– Väestön fyysisen aktiivisuuden väheneminen, liikunnan vähäisyys ja runsas paikallaan olo aiheuttavat merkittäviä ja kasvavia haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Vaikka osa väestöstä harrastaa vapaa-ajallaan liikuntaa, suuri osa päivästä kuluu paikallaan ollen. Liikkumattoman elämäntavan haitat ulottuvat kaikkiin ikäryhmiin, sanoo Liikuttava Suomi -hankevastaava Tino-Taneli Tanttu.

Kaikkien 15 Liikunnan aluejärjestön voimin toteutettavan Liikuttava Suomi -hankkeen painopisteitä ovat liikuntaneuvonnan ja palvelupolkujen vahvistaminen, työkykyä tukevien toimenpiteiden edistäminen sekä ikäihmisten fyysisen aktiivisuuden lisääminen.

Tantun mukaan liikunnan aluejärjestöillä on merkittävä rooli käytännön työn edistämisessä. Aluejärjestöt koordinoivat ja vievät toimintaa eteenpäin omilla alueillaan, ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen pyritään monipuolisin keinoin.

Toiminta perustuu Liikunnan aluejärjestöjen laajaan yhteistyöhön maakuntien, kuntien, hyvinvointialueiden, työyhteisöjen sekä urheilu- ja liikuntaseurojen ja lajiliittojen kanssa. Valtakunnallisessa yhteistyössä kumppaneita ovat muun muassa Liikkuvat-kokonaisuus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Katsaus edelliseen hankekauteen

Vuonna 2025 hankkeen keskiössä olivat liikkuvan työelämän edistäminen, liikuntaneuvonnan palvelupolut sekä Ikiliikkuja‑ohjelman toimenpiteiden toteutus.

– Liikuntaneuvonta on yksi hankkeen näkyvimmistä onnistumisista. Liikunnan aluejärjestöt ja Liikkuva aikuinen -toiminta ovat yhdessä kehittäneet valtakunnallisia käytäntöjä, jotka tukevat matalan kynnyksen palvelupolkuja väestön liikkeen lisäämiseksi. Tutkimusten mukaan liikuntaneuvonnalla voidaan ehkäistä tyypin 2 diabetesta, kertoo Tanttu.

Vuonna 2025 kaikki aluejärjestöt toteuttivat yhdessä Liikkuva aikuisen kanssa Liikuntaneuvonnan tila -kartoituksen osana hankkeen toimintasuunnitelmaa. Tieto kerättiin pääosin sähköisen kyselyn avulla, ja alueet täydensivät kartoitusta kuntakohtaisesti.

Liikkeen lisäämisestä hyötyä työpaikoille ja ikäihmisille

Oikein toteutettu työyhteisöliikunta parantaa työpaikkojen tuottavuutta, lisää työhyvinvointia ja vahvistaa työyhteisöjen sosiaalista ilmapiiriä. Hyvinvoiva henkilöstö näkyy myös pienempinä terveydenhuollon kustannuksina. Hankkeessa tehdään paljon myös liikuntaviestintää.

– Mitä enemmän ja laajemmin onnistumme edistämään ymmärrystä liikunnan merkityksestä ja lisäämään sen merkityksellisyyksiä yhteisöissä ja yksilöissä, sitä lähempänä olemme muutosta kohti aktiivisempaa elämää ja yhteiskuntaa. Työikäisten kohdalla paremmalla kunnolla on selkeä yhteys työkykyyn ja ikäihmisten kohdalla liikunnan merkityksellisyys linkittyy toimintakyvyn säilymiseen ja sitä kautta turvallisuuteen. On hyväksyttävä, että liikunta ei ole kaikille tärkeää. Juuri siksi on tärkeää, että sanoitamme liikunnan merkityksellisyyttä monimuotoisesti, toteaa Tanttu.

Lisätietoja:

Valtakunnallisesta toiminnasta Tino-Taneli Tanttu, puh. 040 9000 846

Liikunnan aluejärjestöjen alueellisten aikuisliikunnan kehittäjien yhteystiedot.

Missiomme mukaan: Edustamme, edistämme ja suojelemme jäsentemme yhteisiä etuja vaikuttamisen ja viestinnän keinoin. Tuemme jäseniämme moniarvoisen, koko elämänkulun kestävän liikunnan ja urheilun edistämisessä.

Suomen Liikunnan Alueet ry hakee nyt kasvavaan rooliin liikkumisen ja liikunnan edistäjänä 

MÄÄRÄAIKAISTA KOORDINAATTORIA

Liikkumisen ja liikunnan edistämisen ohjelmatyön koordinaatioon sekä kumppanuuksien edistämiseen.

Tehtävä on uusi ja siinä pääsee kehittämään Suomen Liikunnan Alueet ry:n ja liikunnan aluejärjestöjen roolia liikkumisen ja liikunnan edistäjinä sekä rakentamaan yhteistyötä kumppaneiden kanssa. Tehtävä sisältää muun muassa:

• Liikkumisen ja liikunnan edistämisen ohjelmatyön ideointia, kehittämistä ja koordinaatiota

• Kumppanuuksien edistämistä

• Tapahtuma- ja kokousjärjestämistä

• Rekisterien rakentamista

Odotamme sinulta:

• Strategista ajattelua sekä kykyä kehittää toimintaa ja viedä linjauksia käytännön toiminnaksi

• Kokemusta yhteistyöstä liikuntajärjestökentässä sekä liikuntapoliittista ymmärrystä

• Osaamista liikkumisen ja liikunnan edistämisestä

• Oma-aloitteista ja kehittämismyönteistä työotetta

• Osaamista tapahtumien järjestämisestä ja koordinoinnista

• Kokemusta eri rekistereistä ja niiden rakentamisesta

• Hanketyön osaamista, kuten hankkeiden hakuun, toteuttamiseen ja raportointiin liittyviä taitoja

• Hyviä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja

• Valmiutta tarvittaessa matkustamiseen

Katsomme eduksi:

• Soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja kokemusta vastaavista tehtävistä

• Osaamista palvelumuotoilusta

Tarjoamme sinulle:

• Merkityksellisen ja mielenkiintoisen tehtävän suomalaisen liikunnan ja liikkumisen edistämisen parissa

• Joustavat työskentelytavat ja asiantuntevan ja motivoituneen työyhteisön

• Puhelinedun ja ateriaedun

Rohkea asenne ja innovatiivisuus kehittää ja esittää uusia näkemyksiä toiminnan kehittämiseksi on työssä eduksi. Eri verkostoissa toimiminen kuuluu oleellisena osana tehtävään. Tehtävä on hieno näköalapaikka valtakunnalliseen liikkumisen ja liikunnan edistämiseen sekä liikunnan aluejärjestöjen alueelliseen liikuntatyöhön.

Tehtävä on määräaikainen 31.12.2026 saakka ja aloitus on mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman pian. Kirjalliset hakemukset cv:n kanssa palkkatoiveineen pyydetään lähettämään viimeistään 21.4.2026 klo 16.00 mennessä sähköpostilla Heidi Pekkolalle heidi.pekkola@alueet.fi. Haastattelut aloitetaan jo hakuaikana, ja tehtävä täytetään sopivan henkilön löydyttyä.

Arvostamme työyhteisön monimuotoisuutta ja teemme töitä yhdenvertaisuuden eteen. Toivomme hakijoita erilaisista taustoista.

Lisätietoja tehtävästä antaa: pääsihteeri Heidi Pekkola, puhelin 040 130 4530. Soittoajat: 10.4. klo 14.30-16, 13.4. klo 9-11, 17.4. klo 12-15, 20.4. klo 9-11.

Missiomme mukaan: Edustamme, edistämme ja suojelemme jäsentemme yhteisiä etuja vaikuttamisen ja viestinnän keinoin. Tuemme jäseniämme moniarvoisen, koko elämänkulun kestävän liikunnan ja urheilun edistämisessä.

Suomen Liikunnan Alueet ry hakee

MÄÄRÄAIKAISTA VIESTINNÄN ASIANTUNTIJAA

kehittämään ja toteuttamaan Suomen Liikunnan Alueet ry:n ja liikunnan aluejärjestöjen yhteistä viestintää sekä viestimään laajemmin liikkumisen ja liikunnan edistämisestä.

Tehtävä on uusi ja siinä pääsee vaikuttamaan Suomen Liikunnan Alueet ry:n viestinnän ja ohjelmistojen rakentamiseen. Asiantuntija kehittää ja toteuttaa Suomen Liikunnan Alueet ry:n ja liikunnan aluejärjestöjen yhteistä viestintää sekä viestii laajemmin liikkumisen ja liikunnan edistämisestä. Tehtävä sisältää muun muassa:

• Suomen Liikunnan Alueet ry:n ja liikunnan aluejärjestöjen yhteisen sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittämistä ja toteuttamista, viestintästrategian suunnittelua ja toteutusta

• Liikkumisen ja liikunnan edistämisen viestintää

• Monikanavaista sisällöntuotantoa

• Mediayhteistyötä ja vaikuttajaviestintää

• Verkkosivujen kehittämistä

Odotamme sinulta:

• Strategista ajattelua sekä kykyä kehittää toimintaa ja viedä linjauksia käytännön toiminnaksi

• Kokemusta yhteistyöstä liikuntajärjestökentässä sekä liikuntapoliittista ymmärrystä

• Oma-aloitteista ja kehittämismyönteistä työotetta

• Erinomaista osaamista monipuoliseen sisällöntuotantoon: Kyky tuottaa tekstiä eri kanaviin (verkkosivut, sosiaalinen media, kannanotot, uutiskirjeet, tiedotteet, videot)

• Osaamista ulkoisen viestinnän suunnittelusta, toteutuksesta ja mediayhteistyöstä sekä vaikuttajaviestinnästä

• Osaamista ja kehittämishalua verkkosivujen ja sosiaalisen median sisällöntuotantoon

• Osaamista taitto- ja kuvankäsittelyohjelmista, graafisesta suunnittelusta sekä tuntemusta Google Analyticsin käytöstä ja AI-työkaluista

• Erinomaista suomen kielen taitoa: Virheetön kirjallinen tuottaminen ja sujuva suullinen viestintä ovat keskeisiä.

