryhmätilassa, aurinkoinen pihahetki tai vauhdikas liikuntasalituokio vinkkejä löytyy joka tilanteeseen. 

Sivuston sisällön ovat tuottaneet liikunnan aluejärjestöjen asiantuntijat yhdessä alan muiden ammattilaisten kanssa. Liikuntavinkit ovat laadukkaita, turvallisia ja perustuvat tutkittuun tietoon liikkumisen merkityksestä. 

Teksti: Emilia Hirvi, lasten ja nuorten liikunnan asiantuntija, Keski-Pohjanmaan Liikunta 

Liikuntavinkit.fi-sivusto on tuotettu Suomen Liikunnan Alueet ry:n ja liikunnan aluejärjestöjen Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeessa. Hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi Liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. 

Lähteet:  

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Kulmala, J., Kukko, T., Hakonen, H., Mehtälä, A., Asunta, P., Sääkslahti, A. & Tammelin, T. 2024. Fyysinen aktiivisuus varhaiskasvatuksessa ja vapaa-ajalla 4–6-vuotiailla – tuloksia Piilo-tutkimuksesta. Liikunta & Tiede 61 (2), 83–90. 

Liikkuva varhaiskasvatus – varhaiskasvatuksen henkilöstön käsikirja 2020. Toinen päivitetty versio 2020. Liikunnan kansanterveyden julkaisuja 381. 

Maailman terveysjärjestö. 2019. Guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep for children under 5 years of age. 

Määttä, S. 2022. Preschool children’s sedentary behavior: The role of individual characteristics, home and preschool settings, and socioeconomic status. Helsingin yliopisto. Väitöskirjatutkimus. 

Tietopakettien tavoitteena on tukea päättäjien työtä erityisesti nyt, kun uusien valtuustojen työ toden teolla vaalien jälkeen käynnistyy. Liikunta ja urheilu tarjoavat ratkaisuja moniin ajankohtaisiin haasteisiin – oli kyse sitten elinvoimasta, hyvinvoinnista, yhteisöllisyydestä tai ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta. Ne vahvistavat kuntien vetovoimaa, tukevat lasten ja nuorten kasvua, ehkäisevät syrjäytymistä ja edistävät ikääntyvien toimintakykyä. Liikunta lisää arjen jaksamista, tuo ihmisiä yhteen ja rakentaa turvallisempia sekä aktiivisempia yhteisöjä.

– Liikunnan aluejärjestöt tukevat kuntien liikuntatoimintaa arjessa ja tapaavat säännöllisesti sekä kunta- että hyvinvointialuepäättäjiä. On ensiarvoisen tärkeää, että pidämme liikunnan ja urheilun teemoja aktiivisesti keskustelussa koko ajan, ei pelkästään vaalien yhteydessä. Tietopaketit ovat tähän hyvä taustamateriaali, sanoo Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Liikunnan ja urheilun myönteistä voimaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Liikkumattomuus on yksi aikamme suurimmista hyvinvointihaasteista. Väestön ikääntyessä ja elintapasairauksien yleistyessä menetämme arvokkaita työvuosia ja verotuloja – erityisesti kunnilla ja hyvinvointialueilla on paineita ja mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseen.

Samalla ratkaisut ovat olemassa. Kunnat ja alueet voivat rakentaa liikkuvampaa arkea, tukea yhteisöllistä harrastamista ja mahdollistaa urheilu-unelmia. Liikunta ja urheilu eivät ole kuluerä, vaan investointi, joka vahvistaa terveyttä, ehkäisee syrjäytymistä ja lisää kunnan vetovoimaa.

– Liike on lääke – ja nyt tarvitaan rohkeutta satsata ennaltaehkäisyyn. Haluamme tukea päättäjiä tekemään liikuntaa ja urheilua edistäviä ratkaisuja, jotka vahvistavat kuntien ja alueiden elinvoimaa sekä asukkaiden hyvinvointia, sanoo Olympiakomitean varatoimitusjohtaja Petri Keskitalo.