• Hyviä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja

• Valmiutta tarvittaessa matkustamiseen

Katsomme eduksi:

• Soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja käytännön kokemusta markkinointi- ja viestintätehtävistä

• Hanketyön osaamista, kuten hankkeiden hakuun, toteuttamiseen ja raportointiin liittyviä taitoja sekä hankeviestinnän kokemusta

• Osaamista palvelumuotoilusta

Tarjoamme sinulle:

• Merkityksellisen ja mielenkiintoisen tehtävän suomalaisen liikunnan ja liikkumisen edistämisen parissa

• Joustavat työskentelytavat ja asiantuntevan ja motivoituneen työyhteisön

• Puhelinedun ja ateriaedun

Rohkea asenne ja innovatiivisuus kehittää ja esittää uusia näkemyksiä toiminnan kehittämiseksi on työssä eduksi. Eri verkostoissa toimiminen ja liikunta- ja vaikuttajaviestintä kuuluvat oleellisena osana tehtävään. Tehtävä on hieno näköalapaikka valtakunnalliseen liikkumisen ja liikunnan edistämiseen sekä liikunnan aluejärjestöjen alueelliseen liikuntatyöhön.

Tehtävä on määräaikainen 31.12.2026 saakka ja aloitus on mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman pian. Kirjalliset hakemukset cv:n kanssa palkkatoiveineen pyydetään lähettämään viimeistään 21.4.2026 klo 16.00 mennessä sähköpostilla Heidi Pekkolalle heidi.pekkola@alueet.fi. Haastattelut aloitetaan jo hakuaikana, ja tehtävä täytetään sopivan henkilön löydyttyä.

Arvostamme työyhteisön monimuotoisuutta ja teemme töitä yhdenvertaisuuden eteen. Toivomme hakijoita erilaisista taustoista.

Lisätietoja tehtävästä antaa: pääsihteeri Heidi Pekkola, puhelin 040 130 4530. Soittoajat: 10.4. klo 14.30-16, 13.4. klo 9-11, 17.4. klo 12-15, 20.4. klo 9-11.

Kuusamon kunnan varhaiskasvatuksessa koettiin liikunnan riemua, kun Jekku-jänö vieraili päiväkodeissa osana Liikunnan aluejärjestöjen Liikkuen ja leikkien pihalla - Oivalluksia ulkopedagogiikasta -työpajaa. Jekku-jänö ei tullut vain viihdyttämään, vaan innostamaan lapsia ja aikuisia liikkumaan ja leikkimään sekä oppimaan motorisia taitoja hauskalla tavalla.

Jekku-jänön vierailu oli osa Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hanketyötä, jossa varhaiskasvatuksen henkilöstöä koulutettiin ulkopedagogiikan menetelmistä. Tavoitteena oli vahvistaa ulkoilun ja liikkumisen roolia varhaiskasvatuksessa. Keskiössä oli niin motoristen perustaitojen kehittyminen monipuolisessa ulkoympäristössä kuin hengästyttävän liikkumisen mahdollistaminen, ja pihaympäristö tarjoaakin lapsille erilaisia mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen.

–Varhaiskasvatuksessa vietetään paljon aikaa ulkona, ja ulkoympäristö tarjoaa tehokkaan mahdollisuuden liikkeen lisäämiseen. Nämä kohtaamiset kasvattajien kanssa muistuttavat siitä, miten tärkeää liikkuminen on lapsen kehitykselle. Pienillä ja laadukkailla teoilla voidaan saada aikaan suuria vaikutuksia, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, PopLin lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Elina Leinonen, joka on ollut mukana työpajan kehittämistyössä.

Lapset nauttivat eri asioista

Lapset saivat erilaisten Jekku-jänö-pisteiden kautta kokea yhteistä tekemistä ja liikkumisen riemua leikkien ja tehtävien parissa. Erityisen innostavaksi pisteeksi osoittautui temppuradan rakentaminen. Pisteellä lapset saivat käyttää luovasti erilaisia liikuntavälineitä ja suunnitella yhdessä radan.

Vierailu ei ollut vain lasten juhlaa, sillä myös henkilöstö sai konkreettisia ideoita ja työkaluja liikunnan yhdistämisestä päiväkodin arkiulkoiluihin. Lasten pihaseikkailun jälkeen henkilöstön kanssa keskusteltiin ulkoilun kehittämisestä lepohetken aikaan.

–Lapset olivat haltioissaan Jekku-jänöstä. He lähtivät innolla mukaan liikkumaan, ja samalla opittiin tärkeitä taitoja kuten tasapainoa, rytmiä ja yhteistyötä, totesi työpajaan osallistunut Kuusamon kunnan varhaiskasvatuksen opettaja.

Liikunnan aluejärjestöt tukenasi

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat monipuolisia tukipalveluja lasten liikkeen lisäämiseen verkostojen, työpajojen ja koulutusten avulla. Myös aluejärjestöjen asiantuntijoiden suunnittelemat, maksuttomat Jekku-jänön materiaalit innostavat lapsia harjoittelemaan motorisia taitoja huomaamatta.

Kevään Jekku-jänön liikuntavälipalana on julkaistu Jekku-jänön pihakortit.

Ole rohkeasti yhteydessä oman alueesi asiantuntijaan ja sovi tukipalveluja omalle yksiköllesi. Kysy lisää myös Liikkuen ja leikkien pihalla – Oivalluksia pihapedagogiikkaan -työpajasta.

Teksti: Elina Leinonen, Minttu Koivumäki

Maakunnalliset gaalat ovat vakiinnuttaneet asemansa merkittävinä alueellisina juhlatilaisuuksina. Niissä palkitaan vuosittain satoja ansioituneita toimijoita sekä nostetaan esiin liikunnan yhteiskunnallista merkitystä hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajana.

Etelä-Karjalassa kulttuuri ja urheilu yhdessä

Etelä-Karjalan kulttuuri- ja urheilugaala järjestettiin perjantaina 30.1. Lappeenrannassa. Tapahtumaan osallistui noin 180 maakunnan kulttuuri- ja urheilutoimijaa.

Gaala järjestettiin nyt toista kertaa kulttuurin ja urheilun yhteisenä tapahtumana, mikä korosti eri toimialojen välistä yhteistyötä.

Tilaisuuden avasi Etelä-Karjalan liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja Niina Malm, ja juhlapuheen piti Jani Halme. Illan musiikillisesta ohjelmasta vastasivat laulaja Saga Pola ja pianisti Ilmari Taipale. Gaalan juonsivat Panu Kärri ja Tomi Sillanvuo.

Päätökset palkittavista tekivät Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilun hallitus sekä Etelä-Karjalan kuntien nimeämät edustajat. Vuoden urheilijan, valmentajan ja joukkueen valitsivat Eteläkarjalaiset urheilutoimittajat. Tilaisuudessa palkittiin mm. Vuoden kulttuuriteko, Kulttuurimyönteinen yhteisö, Vuoden kulttuurivaikuttaja, Vuoden kulttuuritapahtuma, Vuoden nuori kulttuuripersoona, Elämänura kulttuurin parissa, Vuoden nuori urheilija, Vuoden Urheilija, Vuoden seura-aktiivi, Vuoden seura, Vuoden tähtiseura, Vuoden kuntaliikuttaja, Vuoden urheiluteko, Elämänura liikunnan parissa ja luovutettiin Veikkaus Respect -palkinto. 

UNO-palkinnot kiittävät seuratoiminnan arjen sankareita

Jokaisella alueella jaetaan myös vuosittain UNO-palkinto, joka on tarkoitettu seuratoiminnan taustalla toimivien vapaaehtoisten ja mahdollistajien kiittämiseen. Palkinto nostaa esiin henkilöitä, joiden työ ei aina näy tulostauluilla, mutta on korvaamatonta suomalaisen urheilun arjessa.

Tämän vuoden gaaloissa UNO-tunnustuksia myönnettiin eri puolilla Suomea pitkäjänteisestä ja pyyteettömästä seuratyöstä. UNO-palkinnon saajat:

• Etelä-Karjalan kulttuuri- ja urheilugaala: Yrjö Lankinen

• Etelä-Savon Urheilugaala: Anja Friari

• Hämeen Urheilugaala: Kalervo Kummola

• Kainuun Urheilugaala: Matti Sirkka

• Keski-Pohjanmaan Urheilugaala: Juhani Lehto

• Keski-Suomen Urheilugaala: Urpo Helkovaara

• Kymenlaakson Urheilugaala: Veijo Oinonen

• Lapin Urheilugaala: Leena Jääskeläinen

• Pohjanmaan Urheilugaala: Maarit ja Kari Viitasaari

• Pohjois-Karjalan Urheilugaala: Herkko Sottinen

• Pohjois-Pohjanmaan Urheilugaala: Veikko Anttonen

• Pohjois-Savon Urheilugaala: Yrjö Salpakari

• Päijät-Hämeen Urheilugaala: Kari Korhonen

• Satakunnan Urheilugaala: Heli Paalosalo

• Varsinais-Suomen Urheilugaala: Pekka Valpola

UNO-palkinto muistuttaa konkreettisesti siitä, että suomalainen seuratoiminta rakentuu vahvasti vapaaehtoisten osaamisen, sitoutumisen ja yhteisöllisen tekemisen varaan.

Urheilugaalat vahvistavat arvostusta

Maakunnalliset Urheilugaalat osoittavat vuosittain suomalaisen urheiluyhteisön laajuuden ja voiman. Tapahtumat tekevät näkyväksi niin huippu-urheilun saavutukset kuin vapaaehtoisten, valmentajien ja seuratoimijoiden korvaamattoman työn.

Gaalaperinne jatkaa vahvana eri puolilla Suomea, ja tilaisuudet toimivat tärkeänä yhteisenä juhlahetkenä koko liikunta- ja urheiluväelle.

– Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeessa keskitymme ensi hankekaudella aiempaa vahvemmin vanhemmuuden tukemiseen ja tarjoamme tukipalveluja, jotka lisäävät liikuntatietoisuutta ja vahvistavat arjen aktiivisuutta. Tavoitteena on, että liikkuminen näkyy perheiden arjessa luontevana ja helposti toteutettavana osana päivää.

Lisäksi tuemme kuntia uuden esi- ja perusopetuslain tullessa voimaan (liikunnallisen elämäntavan edistäminen esi- ja perusopetuslakiin 1.8.2026), jotta liikunnan edistäminen juurtuisi pysyväksi osaksi koulujen arkea. Tuemme oppilaitoksia Liikkuva opiskelu -toiminnan kehittämisessä ja autamme rakentamaan toimintakulttuuria, jossa liikkuminen ja toiminnallisuus ovat pysyvä osa arkea, toteaa Lisää liikettä -hankkeen hankepäällikkö Kirsi Martinmäki.

Lisää liikettä varhaiskasvatukseen, perusasteelle ja toiselle asteelle sekä harrastamisen edistämiseen

Hankkeen tavoitteena on lisätä väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koko elämänkaaren ajan, erityisesti vähän liikkuvien lasten ja nuorten keskuudessa. Hanke toteuttaa Suomi liikkeelle -hallitusohjelman (2023) liikkumiseen liittyviä tavoitteita konkreettisin toimenpitein. Lisäksi hanke tukee valtakunnallisen Liikkuvat-kokonaisuuden ja Harrastamisen Suomen mallin toimenpiteiden jalkautumista.

Hanketta toteutetaan kaikissa Suomen 15 liikunnan aluejärjestöissä.

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n lasten liikunnan asiantuntija Heidi Mälkönen vei Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankeen liikuntavälinepaketin Kalliolan päiväkodille yhdessä Jekku-jänön kanssa.

Ulkoillaan säällä kuin säällä

Jekku-jänön saapuessa pihaan kuului heti iloinen huudahdus: Tuolta tulee Jekku-jänö!

Lapset juoksivat innoissaan Jekku-jänöä vastaan, ja pihalla kaikui pian iloinen nauru. Siinä hetkessä kova pakkaslukemakaan ei tuntunut.

– Ei meillä ole mitään pakkasrajaa, huikkasi kasvattaja hyväntuulisesti asiasta tiedusteltaessa.

Kalliolan päiväkodissa ulkoilu kuuluu jokaiseen päivään säällä kuin säällä. Kasvattajien vastuulla on huolehtia, ettei kenellekään tule liian kylmä tai kuuma.

Jekku-jänön Pomput innosti tanssimaan

Jekku-jänön vierailupäivänä vietettiin päiväkodissa myös Tärkeän ihmisen päivää, ja pihalla liikkui lasten lisäksi isovanhempia ja huoltajia. Pihaan rakennetut liikunnalliset pisteet houkuttelivat kokeilemaan omia taitoja, mäessä laskettiin pulkalla, lumesta muotoiltiin omia luomuksia ja metsäleikit veivät lapset mielikuvitusseikkailuihin.

Liikuntavälinepaketissa olleet välineet; nystyräpallot, slackline, narulliset jalkapallot, temppupallo ja hernepussit, pääsivät myös heti aktiiviseen käyttöön.

Yksi Jekku-jänön vierailun kohokohdista oli myös Jekun Pomput -laululeikki, jota tanssittiin yhdessä. Jekku-jänön Pomput -laulun liikkeet sujuivat mallikkaasti ja oli selvää, että laulua oli leikitty aiemminkin. Yhteinen tanssi kokosi lapset, aikuiset ja vieraat yhteiseen tekemiseen.

Yhdessä tekeminen toi tapahtumaan erityistä lämpöä. Kun ilo, yhteisöllisyys ja liikunnan riemu täyttivät pihan, ei -18,5 astetta tunnu missään.

Materiaalit toimivat ympäri vuoden

Pienten ryhmän varhaiskasvattaja Anni kiittelee Jekku-materiaaleja.

– Ne ovat mahtavia. Isojen ryhmässä ne toimivat sellaisenaan, ja pienille niitä voi muokata sopiviksi.

Anni työskentelee tällä hetkellä kaikkein pienimpien kanssa ja muistuttaa, että eroa on paljon sillä, onko lapsi 9 kuukauden vai kahden vuoden ikäinen.

Jekku-jänön seikkailuviikko on odotettu tapahtuma niin lasten kuin aikuisten keskuudessa. Sitä vietetään koko talossa, ja kaikki kasvattajat tietävät, milloin se on tulossa. Materiaalit eivät jää kaappiin piiloon, vaan ne ovat käytössä ympäri vuoden.

Lapsilla heti vastaukset suosikki liikkumiseen

Kun lapsilta kysyttiin, mikä liikkumisessa on hauskinta, vastaukset tulivat nopeasti.

– Juokseminen, hyppiminen, jumppaaminen, leikkiminen, jalkapallo ja keinuminen!

Jekku-jänöstä haluttiin kertoa myös muille ryhmille sekä isovanhemmille. Äidit ja isit kuulemma tietävät Jekku-jänön, samoin päiväkodin aikuiset. Jekku on selvästi koko yhteisön yhteinen juttu.

Teksti: Minttu Koivumäki

Liikunnan aluejärjestöjen valtakunnallista Jekku-jänön seikkailuviikkoa vietettiin 3. - 7.11.2025. Seikkailuviikolle oli ilmoittautunut mukaan noin 70 700 varhaiskasvatusikäistä lasta, 16 600 varhaiskasvattajaa ja yli 1 240 päiväkotia. Seikkailuviikolla teemana oli liikuttavat tunnetaidot.

Jekku-jänön seikkailuviikon toteuttaa Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hanke, johon olemme saaneet avustusta opetus­ ja kulttuuriministeriöltä. Tutustu Jekku-jänön maksuttomiin materiaaleihin aluejärjestöjen sivuilta.

Liikunnan aluejärjestöt ovat käynnistäneet viime vuoden lopulla valmistelutyön valtakunnallisen liikkeen ja liikunnan edistämisen vahvistamiseksi. Suomen Olympiakomitea linjasi syyskokouksen strategiassaan keskittyvänsä jatkossa pääasiassa kilpa- ja huippu-urheiluun.  
 
Olympiakomitean linjanvedon seurauksena opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi liikunnan aluejärjestöille yhteiseen liikkumisen lisäämisen tehtävään avustusta 207 000 euroa, jolla voidaan käynnistää liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan valtakunnallista yhteistyötä, vaikuttamista ja viestintää. 

“Olemme huolissamme liikkeen ja liikunnan edistämisen asemasta ja käyneet aktiivisia keskustelua aiheesta niin ministeriön kuin Olympiakomitean kanssa.”, sanoo Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen. 

Liikunnan aluejärjestöjen toiminta peittää liikkeen lisäämisen kentällä kattavasti koko maan, ja niiden toiminnan vahvuutena ovat tiiviit ja toimivat yhteistyöverkostot alue-, kunta- ja seuratasolla. Organisoiduttuaan entistä vahvemmin myös valtakunnallisesti perustamansa Suomen Liikunnan Alueet ry:n kautta, aluejärjestöillä on entistä tiiviimmät yhteydet muihin valtakunnantason toimijoihin. Liikunnan aluejärjestöt ovatkin ottaneet aktiivisen roolin liikkeen ja liikunnan edistämisessä ja valtakunnan tason yhteistyön kehittämisessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.  

Työ halutaan tehdä avoimesti yhdessä eri tahojen kanssa ja kutsumme liikuntaa edistävät järjestöt mukaan keskusteluun ja yhteistyöhön.  Myös tutkijoita ja asiantuntijoita osallistetaan. Tavoitteena on vuoden 2026 aikana liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisen järjestöyhteistyön käynnistäminen sekä valtakunnallinen vaikuttaminen ja viestintä. 

Yhteistyö etenkin vaikuttamis- ja viestintätyössä jatkuu myös urheiluun keskittyvän Olympiakomitean kanssa, sillä suomalaisten toimintakyky ja liikunta-aktiivisuus ovat kaikkien etu sekä urheilumenestyksen pohja. 