Tutustu tietopaketteihin alla olevista linkeistä

• Päättäjien tietopaketit

• Informationspaket för beslutsfattare

Aluejärjestöjen henkilöstö on pääasiassa asiakaspinnassa kouluttajamassa, tapaamassa ja sparraamassa muun muassa kunta- ja seuratoimijoita. Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola pitääkin tärkeänä kasvokkain kohtaamisia ja yhteisiä keskusteluja.

- Aluepäivillä pääsimme yhdessä koko henkilöstön sekä puheenjohtajamme Markku Siposen voimin keskustelemaan Suomen Liikunnan Alueet ry:n toiminnasta aluejärjestöjen yhteistyöjärjestönä sekä liikunnan aluejärjestöjen strategisesta asemasta suomalaisessa liikuntakentässä. Kuulimme myös henkilöstöä ja heidän ajatuksiaan niistä konkreettisista linjauksista, joilla voimme vahvistaa järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia ja yhteistyötä paikallistasolta valtakunnalliseen päätöksentekoon asti, kertoo Pekkola.

Strategiatyön lisäksi päivillä käsiteltiin liikunnan ja urheilun vastuullisuusohjelmaa ja syvennyttiin käsittelemään aluejärjestöjen omien vastuullisuusohjelmien kehityskohteita. Aluekollegion pääsihteeri Mai-Brit Salo kiitteli opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sari Virtaa hyvästä alustuksesta ja johdatuksesta tärkeän teeman pariin. Opetus- ja kulttuuriministeriön arviossa aluejärjestöjen vastuullisuustoimet arvioitiin verrattain hyvälle tasolle. Liikunnan aluejärjestöillä on myös tärkeä rooli vastuullisuuden jalkauttamisessa kentälle, muun muassa seuroihin.

- Hienoa, että saimme kuulla myös opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtaiset terveiset liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaarelta. Puheenvuorojen jälkeen oli hyvä siirtyä pohtimaan yhteisesti, miten aluejärjestöjen strategiset tavoitteet voidaan muuttaa käytännön teoksi eri tasoilla. Meillä on vielä tehtävää, jotta saamme viestinnällisesti vahvemmin esille merkityksellisen työmme liikkeen lisääjinä ja vahvistettua koko Suomen Liikunnan Alueet ry:n roolia valtakunnallisessa vaikuttamisessa, toteaa Salo.

Aluepäivien tavoitteena oli, että aluetyöntekijät palaavat kotiin selkeämpien näkymien kanssa siitä, miten aluejärjestöt voivat tulevina vuosina olla entistä vahvempia liikkeen lisääjiä ja liikuntapolitiikan suunnannäyttäjiä.

- Yhteisten keskustelujen, työpajojen ja iltaohjelman lomassa rakennettiin paitsi osaamista myös yhteisöllisyyttä, sanoo Pekkola.

Lisätietoja: Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 45 30 ja Liikunnan aluejärjestöt, aluekollegion puheenjohtaja Mai-Brit Salo, puh. 040 836 7766

*

Liikunnan aluejärjestöt toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen, elinvoimaisen seuratoiminnan ja kuntien liikuntatoiminnan tukeminen. Vaikuttamistyöllä aluejärjestöt yhdessä Suomen Liikunnan Alueet ry:n kanssa edistävät liikunnan edellytyksiä.

Liike freesaa - Sytytä liikkumisen kipinä!
-maksuton webinaari ke 8.10.2025 klo 14.00-15.30

-toisen asteen opiskelijahuollosta vastaaville ja asiasta kiinnostuneille

Miten motivoida ja sitouttaa henkilöstöä Liikkuva opiskelu -toimintaan? Annammeko mahdollisuuden opiskelijoiden keskittymiskyvyn ja opiskelutuloksien edistämiselle liikkumisen avulla?  

Liikunnan aluejärjestöt järjestävät maksuttoman Liike freesaa – Sytytä liikkumisen kipinä! -webinaarin, joka tarjoaa arvokasta tietoa ja käytännön vinkkejä toisen asteen oppilaitosten henkilöstölle. 
 
Webinaarin tavoitteena on antaa näkökulmia ja työkaluja siihen, kuinka motivoidaan henkilöstöä Liikkuva opiskelu -toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Webinaarissa tarkastellaan, miten liike ja toiminnallisuus voivat olla avaimia opiskelupäivän piristämiseen – ei vain opiskelijoille, vaan koko oppilaitosyhteisölle. Lisäksi kuulemme esimerkkejä liikkeen lisäämisestä niin lukioissa kuin ammattioppilaitoksessa. 