Lisätiedot:  

Suomen Liikunnan Alueet, puheenjohtaja, Markku Siponen, puh. 044 544 1766 

Suomen Liikunnan Alueet, pääsihteeri, Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530 

Liikunnan aluejärjestöt toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Aluejärjestöjen perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen, elinvoimaisen seuratoiminnan ja kuntien liikuntatoiminnan tukeminen. Suomen Liikunnan Alueet ry on liikunnan aluejärjestöjen yhteistyö- ja palvelujärjestö. Vaikuttamistyöllä Suomen Liikunnan Alueet ja aluejärjestöt edistävät liikunnan edellytyksiä. 

Kymenlaakson maakunnan alueella aloitettiin jo syksyllä 2008 Kunnossa kassulle -pilottihanke kohentamaan varusmiespalvelukseen tulevien heikkokuntoisten nuorten fyysistä toimintakykyä kutsuntojen ja palvelukseen astumisen välissä ja tätä kautta parantamaan varusmiespalveluksesta selviytymistä. Kunnossa kassulle -hanketta on toteutettu yhteistyössä Kymenlaakson Liikunnan, puolustusvoimien Kaakkois-Suomen aluetoimiston, Maanpuolustuskoulutus ry:n (MPK) Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin, alueen kuntien sekä myös pääesikunnan kanssa. Nyt hanke on leviämässä valtakunnalliseksi toimintamalliksi osana valtioneuvoston Suomi liikkeelle -ohjelmaa. Tänä vuonna kaikki 15 liikunnan aluejärjestöä toteuttavat toimintaa valittavissa pilottikunnissa yhdessä MPK:n, kuntien ja puolustusvoimien aluetoimistojen kanssa.

Ministeri Poutala vieraili Suomen suurimmassa varuskunnassa Vekaranjärvellä tutustumassa Kunnossa kassulle -toimintamalliin, varuskunnan toimintaan sekä varusmiesten liikuntakoulutukseen. Ministeri myös tutustui Taistelijan keho -harjoitukseen ja keskusteli varusmiesten liikuntakerhon vastaavien kanssa.

Vierailulla monipuolinen ohjelma

Päivän aikana ministeri Poutala tapasi Yhteislyseon lukiolla lounaan yhteydessä kaupungin johtoa ja urheilulinjalaisia lukion opiskelijoita erillisessä paneelikeskustelussa sekä piti esityksen Mitä mielessä -seminaarissa Kouvolan teatterilla. Kyseessä oli jo perinteiseksi muodostunut Kymenlaakson Liikunnan yhdessä Mehiläisen, Kouvolan Urheiluakatemian, Kouvolan Teatterin ja KooKoon kanssa järjestämä avoin iltatilaisuus ja siihen osallistui liki 300 osallistujaa. Lisäksi ministeri Poutala keskusteli Kymenlaakson Liikunnan puheenjohtajan Ari Pietarisen ja toiminnanjohtaja Tommi Lehtisen kanssa muun muassa liikunnan aluejärjestöjen roolista liikkeen ja liikunnan edistäjinä, urheiluseurojen tukijoina sekä kuntien kumppaneina.

Lisätiedot:

Vierailun yksityiskohdat:                                                                Aluejärjestöjen yhteiset asiat:

Tommi Lehtinen                                                                               Heidi Pekkola

Kymenlaakson Liikunta ry                                                               Suomen Liikunnan Alueet ry

toiminnanjohtaja                                                                             pääsihteeri

040 5826 706                                                                                    040 1304 530

tommi.lehtinen@kymli.fi                                                               heidi.pekkola@alueet.fi

Move!-vinkkipankin työpaja on juuri päättynyt Imatran Kosken koululla. Saamme haastatteluun koulutukseen osallistuneen Vuoksenniskan koulun luokanopettajan Annika Hautamaan sekä työpajan vetäjän, Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n lasten ja nuorten liikunnan kehittäjän, Lasse Heiskasen.

Mitä salissa tapahtui, Lasse?
Move!-työpaja on opettajille suunnattu koulutus, jossa käymme läpi Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeessa tehtyä maksutonta videokirjastoa eli Move!-vinkkipankkia.  Pankin avulla oppilaiden fyysistä toimintakykyä voidaan parantaa, sillä sieltä löytyy laajasti erilaisia harjoituksia kestävyyden, voiman, liikkuvuuden ja nopeuden sekä motoristen taitojen kehittämiseksi.

Millaisia asioita koulutuksesta jäi päällimmäiseksi mieleen, Annika?
Koulutus oli tosi innostava. Se tarjosi paljon konkreettisia työkaluja kouluarkeen. Kokeilimme, miten vinkkipankin treenejä voi pelillistää ja tuoda leikin kautta oppilaille. Siitä muutkin osallistujat kuuluivat antavan ylistävää palautetta.

Tähdätäänkö vinkkipankilla parempiin Move!-tuloksiin?
Annika: Move!-mittaus on toisarvoinen. Tärkeintä on, että lapsia kehitetään kokonaisvaltaisesti, mihin tähdätään laadukkaalla liikunnanopetuksella. Joillekin lapsille koulun liikuntatunti on ainoa liikuntakerta viikossa, joten on tärkeää, että kaikki liikunnan osa-alueita tulee harjoiteltua. Tässä työssä Move!-vinkkipankki voi olla apuna koko kouluajan.

Lasse: Move!-mittaus on yksi hetki. Tärkeintä on, että oppilaat saadaan fyysisen toiminnan pariin mittausten välissä – niin liikuntatunneilla kuin niiden ulkopuolella. Tähtäimessä on toki myös, että Move!-tulokset paranevat, mutta tämä on välillinen seuraus.

Parantaako vinkkipankki Move!-tuloksia?
Annika: Laadukas liikunnan opetus, joka motivoi lasta, parantaa varmastikin. Lisäksi, kun mittausta varten harjoitellaan, voi se innostaa joitakin treenaamaan parempiin suorituksiin. Joiltakin se saattaa vähentää jännitystä.

Lasse: Move!-vinkkipankin avulla lapsia kannustetaan liikkumaan, mikä parantaa fyysistä kuntoa. Hyvä kunto auttaa lasta keskittymään, mikä tukee koulun perustehtävää. Kyse on siis toimintakyvyn ja oppimistulosten parantamisesta, ei vain hyvien Move!-tulosten saavuttamisesta.

Voiko Move!-harjoittelua eriyttää ryhmän sisällä?
Annika: Luokassa yleensä annan yhtenäiset ohjeet, mutta harjoitteita saa jokainen suorittaa omalla tasollaan ja tahdillaan. Tärkeää on, ettei verrata kaveriin, vaan keskitytään omaan tekemiseen. Leikit houkuttelevat mukaan niitä, jotka eivät pidä liikunnasta.

Move!-vinkkipankki on suunniteltu liikuntatuntien lisäksi hyödynnettäväksi myös välitunneilla. Miten se toimii?
Annika: Meillä jotkut leikit, joita olemme opetelleet liikuntatunneilla, ovat lähteneet elämään, ja oppilaat ovat halunneet jatkaa niitä välituntisin. Esimerkiksi kunkkupallosta tuli ihan hitti!
Lasse: Monissa kouluissa on myös välituntiliikuttajia, jotka voivat laittaa pelin pystyyn. Työpajan vinkkejä voi jakaa myös heille.

Voiko vinkkipankkia hyödyntää vain videoita katsomalla?
Lasse: Vinkkipankki toimii myös itsenäisenä työkaluna, mutta parhaan avun siitä saa osallistumalla työpajaan. Vinkkipankista löytää itse liikkeet, työpajassa kerrotaan niiden hyödyistä ja tavoista soveltaa niitä eritasoisille liikkujille ja erikokoisille ryhmille. Työpajassa annetaan vinkkejä, miten motivoida oppilaat treenaamaan.

Pitääkö kaikkien koulun opettajien osallistua työpajaan?
Lasse: Koulutukseen voivat osallistua kaikki opettajat, liikuntaa opettavat tai vaikka yksi kultakin luokka-asteelta. Tärkeää on, että osallistuneet vievät tietoa eteenpäin koulun sisällä. Vinkkipankki on maksuttomasti kaikkien käytettävissä.

Annika: Meillä joka luokka-asteelta oli yksi opettaja mukana ja olemme jo sopineet, miten jokainen kouluttaa muita. Kimble-vatsatreenit alkavat nyt kaikilla!

Miten Move!-vinkkipankin työpajaan pääsee?
Lasse: Työpajoja järjestävät Liikunnan aluejärjestöt ympäri Suomen. Asia selviää parhaiten ottamalla yhteyttä oman alueesi järjestöön.

Move-vinkkipankki on Lisää liikettä -hankkeen tuottama, maksuton videokirjasto perusasteen käyttöön. Lisää liikettä -hanke on perusopetukseen, toiselle asteelle, varhaiskasvatukseen sekä harrastamisen edistämiseen perusasteella suunnattu hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koko elämänkaaren ajan, erityisesti vähän liikkuvien lasten -ja nuorten keskuudessa.

Lue lisää Move!-vinkkipankki-työpajasta.

Tutustu Move!-vinkkipankin videoihin.