Tervetuloa mukaan inspiroitumaan ja löytämään keinoja siihen, miten liike freesaa ja saa oppimisenkin liikkeelle! 

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Valtakunnallisen toimenpiteen taustalla on huoli nuorten heikentyneestä kestävyyskunnosta ja lihasvoimasta. Tavoitteena on luoda pysyviä ja vaikuttavia toimintamalleja, joilla tuetaan kutsuntaikäisten omaehtoista liikkumista ja toimintakyvyn kehittymistä ennen varusmiespalvelukseen astumista.

"Kutsuntaikäisten nuorten heikko kunto on uhka nuorten omalle hyvinvoinnille ja terveydelle sekä maanpuolustukselle. Kutsuntojen liikunnanneuvonnan ja -ohjauksen avulla tuemme asevelvollisuuden toteutumista sekä tarjoamme eväitä liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen”, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen.

Syksyllä viidellä paikkakunnalla testataan erilaisia tapoja nuorten tavoittamiseksi ja aktivoimiseksi. Kutsunnoissa liikunnan aluejärjestöjen ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen asiantuntijat tarjoavat nuorille liikuntaneuvontaa ja -ohjausta sekä tietoa paikallisista liikuntamahdollisuuksista. Lisäksi Lahdessa, Kouvolassa ja Paimiossa hyödynnetään maksuttoman MarsMars-kunto-ohjelmasovelluksen uusia ominaisuuksia, josta löytyy myös ylipäällikön kunto-ohjelma.

Liikunnan aluejärjestöt ovat kutsuntojen liikuntapisteellä kohtaamassa nuoria sekä vastaavat matalan kynnyksen liikunta- ja perusravitsemusneuvonnasta. Tavoitteena on tarjota yksilöllistä, motivoivaa ja tavoitteellista tukea nuorelle noin 12 viikon valmennusjakson ajan ja ennen kaikkea pyrkiä juurruttamaan terveellinen elämäntapa osaksi arkea. Mukana kokeilussa ovat Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry, Kymenlaakson Liikunta ry, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. 

"Mukana olevilla aluejärjestöillä on jo vankka kokemus kutsunnoista, joten asiantuntijamme tuovat osaamisensa ja paikallistuntemuksensa valtakunnallisen toimenpiteen kehittämiseen", sanoo Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola. 

Syksyn kokemusten pohjalta liikkumista lisääviä toimintamalleja kehitetään ja laajennetaan kaikkiin kutsuntatilaisuuksiin vuoteen 2027 mennessä.

Lisätietoa:

Erityisasiantuntija Ville Isola, Puolustusministeriön Liikunnan ja toimintakyvyn edistäminen osaksi kutsuntojen sisältöä -toimenpide, puhelin: 0295 140 077

Pääsihteeri, Heidi Pekkola, Suomen Liikunnan Alueet ry, puhelin: +358 40 130 4530

Liikuntapäällikkö, Harri Koski, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, puhelin: +358504317121 

Puolustusministeriön kutsuntaikäisten liikunnan ja toimintakykyyn edistämistoimenpide on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. www.suomiliikkeelle.fi    

Juuri avattu liikuntavinkit.fi-sivusto sisältää liikuntavinkkejä ja harjoitteita videon muodossa arjen aktiivisuuden lisäämiseksi eri toimintaympäristöissä ja eri-ikäisille lapsille ja nuorille.

Sivusto on ammattilaisille suunnattu verkkosivusto, josta varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen toimijat voivat hakea ideoita lasten liikuttamiseen. Sivustolta löytyy maksuttomia, selkeitä, innostavia ja helposti toteutettavia liikuntaleikkejä ja harjoitteita, joilla lasten arkeen saadaan lisää reipasta fyysistä aktiivisuutta. Lisäksi sivuilla on harjoitteita 5.- ja 8.-luokilla järjestettäviin Move!-mittauksiin. 

Liikuntavinkit.fi-sivusto sisältää:

• Ohjattuja liikuntaleikkivideoita

• Liikuntaharjoitteita varhaiskasvatukseen

• Move!-harjoitteita Move!-vinkkipankissa

• Vinkkejä liikunnan lisäämiseen arjessa

– Alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikkumista, joka koostuu kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Olemme iloisia, että olemme saaneet avattua Liikuntavinkit.fi-sivuston, josta lasten ja nuorten parissa toimivat voivat helposti etsiä liikunnallisia vinkkejä arjen eri tilanteisiin. Videot on kuvattu eri ympäristöissä, joten ne palvelevat mahdollisimman laajasti erilaisissa toimintaympäristössä toimivia ryhmiä. Verkkosivusto skaalautuu mobiililaitteille, mikä mahdollistaa materiaalin helpon käytön missä ja milloin tahansa. On hienoa, että Suomi liikkeelle -ohjelman hankerahoituksen avulla olemme pystyneet rakentamaan sivuston ammattilaisten tueksi, iloitsee Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Autetaan yhdessä lapsia liikkumaan enemmän – myös niitä, jotka liikkuvat nyt vähemmän. Käy tutustumassa osoitteessa: www.liikuntavinkit.fi

Lisätietoja: Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530 ja Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeen koordinaattori Virpi Koivula, puh. 040 717 0792

Pienten lasten liikuttajille ja perheille suunnatut videot on tuotettu Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeessa. Hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Move!-vinkkipankki on tuotettu Liikunnan Aluejärjestöjen Lisää Liikettä -hankkeessa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.

Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen avasi kokouksen muistuttamalla liikunnan ja urheilun isommasta kuvasta, jossa koko kansan liikuttamiselle ja seurojen tukemiselle on iso yhteiskunnallinen tarve: ”Tässä tilanteessa näen, että meillä on tulevaisuudessa isoja mahdollisuuksia. Ne ovat juuri sitä aluejärjestöjen perustyötä, missä meillä on osaaminen ja ammattitaito – paikallisesti lähellä ihmisiä.” 

Pääsihteeri Heidi Pekkola esitteli vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen, jotka kokous yksimielisesti hyväksyi sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle. Lisäksi kevätkokous valitsi ehdollepanotoimikunnan valmistelemaan syyskokouksen hallitusvalintoja. Kevätkokouksen puheenjohtajana toimi Keski-Suomen Liikunta ry:n puheenjohtaja Ari Kinnunen. 

Suomen Liikunnan Alueet ry on liikunnan aluejärjestöjen palvelu- ja yhteistyöjärjestö ja yhteisen tekemisen keulakuva. Strategian mukaisesti sen toiminnan painopisteinä ovat vaikuttaminen, viestintä ja varainhankinta. Sen jäseniä ovat kaikki 15 liikunnan aluejärjestöä. 

Lisätietoja:  

puheenjohtaja Markku Siponen, 044 544 17 66 

pääsihteeri Heidi Pekkola, 040 130 45 30 

Tapahtuman tavoitteena oli edistää aluejärjestöjen työn vaikuttavuutta, rakentaa yhteistä suuntaa eri kehittäjäryhmien kesken ja tiivistää entisestään yhteistyötä.

"Linjasimme aluejohdon kanssa aiemmin keväällä, että kirkastamme yhteistä suuntaa ja olemme sitä kautta valmiita ottamaan isompaa roolia koko kansan liikuttamisesta. Aluejärjestöjen ammattitaitoinen henkilöstö jalkautuu työssään kuntiin, seuroihin, varhaiskasvatukseen, oppilaitoksiin sekä työikäisten ja ikäihmisten pariin. Juuri sinne, jossa päivittäisen liikkeen ja liikunnan lisääminen tapahtuu”, sanoi Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Yhteisiä linjauksia ja omia syventäviä osuuksia

Ensimmäisenä päivänä ohjelma käynnistyi yhteisellä avauksella, jonka jälkeen ryhmät syventyivät omiin teemoihinsa. Terveysliikunnan kehittäjät työstivät liikuntaneuvonnan, työelämän ja ikäihmisten liikunnan painopisteitä. Seurakehittäjät keskittyivät muun muassa liikunta- ja urheiluseuroille suunnatun alueellisen sovittelutoiminnan prosessien kehittämiseen, ja lasten ja nuorten liikunnan kehittäjät saivat tuoreita eväitä toiminnalliseen opiskeluun, liikkuvaan varhaiskasvatukseen ja uuteen kampanjatyöhön.