Teksti: Maija Arosuo
Kuva: Essi Kultanen

Yli 240 EU-hankerahoituksesta kiinnostunutta urheiluseuraihmistä tai seurojen kanssa töitä tekevää ilmoittautui Aluejärjestöjen yhdessä EU Sport -hankkeen kanssa toteuttamaan EU-hankeinfoon tiistaina 20.1.2026. Osallistujat saivat kattavan tietopaketin ja kuulivat hanketoteuttajien kokemuksista niin Erasmus+ -rahoituksesta kuin Leader-rahoituksesta.

Seuratoimijoillakin on todellakin mahdollisuuksia EU-rahoituksen saamiseen, sillä esim. vuosina 2021-2023 toteutui 280 seuran hallinnoimaa kansallista EU-hanketta (enimmäkseen Leader-rahoitusta). Lisäksi esim. vuosina 2023-2025 yhteensä 33 seuraa haki ja sai Erasmus+ urheiluhenkilöstön liikkuvuustukea. Esityksen yksi teema olikin: ”joku ne EU-rahat hakee ja saa, miksipä ei liikuntaväki?”.

Kahden tunnin aikana osallistujat saivat yleiskuvan erityisesti liikunta- ja urheiluseurojen mahdollisuuksista EU-rahoituksissa. Kuulijat saivat käytännönläheistä infoa suoraan rahoittajilta Erasmus+ -hankkeista sekä Leader-hankkeista.  Erasmus+ -ohjelman saloja avasi Terhi Liintola Opetushallituksesta ja  Leader-rahoituksen käytäntöjä ja mahdollisuuksia avasi Telle Lemetyinen Kehittämisyhdistys Liiveri ry:stä.

Täydentävänä osiona oli käytännön tekijöiden kuvaukset siitä, miksi he olivat päätyneet hakemaan EU-rahoitusta, mitä se oli vaatinut, millaisia haasteita matkalla oli ja mitkä olivat tulokset. Arvokkaita käytännön kokemuksiaan jakoivat Koovee ry:n Juuso Laamanen (Erasmus+Sport pieni kumppanuushanke) ja Ilmajoen liikunnan ja urheilun tuki ry:n Ari Loukasmäki (useat Leader-hankkeet ja isommat ELY-keskuksesta haetut hankkeet).

Illan päätteeksi osallistujat kuulivat alustavaa ennakkotietoa siitä, että Liikunnan aluejärjestöt suunnittelevat eri puolille Suomea syksyllä 2026 alkavaa ”projektitoiminta-koulutusta”. Palautteet illasta olivat hyvin positiiviset, ja jatkoa varmasti seuraa myös verkko-infojen merkeissä.

Uusia infoja odotellessa

• voit tilata EU Sport- uutiskirjeen (ajankohtaista liikunnallista EU-hankkeista 8-10 kertaa vuodessa),
   

• tutustua Liikunnan aluejärjestöjen EU-hankesivuihin taikka
   

• hyödyntää EU Sport-hankkeen ilmaista hankesparrausta (webropol-linkki)

 Kysy lisää:

• Timo Hämäläinen
  erityisasiantuntija, projektipäällikkö
  Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry/EU Sport -hanke
  timo.hamalainen@plu.fi, puh. 050 585 0461

  *****

EU Sport 2.0 -hanke on Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n, Suomen Olympiakomitean ja Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteishanke, jonka tavoitteena on lisätä EU-rahoituksen hyödyntämistä entistä laajemmin liikuntatoimijoiden keskuudessa. Hankkeen ja sen aikana kehitettyjen toimenpiteiden avulla lisätään tietoisuutta EU-rahoituksen mahdollisuuksista liikunnan ja urheilun kehittämisessä, tuetaan ja opastetaan hakuprosessin alkuvaiheessa sekä verkotetaan alan toimijoita keskenään.

 

Lain nimessä liikkeelle!

Liikunnallisen elämäntavan edistäminen tulee kouluissa lakisääteiseksi 1.8.2026 alkaen. Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeen tuottama neliosainen Lain nimessä liikkeelle -videocast -sarja kertoo, mitä merkitystä sillä on.

Elokuun ensimmäisen päivän jälkeen lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistäminen esi- ja perusopetuksessa ei enää ole valintakysymys. Perusopetuslain muutos*) tuo uudistuksia myös perusopetussuunnitelmaan ja sitä kautta koulun arkeen.

Opetushallituksen johtava asiantuntija Kirsi Naukkarinen näkee uudistuksen mahdollisuutena laajemmalle kehitykselle.

- Näkisin, että kouluille lakimuutos on mahdollisuus kehittää kouluviihtyvyyttä, yhteisöllisyyttä ja lisätä hyvää yhdessä tekemistä. Liikkuminen on hyvä väline näiden luomiseen, mutta asioiden eteneminen vaatii aina jonkin verran tekoja.

Liikkuva koulu -toimintaa on viety eteenpäin jo viisitoista vuotta. Mikä nyt sitten muuttuu?

- Monet koulut tekevät jo paljon, mutta lakiuudistus nostaa liikkumisen edistämisen uudelle tasolle: se tekee siitä koko kouluyhteisön velvoitteen ja tuo järjestelmällisyyttä myös niihin kouluihin, joissa toiminta ei ole ollut yhtä säännönmukaista.

Lakiuudistus pyrkiikin luomaan jokaiselle lapselle yhtäläiset mahdollisuudet aktiiviseen koulupäivään.

Naukkarinen näkee, että liikkumisen edistämisestä on helpompi luoda koko henkilöstön ja oppilaiden yhteinen tehtävä, kun se on laissa määriteltyä toimintaa.

- Lasten ja nuorten mukaan ottamiselle toiminnan kehittämiseen on nyt tuhannen taalan paikka. 

Liikunnan aluejärjestöjen tuottamassa neliosaisessa Lain nimessä liikkeelle -videocast-sarjassa mietitään, mitä lakiuudistus tarkoittaa koulun arjessa. YouTube-kanavan jaksoissa vierailevat koulumaailman asiantuntijat tarjoavat rehtoreille ja opetushenkilöstölle käytännön ratkaisuja, inspiraatiota ja konkreettisia esimerkkejä siitä, miten lakimuutosta voidaan toteuttaa koulun arjessa.

Opetushallituksen Kirsi Naukkarinen avaa lakimuutoksen syitä ja taustoja 15. tammikuuta ilmestyvässä ensimmäisessä jaksossa, minkä jälkeen uusi, parinkymmenen minuutin videocast-jakso on nähtävissä aina kahden viikon välein.

Toisessa jaksossa Seinäjoen yhteiskoulun rehtori Jari Noponen tuo esiin rehtorin roolia liikunnallisen toimintakulttuurin johtamisessa. Miten koulun rakenteita muutettiin, että henkilöstö ja oppilaat saatiin mukaan rakentamaan liikkuvampaa arkea?

Kaksi viikkoa myöhemmin kuullaan konkreettisia esimerkkejä koulupäivän liikunnallistamisesta Savitaipaleelta. Europaeuksen koulun luokan- ja liikunnanopettaja Kirsi Lavikka vie mukanaan toiminnalliselle oppitunnille ja kertoo, millaisia tuloksia niiden avulla on saavutettu.

Viimeisen videocast-jakson aiheena on paljon puhuttu kännykkäkielto – lakiuudistus, joka säädettiin samaan aikaan liikunnallistamislain kanssa, mutta joka tuli voimaan vuotta aikaisemmin. Videossa Kangasniemen Kankaisten koulun liikunnan ja terveystiedon opettaja Hanna Kiviaho kertoo, miten kännykkäkielto käännettiin mahdollisuudeksi ottamalla oppilaat mukaan muutoksen tekijöiksi.  

Lain nimessä liikkeelle -sarjan kaikissa jaksoissa isäntänä toimii Ylöjärven Siltatien yhtenäiskoulun rehtori, Tapio Ala-Rautalahti. Hän kertoo oppineensa videoita tehdessään paljon uutta ja olevansa vaikuttunut haastateltavien oman alansa asiantuntijuudesta ja jaksojen monipuolisuudesta.  

- Jaksoissa on tuotu hyvin esille, miten liikunnallistamisen tavoitetta voidaan soveltaa erilaisissa ympäristöissä ja toteuttaa koulun omalla tavalla.

Niin Kirsi Naukkarinen kuin Tapio Ala-Rautalahtikin haluavat korostaa lakiuudistuksen perimmäistä syytä.

- Sekä kansallisten että kansainvälisten tutkimusten mukaan koulupäivän aikainen liikkuminen parantaa keskittymistä, oppimista, hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä, Naukkarinen kiteyttää.

Ala-Rautalahti antaa vielä kolme syytä klikata Lain nimessä liikkeelle -sarjaan YouTubessa:

1) Sarja on äärimmäisen ajankohtainen. Lakiuudistus astuu voimaan 1.8.2026. Mitä se tarkoittaa sinun koulussasi?

2) Erilaiset näkökulmat aktiivisuuden edistämiseen tuodaan sarjassa hyvin esille.

3) Sarjassa haastatellaan koulumaailman todellisia asiantuntijoita, jotka tuovat asioita esille konkreettisesti oman työnsä kautta.

Lain nimessä liikkeelle on videocast-sarja Liikunnan aluejärjestöiltä erityisesti rehtoreille ja opetushenkilöstölle. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä perusopetuslain muutoksista ja tarjota konkreettisia esimerkkejä siitä, miten lakia voi toteuttaa käytännössä juuri teidän koulunne arjessa.
Sarja on toteutettu osana Lisää liikettä -hanketta Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. 