Seuraavana päivänä keskeisessä roolissa ohjelmassa olivat liikunnan aluejärjestöjen ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) välisen tavoiteasiakirjan kirjaukset sekä OKM:n, aluehallintovirastojen, Liikkuvat-kokonaisuuden sekä aluejärjestöjen yhteinen tapaaminen. Tapaamisessa pureuduttiin liikuntaneuvonnan rakenteisiin ja kehittämiseen, käsiteltiin valtionhallinnon tulevia muutoksia avustuskäsittelyssä sekä kuultiin Suomi liikkeelle -ohjelman tilannekatsaus ja jatkotoimet.

“Pidämme hyvää yhteistyötä eri sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa tärkeänä. Näemme myös, että Liikunnan aluejärjestöillä on merkittävä rooli valtakunnallisena kumppanina liikkeen lisäämisessä ja liikunnan edistämisessä. Tuemme muun muassa Suomi liikkeelle -ohjelman ja Liikkuvat kokonaisuuksien tavoitteiden jalkautumisessa paikallistasolle toimimalla linkkinä paikallisten ja valtakunnallisten toimijoiden välillä. Tarjoamme verkostoja ja kontakteja alueellisiin toimijoihin ja sidosryhmiin sekä toteutamme tietysti itse toimintaa laajasti koko Suomessa valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti”, toteaa aluekollegion puheenjohtaja Mai-Brit Salo.

Yhteisöllisyyttä, case-esimerkkejä ja konkretiaa

Ohjelmaan sisältyi kaikille yhteisiä osuuksia, mutta myös aluejohdon ja eri toimialojen omille työstöille ja kehittämistyölle oli varattu aikaa. Toimialat jakoivat onnistumisiaan ja haasteitaan case-esimerkkien kautta, ja työpajoissa rakennettiin konkreettisia jatkosteppejä tulevaan työhön.

Torstain päätösohjelmassa terveysliikunnan kehittäjät nostivat esiin erilaisuuden hyödyntämisen työyhteisöissä ja lasten ja nuorten puolella syvennyttiin vielä Move! -kokonaisuuden hyödyntämiseen toiminnallisen työpajan avulla.

Yhteisöllisyyttä ja jaettua suuntaa

Koulutuspäivät kokosivat yhteen eri puolilta Suomea alueiden operatiivisen johdon ja toimiala-asiantuntijat, joiden työ liikunnan edistämiseksi ulottuu varhaiskasvatuksesta ikäihmisiin ja seuroista kuntiin. Yhteisten keskustelujen, työpajojen ja iltaohjelman lomassa rakennettiin paitsi osaamista myös yhteisöllisyyttä – yhdessä olemme enemmän.

Suomen Liikunnan Alueet ry:n hallinnoiman Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeen avulla luodaan ammattilaisille suunnattu verkkosivusto, josta varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen toimijat voivat hakea ideoita lasten liikuttamiseen. Sivustolle kootaan videoita, jotka sisältävät liikuntaleikkejä ja harjoitteita arjen aktiivisuuden lisäämiseksi eri toimintaympäristöissä.  

Kasvattajat kaipaavat valmiita malleja ja konkreettisia ideoita fyysisen aktiivisuuden suositusten toteuttamiseen. Monille perinteisiin täydennyskoulutuksiin osallistuminen on haastavaa, joten hankkeessa tuotetaan helposti saavutettavia ideoita ja vinkkejä liikkeen lisäämiseen. Videoiden ideoinnista on vastannut hankkeen työryhmä, joka koostuu Liikunnan aluejärjestöjen lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijoista.  

– Videoiden leikkivinkkejä voidaan hyödyntää arjen eri tilanteissa, joissa pienet liikuntahetket voivat lisätä lasten kokonaisaktiivisuutta merkittävästi. Leikkiohjevideoita yhdessä lasten kanssa katsomalla löydetään mieluisia uusia leikkejä, kertoo hankeen koordinaattori Virpi Koivula. 