*) Lakimuutos säädettiin 23.5.2025 ja se astuu voimaan 1.8.2026:
”Esi- ja perusopetuksessa täytyy edistää lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa.” (Perusopetuslaki, Opetuksen tavoitteet) 
 

Teksti: Maija Arosuo.
Kuva: Annika Hagman.

Lue lisää Lain nimessä liikkeelle -videocastista ja tutustu jaksoihin

Hengästyttävän hyvää oppimista 

Ulkoiluympäristöillä on merkittävä rooli lasten kokonaisvaltaisessa kehityksessä. Tule mukaan liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeen maksuttomaan webinaariin, jossa syvennytään tutkimustiedon, käytännön esimerkkien ja tukimateriaalien kautta siihen, miten piha-alueet ja luonto voivat edistää lasten liikkumista, oppimista ja hyvinvointia varhaiskasvatuksessa.  Pääpuhujana webinaarissamme on lasten ulkoliikunnan tutkimuksen parissa työskentelevä Itä-Suomen yliopiston LitT, dos. Yliopistonlehtori Susanna Iivonen. webinaarin tavoitteena on tukea liikunnallisen ja luonnossa tapahtuvan toiminnan juurtumista arkeen. 

Webinaari tarjoaa:  

• Tutkimuksiin perustavaa tietoa lasten ulkoliikunnasta  

• Käytännön esimerkkejä, miten varhaiskasvatuksen arjessa voidaan aktiivinen ulkoliikunta mahdollistaa 

• Tietoa varhaiskasvatukselle ulkoliikuntaan suunnatuista tukimateriaaleista ja -palveluista  

• Webinaari on suunnattu kaikille varhaiskasvatuksessa työskenteleville, esihenkilöinä toimiville sekä muille asiasta kiinnostuneille.  

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan

Kartoitus toteutettiin 8. – 30.9.2025 ja se suunnattiin henkilöille, jotka tuntevat seuransa arjen ja toimintatavat parhaiten. Kartoitukseen vastasi 980 seuraa, joista noin neljäsosa kertoo käsitelleensä kartoituksen omassa hallituksessaan. Kartoitus sisälsi kahdeksan teemaa, jotka käsittelivät muun muassa hallintoa, taloutta, valmennusta, viestintää ja vastuullisuutta. Tarkoituksena oli rakentaa mahdollisimman ajantasainen ja kokonaisvaltainen kuva siitä, millaisena seurat itse näkevät toimintansa vahvuudet sekä ne kohdat, joihin tarvitaan lisää tukea tai kehittämistä.

Kartoituksesta selviää, että suurin osa seuroista kokee toimintansa tasa-arvoiseksi, turvalliseksi ja helposti lähestyttäväksi. Monet seurat arvioivat myös jäsenmääränsä lisääntyneen ja muun muassa tyttöjen ja naisten osallistumisen toimintaansa kasvaneen. Viestintä- tai markkinointisuunnitelma on käytössä vain pienellä osalla seuroista ja vapaaehtoisten määrä koetaan riittämättömäksi. Lisäksi strategian ajantasaisuus sekä valmentaja- ja ohjaajapolkujen tunnistaminen tai niiden olemassaolo on vaihtelevaa.

Aineistoa hyödynnetään sekä seurojen omassa kehittämistyössä että aluejärjestöjen tarjoamien palvelujen ja koulutusten suuntaamisessa seurojen tueksi. Tulokset auttavat hahmottamaan valtakunnallisesti ilmiöitä, jotka näkyvät seuratoiminnan arjessa ja toisaalta myös uusia signaaleja, jotka kertovat muuttuvasta toimintaympäristöstä. Kaikki vastaukset on käsitelty kootusti tilastollisessa muodossa, eikä yksittäisiä seuroja voi tunnistaa.

Seurojen omaan arvioon perustuva tilannekatsaus

Seurat arvioivat toimintansa kokonaisuutena myönteiseksi. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden koetaan toteutuvan hyvin, sillä 90 prosenttia seuroista arvioi toimintansa olevan näiltä osin kunnossa. 88 prosenttia seuroista kokee seuratoiminnan turvalliseksi ja 76 prosenttia seuroista arvioi, että seuratoimintaan mukaan tuleminen on helppoa. Toimintaa ohjaavat asiakirjat ovat laajasti käytössä. 85 prosenttia seuroista kertoo toimintasuunnitelman ja talousarvion ohjaavan toimintaa ja 83 prosenttia seuroista pitää talouttaan vakaana ja vastuullisesti hoidettuna. Lisäksi 89 prosenttia seuroista koki osallistumismaksunsa kohtuullisiksi. Avoimissa vastauksissa korostuivat erityisesti toimivaksi koettu seurayhteisö sekä aktiivinen talkootoiminta.

Seurojen viestinnän ja markkinoinnin suunnitelmallisuus muodostivat selkeimmän tuen tarpeen, sillä markkinointisuunnitelma on käytössä 13 prosentilla vastanneista seuroista ja viestintäsuunnitelma 21 prosentilla. 68 prosenttia seuroista on kuitenkin vähintään kiinnostuneita saamaan tukea markkinointi- ja viestintäsuunnitelman työstöön. Vapaaehtoisten riittävyys on monelle seuralle haaste, sillä vain 19 prosenttia vastanneista kokee vapaaehtoisten määrän olevan riittävä. Valmentaja- ja ohjaajapolku on 30 prosentilla seuroista. Strategiatyö on seuroissa osittain kunnossa, sillä 46 prosenttia seuroista kokee strategiansa olevan ajantasainen. Lisäksi 56 prosenttia seuroista on vähintään kiinnostuneita tuesta oman strategiansa kehittämiseen.

Seurojen toiminnassa on nähtävissä maltillista kasvua useilla osa-alueilla. 40 prosenttia seuroista näkee jäsenmääränsä kasvaneen, 39 prosenttia arvioi lasten määrän toiminnassaan kasvaneen ja 36 prosenttia kokee naisten ja tyttöjen osallistumisen toimintaan kasvaneen. Taloudellisten resurssien osalta 62 prosenttia seuroista kokee tilanteen pysyneen ennallaan, kun taas 24 prosenttia arvioi resurssien kasvaneen. 54 prosenttia seuroista arvioi vapaaehtoisten määrän pysyneen samana ja 17 prosenttia ilmoitti vapaaehtoisten määrän kasvaneen. Soveltavan liikunnan ja urheilun järjestämiseen liittyy epävarmuutta, sillä 52 prosenttia vastanneista seuroista ei osaa arvioida toiminnan kehitystä omassa seurassaan. Avustusten hakeminen on keskittynyt isoille seuroille, sillä pienet seurat hakevat avustuksia selvästi harvemmin. Lisäksi kunta-avustuksia haetaan selkeästi eniten.

Alueelliset tiedot aluejärjestöittäin julkaistaan maanantaina 8.12.2025.

Lisätietoja:

-          Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530

-          Pohjois-Karjalan liikunta ry, aluejohtaja Tomi Pyylampi, puh. 040 773 9243

Suomen Liikunnan Alueet ry:n jäsenet, 15 liikunnan aluejärjestöä, asettivat erinomaisia ehdokkaita hallitukseen. Kokouksessa äänestettiin sekä 2. varapuheenjohtajasta että hallituksen jäsenistä. Varapuheenjohtajaksi oli kolme ehdokasta ja kaksi hallituksen jäsentä valittiin viiden ehdokkaan joukosta. Syyskokouksessa valittujen Anderssonin, Tiusasen ja Isolehdon lisäksi hallituksessa jatkavat puheenjohtaja Markku Siponen (Pohjois-Savon Liikunta ry), Tarja Mäki-Punto-Ristanen (1. vpj, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry), Outi Sahikallio (Keski-Suomen Liikunta ry) sekä Marika Uusi-Illikainen (Hämeen Liikunta ja Urheilu ry).

Lisäksi syyskokous vahvisti Suomen Liikunnan Alueet ry:n talous- ja toimintasuunnitelman vuodelle 2026. Suomen Liikunnan Alueet ry:n strategiassa 2025–2028 on kolme painopistettä: vaikuttaminen, viestintä ja varainhankinta, jotka ohjaavat yhdistyksen työtä. Vuoden 2026 toimintasuunnitelma pohjautuu näille painopisteille. Suunnitelmissa on muun muassa eduskuntavaalivaikuttamista, puolustusministeriön kanssa tehtävän yhteistyön liikunnan lisäämiseksi kutsuntoihin koordinoimista sekä viestinnän kehittämistä. Tärkeä kokonaisuus on myös alueiden rooli liikkeen ja liikunnan edistämisessä ja siihen liittyvä ohjelmatyö.

-          Liikunnan aluejärjestöillä on yhteinen suunta liikkeen ja liikunnan edistämisessä ja vahva tahtotila ottaa tästä isompaa roolia myös valtakunnan tasolla, kertoo Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja, Markku Siponen.

-          Lämmin kiitos vielä hallituksesta pois jääville Päivi Wickströmille ja Eija Kellokoski-Karille, jotka ovat olleet mukana Suomen Liikunnan Alueet ry:n perustamisesta, vuodesta 2021, alkaen. He ovat olleet tärkeässä roolissa työmme käynnistämisessä, jatkaa Siponen.