Sivuston hakukriteereissä huomioidaan eri ikäryhmät ja taitotasot, mikä auttaa löytämään sopivia liikuntaleikkivinkkejä. 

– Videot on kuvattu eri ympäristöissä, kuten liikuntasaleissa, pienissä sisätiloissa ja ulkotiloissa. Näin ne palvelevat mahdollisimman laajasti erilaisissa toimintaympäristössä toimivia ryhmiä. Verkkosivusto skaalautuu mobiililaitteille, mikä mahdollistaa materiaalin helpon käytön missä ja milloin tahansa. Verkkosivut julkaistaan alkusyksystä 2025, Koivula lisää.   

Alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikkumista, joka koostuisi kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Yli tunnin istumisjaksoja tulee välttää ja lyhyempiäkin paikallaanoloja tauottaa lapselle mielekkäällä tavalla. (Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016, UKK-instituutti). 

– Viimeisimmän Piilo-tutkimuksen mukaan lapsilla on 29 minuuttia enemmän liikettä varhaiskasvatuspäivänä kuin vapaapäivänä. On hienoa, että varhaiskasvatuksessa huomioidaan lasten tarpeet liikkumiseen ja ymmärretään sen merkitys lapsen kokonaiskehitykselle. Tutkimusten mukaan liikkuva tai liikkumaton elämäntapa alkaa vakiintumaan jo kolmen vuoden iässä. Aikuisten malli ja liikkumisen mahdollistaminen nouseekin ensisijaisen tärkeään rooliin. On hienoa, että Suomi liikkeelle -ohjelmalla tuetaan liikkeen lisäämistä läpi elämänkulu ja olemmekin ilolla mukana rakentamassa liikkuvampaa yhteiskuntaa, toteaa Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola. 

Sivustolle tuodaan hankeyhteistyönä myös Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankeen tuottamat Move!-vinkkipankki-videot, joista saa ideoita lisäharjoitteluun ennen 5.- ja 8.-luokalla järjestettäviä Move!-mittauksia. 

Hanketta hallinnoi Suomen Liikunnan Alueet ry, ja mukana ovat kaikki 15 liikunnan aluejärjestöä. Hanke toteutetaan ajalla 1.8.2024–31.12.2025, ja sitä rahoittaa Suomi liikkeelle -ohjelma. 

Lisätietoja: Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530 ja Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeen koordinaattori Virpi Koivula, puh. 040 717 0792 

Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. www.suomiliikkeelle.fi 

Liikuntaleikkikoulussa lapset liikkuvat ikäryhmittäin, jolloin parhaiten voidaan opetella oman ikäkauden keskeisiä liikkumisen taitoja. Pienimmät, 2–3-vuotiaat, liikkuvat Perheliikkarissa yhdessä aikuisen kanssa, 4–5-vuotiaat ja 6-vuotiaat liikkuvat omissa ryhmissään, joihin vanhemmat toivotaan välillä mukaan. Toiminnan keskeisinä periaatteina ovat lapsilähtöisyys, monipuolisuus, leikki ja yhdessä tekeminen.

-        Pienet lapset tarvitsevat monipuolista liikuntaa erilaisten taitojen kehittymiseen. Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutus tarjoaa kokonaisvaltaisen koulutuksen siitä, miten lapsen liikkuminen kehittyy kussakin ikävaiheessa ja millaisia asioita kulloinkin tulee opetella, tiivistää koulutuksen sisällön Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kouluttaja Ursula Haapanen, joka on kouluttanut  Liikuntaleikkikoulun ohjaajia jo vuodesta 1997.

-        Liikkari on erinomainen kokonaisuus ja tarjoaa vankan pohjan ymmärtää, miksi liikunta on lapselle niin tärkeää. Mielestäni jokaisen lapsia liikuttavan pitäisi käydä Liikkari, Haapanen jatkaa.

Liikuntaleikkikoulu oli alkujaan konsepti urheiluseuroille, alle kouluikäisten lasten monipuoliseen liikuttamiseen ja motoristen taitojen kehittämiseen. Vuosien aikana koulutuksiin on osallistunut ohjaajia myös muista järjestöistä esim. MLL:stä sekä varhaiskasvattajia. Liikuntaleikkikoulu soveltuu hyvin varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen osaksi varhaiskasvatuksen omaa liikuntasuunnitelmaa sekä Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman toteuttamista.

Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutusta järjestetään koko Suomessa

Vuonna 2005 Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutuksen toteutus siirtyi silloiselta Nuorelta Suomelta Liikunnan aluejärjestöille. Aluejärjestöjen vahvuus oli ja on edelleen, koko maan kattava toiminta sekä laajat verkosto.

Vuosikymmenten kuluessa on järjestetty satoja koulutuksia ja yhä edelleen Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutusta on mahdollista saada kaikkialla Suomessa.

Nykyisin Liikuntaleikkikoulun hallinnointi kuuluu Suomen Olympiakomitealle. Se vastaa myös koulutusmateriaalista, jota on päivitetty vuosien varrella huomioiden mm. uusimmat varhaisvuosien liikuntasuositukset sekä ajan tarpeita.

Monipuolinen koulutus ja loistava materiaali

Liikuntaleikkikoulu on erinomainen konsepti käynnistää ja toteuttaa toimintaa tai lisätä omaa osaamista pienten lasten liikuttamiseen ja lasten motoristen taitojen kehittämiseen. Koulutuksen tiedot ja taidot sopivat kaikille pieniä lapsia liikuttaville ja vuonna 2018 tehdyn uudistuksen myötä myös perheliikunnan ohjaajille.

Kahden päivän koulutuskokonaisuus sisältävät teoriaa lasten motoristen taitojen kehityksestä, liikuntakasvatuksesta sekä oppimisesta ja ohjaamisesta. Teorian ohessa koulutuspäivien aikana harjoitellaan oppeja myös käytännössä.

Monipuolisen koulutuksen käyneet ohjaajat saavat käyttöönsä kansiollisen valmiita tuntimalleja, joiden avulla voi toteuttaa suunnitelmallista ja monipuolista toimintaa. Mallit auttavat toteuttamaan lasten erilaisia liikunnallisia ja ikäluokalle juuri sopivia taitoja. Kansio sisältää kymmeniä valmiita tuntimalleja kullekin ikäryhmälle. Niiden avulla pystyy luomaan valmiin kausisuunnitelman usealle vuodelle.

-        Näen Liikuntaleikkikoulun erinomaisena tuotteena esimerkiksi yleiseuroille edistää lasten monipuolisen liikkumisen taitoja. Hyvänä apuna toimivat valmiit tuntimallit. Liikkarin jälkeen lapsi voi jatkaa liikuntaharrastusta itselleen mieluisen lajin parissa, avaa Haapanen näkemystään.

-        Monipuolinen liikunta lapsuudessa tarjoaa hyvän pohjan jatkaa lajitoimintaa, hän tarkentaa Liikkarin merkitystä.

”Kannatti uhrata yksi viikonloppu”

Kaksipäiväinen tiivis koulutuskokonaisuus saa vuosi vuoden jälkeen hyvää palautetta. Osallistujat kertovat saavansa siitä runsaasti energiaa, innostusta ja vinkkejä lähteä toimimaan käytännössä. He myös kertovat saavansa uutta intoa ja uusia oivalluksia omaan työhön sekä paljon tietoa ja apua käytäntöön. Erityisen kiitoksen saa kansio, jonka sisältöä kuvataan huikeaksi. Koulutuspalautteistakin löytyy kommentti ”Suosittelen koulutusta kaikille lasten kanssa työskenteleville”.

-        Liikkari on elänyt jo 30 vuotta. Nyt koulutuksessa on sellaisia henkilöitä, jotka ovat itse lapsena käyneet Liikuntaleikkikoulun. Rohkaisen seuroja ja yhdistyksiä järjestämään sitä jatkossakin. Liikkari on hitsin hyvä tuote, kannustaa Haapanen.

Liikunnan aluejärjestöt toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen, elinvoimainen seuratoiminta sekä kuntakumppanuus. Vaikuttamistyöllä aluejärjestöt edistävät liikunnan edellytyksiä.

Liikunnan aluejärjestöt järjestävät Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutuksia avoimina ja/tai tilauskoulutuksina. Ole yhteydessä oman alueesi toimijaa ja kysy koulutusta.