Liikkeen ja liikunnan edistämisen ohjelmatyö etenee

Kokouksessa keskusteltiin Liikunnan Alueiden ja aluejärjestöjen parhaillaan käynnissä olevasta liikkeen ja liikunnan edistämisen -ohjelmatyöstä. Aluejärjestöt päättivät käynnistää ohjelmatyön eduskunnassa lokakuun alussa ja ovat työn myötä valmiita ottamaan isompaa roolia liikkeen ja liikunnan edistämisestä. Keskiössä ovat avoimet keskustelut muiden liikuntaa edistävien järjestöjen ja tahojen kanssa niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla. Ohjelmatyön suunnitelmat saivat kokousedustajilta vihreää valoa. Ohjelma on tarkoitus julkistaa vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla.

Lisätiedot:

Suomen Liikunnan Alueet, puheenjohtaja, Markku Siponen, puh. 044 544 1766,

Suomen Liikunnan Alueet, pääsihteeri, Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530

Suomen Liikunnan Alueet ry on Liikunnan aluejärjestöjen palvelu- ja yhteistyöjärjestö. Sen tehtävänä on koordinoida liikunnan aluejärjestöjen yhteistä tekemistä ja toimia niiden yhteistyön kehittäjänä. Tavoitteena on helpottaa niin sisäistä yhteistyötä kuin yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Järjestön perustajina ja jäseninä ovat Suomen viisitoista alueellista liikunnan aluejärjestöä. www.suomenliikunnanalueet.fi

Olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpinen avasi johtamansa järjestön tulevaisuuden strategiaa Helsingin Sanomien (24.11.) haastattelussa. Kilpisen näkemyksen mukaan Olympiakomitea tulee jatkossa keskittymään erityisesti huippu-urheilutason nostoon Suomessa.

– Olympiakomitea on selkeästi siirtymässä piirun tai pari huippu-urheilun suuntaan. Liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen ei ole enää jatkossa heidän ydintoimintaansa, näkee liikunnan aluejärjestöjen yhteistyöjärjestön, Suomen Liikunnan Alueiden, puheenjohtaja Markku Siponen.

HS kirjoittaa jutussaan, että Olympiakomitean uudessa strategiassa vastuu kansan liikuttamisesta on siirtymässä liikunnan aluejärjestöille, joita on 15 ja jotka toimivat koko Suomen kattavasti.

– Liikunnan aluejärjestöt ovat ilman muuta valmiita kantamaan suurempaa vastuuta liikkeen ja liikunnan edistämistyöstä, mikä on perustoimintaamme. Toki asiasta ei voi päättää Olympiakomitea ja sen jäsenjärjestöt, joihin liikunnan aluejärjestöt eivät kuulu. Keskeisessä roolissa on myös opetus- ja kulttuuriministeriö, joka päättää resursseista. Jos vastuita ja tehtäviä muutetaan, niin sen pitää näkyä myös resursseissa ja rahoituksessa, näkee Markku Siponen.

Olympiakomitea ja Liikunnan Alueet ovat käyneet syksyn aikana keskusteluja hyvässä hengessä liikkeen ja liikunnan edistämisestä. Molemmat kantavat huolta liikkumisen vähäisestä määrästä ja kansalaisten toimintakyvystä Suomessa. Liikunnan Alueet ovat parhaillaan työstämässä omaa toimenpidekokonaisuuttaan suomalaisten liikkeen lisäämiseksi. Keskiössä ovat avoimet keskustelut muiden liikuntaa edistävien järjestöjen ja tahojen kanssa valtakunnallisella ja alueellisella tasolla.

– Liikunnan aluejärjestöt toimivat verkostoituneena eri puolilla Suomea yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden, urheiluseurojen ja paikallisten yhteisöjen kanssa, lähellä ihmisiä. Liikunnan asiantuntijamme toimivat arjessa liikkeen lisäämiseksi ja uskon, että pystymme jatkossa tekemään entistä enemmän suomalaisten liikunnan, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin eteen, päättää Siponen.

Lisätietoja:

Suomen Liikunnan Alueet, pj. Markku Siponen, puh. 044 544 1766,
Suomen Liikunnan Alueet, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530

Marraskuussa varhaiskasvatuksen ryhmissä ympäri Suomea loikittiin, leikittiin ja seikkailtiin yhdessä Jekku-jänön kanssa. Liikunnan aluejärjestöjen järjestämä Jekku-jänön seikkailuviikko kutsui lapset, kasvattajat ja koko päiväkodin yhteiseen liikkumisen iloon, myös Wienissä asti. Tänä vuonna teemana oli Jekku-jänön liikuttavat tunnetaidot. Lapset harjoittelivat liikkeen avulla tunnistamaan, ilmaisemaan ja säätelemään tunteitaan.

Wienin Suomi-koulussa kaksikielisiä lapsia opettava Terhi Korhonen kertoo löytäneensä Jekku-jänön materiaalit etsiessään liikuntaleikkivinkkejä, jotka soveltuvat myös suomen kielen opetukseen.

– Meillä Jekku-jänön kirjeet luetaan ulkona, jonka jälkeen lapset lähtevät innoissaan sisälle etsimään Jekku-jänöä ja yhteisiä puuhia. Lasten suosikkeihin kuuluvat erilaiset hyppelytehtävät yhdistettynä pienen temppuradan rakentamiseen. Heidän mielestään Jekku-jänön seikkailupäivä on ollut kaikista kivoin Suomi-koulupäivä. Tosin vähän jännäkin, koska lapset saivat kiivetä pöydälle, Korhonen kertoo.

Liikkumisen ja motoristen taitojen oppimisen lisäksi lapset oppivat Jekku-jänön kanssa uusia sanoja. Hypyissä lapset oppivat helposti eteen-sivulle-taakse sekä alla-päällä-yllä-alla-termejä.

– Uskaltaminen ja osaaminen sekä onnistumisen ilo näkyvät. Kaikki ovat rohkaistuneet kokeilemaan ja yrittämään, iloitsee Korhonen.

Jekku-jänö innostaa eri-ikäisiä lapsia

Satu Heikkinen on käyttänyt Jekku-jänön materiaaleja Oulussa sijaitsevassa Saarelan päiväkodissa jo kolme vuotta. Jekku-jänön touhuihin osallistuvat innokkaasti kaikenikäiset lapset. Alle kolmevuotiaat nauttivat omista musiikkihetkistä, kun taas isompien lasten kanssa hyödynnettiin uusia liikunnallisia tunnetaitokortteja. Materiaaleja on hyödynnetty niin sisällä kuin ulkoillessa. Saarelan päiväkodissa Jekku-jänön kaverina pyörii myös Nekku.

– Jekku-jänön materiaalit ovat loistavia, koska niihin on tehty helposti havainnollistavat kuvat ja ohjeet. Rakenne on valmis paketti, johon vain heittäytyä mukaan. Sisältöjä voi helposti myös muokata omalle ryhmälle sopivaksi. On ollut ihana seurata, miten aremmat lapset katselevat ensin ja lähtevät hiljalleen mukaan yhteisiin Jekku-jänön liikuntahetkiin, Heikkinen toteaa.

Heikkinen on tehnyt yksikköön myös oman Jekku-jänö-kansion, josta löytyy kaikki tuotetut materiaalit. Ideana on ollut, että kuka tahansa voi napata helposti ideoita päivän puuhiin.

Liikettä arkeen ja lapsen omaan tahtiin

Korhonen ja Heikkinen pohtivat, että Jekku-jänön materiaaleilla liike ja oppiminen voidaan tuoda osaksi arjen hetkiä, ei vain seikkailuviikon aikana. Korhonen motivoi perheitä liikkumaan yhdessä myös kotona sekä harjoittelemaan suomen kieltä. Heikkinen puolestaan hyödyntää Jekku-jänön materiaaleja retkillä ja liikkumisen kannustimena on Jekku-jänö-julisteet, joihin lapset kiinnittävät porkkanoita suoritusmerkkeinä.

Molemmat kasvattajat nostavat esille myös turvallisen ja kannustavan ympäristön merkityksen.

– Aikuisen pitää olla motivoitunut ja kannustaa lapsia mukaan liikuntaleikkeihin, Heikkinen toteaa.

– On tärkeää antaa lapsilla aikaa. Aikaa kerrata, palata jo tehtyihin asioihin ja antaa jokaisen lapsen kehittyä omaan tahtiinsa, lisää Korhonen.

Jekku-jänön terveisiä Wienistä

– Ei haittaa, jos ei osaa! Kokeillaan uudestaan! ovat Korhosen ja hänen ryhmänsä terveiset Suomeen.

Yhteisen tekemisen, liikkeen ja ilon kautta lapset oppivat sekä uusia sanoja että taitoja. Lisäksi Jekku-jänöstä on tullut tuttu ja rakas hahmo monessa ryhmässä, niin myös Wienissä.

Jekku-jänön seikkailuviikon toteuttaa Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hanke, johon olemme saaneet avustusta opetus­ ja kulttuuriministeriöltä.

Teksti: Minttu Koivumäki
Kuvat: Satu Heikkinen, Terhi Korhonen

Liikunnan aluejärjestöjen valtakunnallista Jekku-jänön seikkailuviikkoa vietettiin 3. - 7.11.2025. Seikkailuviikolle oli ilmoittautunut mukaan noin 70 700 varhaiskasvatusikäistä lasta, 16 600 varhaiskasvattajaa ja yli 1 240 päiväkotia. Tänä vuonna seikkailuviikolla teemana oli liikuttavat tunnetaidot.

Liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäisten lasten tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä, josta kaksi tuntia kevyesti ja reippaasti sekä vähintään tunnin verran vauhdikkaasti. Suomalaiset lapset liikkuvat yhä vähemmän ja erityisesti haasteena näyttää olevan vauhdikkaan liikkumisen määrä. Perheillä ja varhaiskasvatuksella on merkityksellinen rooli lasten liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa ja fyysisen aktiivisuuden suositusten täyttymisessä.

-  Liikunnan aluejärjestöt haluavat olla tukena lisäämässä alle kouluikäisten lasten fyysistä aktiivisuutta ja kehittämässä aktiivisempaa varhaiskasvatuspäivää. Jekku-jänön seikkailuviikko liikutti varhaiskasvatusikäisiä lapsia jo viidettä kertaa. Helposti käyttöönotettavat ja liikettä lisäävät materiaalit auttavat varhaiskasvattajaa lisäämään monipuolisesti liikettä päivän aikana, kertoo aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeen hankepäällikkö Kirsi Martinmäki.

Seikkailuviikolla tutustuttiin Jekku-jänön liikuttaviin tunnetaitoihin. Tunnetaitokortit kertovat pienen runomuotoisen tarinan Jekku-jänön varhaisvastuspäivästä ja niiden avulla voidaan yhdessä harjoitella tunteiden tunnistamista ja nimeämistä. Tunnetaitokorttien yhteyteen on lisätty liikeharjoitteita, joiden avulla lapsi voi harjoitella ja säädellä voimakkaita tunteita. Tanssi ja liikeleikit voivat auttaa myös purkamaan jännitystä ja rauhoittumaan.

Alle kouluikäisten liikuntasuosituksen kiteytys: Vähintään kolme tuntia liikkumista joka päivä

• Alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa, joka koostuisi kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta.

• Yli tunnin istumisjaksoja tulee välttää ja lyhyempiäkin paikallaanoloja tauottaa lapselle mielekkäällä tavalla.

• Lapselle tulee antaa mahdollisuus myös rentoutumiseen ja rauhoittumiseen.

• Perhe on tärkeä roolimalli, koska kotoa saadun mallin perusteella lapset voivat oppia, että liikkuminen kuuluu arjen rutiineihin.

Jekku-jänön seikkailuviikon toteuttaa Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hanke, johon olemme saaneet avustusta opetus­ ja kulttuuriministeriöltä.

Lisätietoa: Kirsi Martinmäki, Lisää liikettä -hanke, hankepäällikkö, kirsi.martinmaki@plu.fi, puh. 040 740 3849

Eteenpäin katsovien ja hyvässä hengessä käytyjen keskustelujen tuloksena kokouksessa päätettiin aloittaa yhteinen liikkeen ja liikunnan lisäämisen ohjelmatyö, jonka tarkoituksena on määrittää aluejärjestöjen tekemä työ ihmisten liikuttamiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi - koko elämänkaarella, koko Suomessa. Tässä työssä tärkeää ovat kumppanuudet niin kuntien, maakuntien, hyvinvointialueiden kuin valtakunnallisten toimijoiden ja muiden järjestöjen suuntaan. Lisäksi tärkeänä painopisteenä on vastaisuudessa seurojen tukeminen, painottuen erityisesti seurojen hallintoon, vastuullisuuteen sekä paikalliseen kehittämiseen.

Tilaisuus oli jatkoa viime kevään aluejohdon neuvottelupäiville, jossa aluejärjestöt kirkastivat valmiutensa kasvattaa rooliaan liikkeen ja liikunnan edistäjinä. Aluejärjestöt määrittelevät itse konkreettisesti ne toimenpiteet, joilla vastaavat tähän haasteeseen opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehdyn tavoiteasiakirjan pohjalta.

”Liikunnan aluejärjestöillä on vahva yhteinen tahtotila ja suunta liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan sekä ihmisten toimintakyvyn edistämiseksi. Yhteistyön tiivistämisen ja toisaalta alueellisen ammattitaidon sekä toimintaympäristön tuntemuksen yhdistämisellä syntyy vahvempi vaikutus. Kiitos kaikille liikunnan aluejärjestöille erinomaisesta keskustelusta ja ennen kaikkea siitä arvokkaasta työstä, jota teette liikkeen lisäämiseksi lähellä ihmisiä”, kommentoi Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen.

Ohjelmatyö käynnistyy heti ja tavoitteena on saada valmista alkuvuodesta 2026.
 

Eduskunnan 1. varapuhemies Paula Risikolta tunnustusta aluejärjestöjen työlle

Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan myös eduskunnan 1. varapuhemies Paula Risikko, joka nosti esiin ajankohtaisina yhteiskunnallisina haasteina ihmisten toimintakyvyn ja terveyden sekä talouden. Nämä haasteet hän linkitti vahvasti kokonaisturvallisuuteen ja kannusti aluejärjestöjä käyttämään vahvuuksiaan haasteeseen vastaamisessa.

"Teillä on paras mahdollisuus juurruttaa ja koordinoida liikkeen lisäämistä ja liikunnan edistämistä, koska te toimitte lähellä ihmisiä ja teillä on yhteydet kuntiin. Te tunnette alueellisen toimintaympäristön kaikista parhaiten", hän antoi tunnustusta aluejärjestöjen työlle.

Lisätietoja: Suomen Liikunnan Alueet ry, puheenjohtaja Markku Siponen, puh. 044 544 1766 ja pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530

”Sovittelutoiminnan taustalla on tarve vahvistaa urheiluyhteisön turvallista toimintakulttuuria ja luoda entistä toimivampia malleja ristiriitojen rakentavaan ratkaisuun. Aluejärjestöjen tarjoama sovittelu on tarkoitettu nimenomaan niihin tapauksiin, joissa seuran sisällä ei yrityksistä huolimatta ole löydetty ratkaisua, ja tilanteeseen voidaan puuttua matalalla kynnyksellä. Tämä rohkaisee toimijoita puuttumaan tilanteisiin ja pyytämään apua ajoissa. Vaikeimmat ja vakavimmat tilanteet ohjataan eteenpäin muille toimijoille tai viranomaisille”, sanoi Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Alueellinen sovittelutoiminta linkittyy myös Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunnan perustamaan turvallisen toimintaympäristön -työryhmään ja hankkeessa tehdään yhteistyötä Olympiakomitean, Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK ry) ja Suomen Voimisteluliiton kanssa.

Vuoden 2025 aikana kehitetään yhteisiä toimintamalleja, dokumentointia ja prosesseja. Sovittelijat ovat saaneet koulutusta Olympiakomitealta vuonna 2024 ja he syventävät osaamistaan jatkokoulutuksin ja käytännön sovittelutyöllä. Koulutuksen kautta myös seurakehittäjät ovat saaneet työkaluja siihen, miten sovittelun keinoin voidaan ratkaista esimerkiksi väärinymmärryksiä, epäasiallista käytöstä tai urheilun parissa tapahtuvia ristiriitatilanteita.

“Käynnissä olevan hankkeen aikana alueiden sovittelijoiden kesken on lisätty osaamista muun muassa useilla yhteisillä palavereilla ja tapaamisilla sekä toisilta oppimisella. Lisäksi alueiden sovittelijoiden kesken on luotu yhteiset toimintamallit ja pelisäännöt sovittelutoiminnan tasalaatuisuuden varmistamiseksi”, kertoo sovitteluhankkeen koordinaattori ja Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n seurakehittäjä Jouni Lehtimäki, joka on itse kokenut sovittelija.

Liikunnan aluejärjestöjen tarjoama sovittelu on vapaaehtoista, puolueetonta ja luottamuksellista. Sovittelu tarjoaa osapuolille mahdollisuuden kohdata toisensa, kuunnella ja pyrkiä sovintoon. Palvelua tarjotaan tilanteissa, joissa seuran sisäinen sovittelu ei ole johtanut tuloksiin. Alaikäisten tapauksissa tarvitaan myös huoltajien suostumus, joka tarkistetaan ennen prosessin käynnistämistä.

Linkki sovittelupyyntölomakkeelle: https://www.suomenliikunnanalueet.fi/sovittelu/

Liikunnan merkitys terveydelle on kiistaton, sillä säännöllinen fyysinen aktiivisuus ennaltaehkäisee monia kansansairauksia, tukee mielenterveyttä sekä edistää terveellistä kehonkoostumusta ja yleistä hyvinvointia (WHO 2019). Liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäisten lasten tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä, josta kaksi tuntia kevyesti ja reippaasti sekä vähintään tunnin verran vauhdikkaasti (OKM 2016). Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma on asettanut tavoitteeksi, että varhaiskasvatuksessa toteutuu vähintään kaksi kolmasosaa tästä määrästä (Liikkuva varhaiskasvatus 2020). 

Varhaiskasvatuksella on merkityksellinen rooli lasten liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa ja fyysisen aktiivisuuden suositusten täyttymisessä. Ensinnäkin suurin osa lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen ja viettää siellä ison osan päivästään, mikä mahdollistaa fyysisen aktiivisuuden edistämisen lähes jokaisen lapsen arjessa. Lisäksi varhaiskasvatukseen osallistuminen myös näyttäytyy myönteisesti liikkumisessa, sillä lapset vaikuttavat liikkuvan enemmän varhaiskasvatuspäivinä (Kulmala ym. 2024). Positiivisesti liikettä näyttävät lisäävän erilaiset liikkumisen teemaviikot sekä liikuntatuokiot (Määttä 2020).  

Hyvät työkalut auttavat varhaiskasvattajaa tukemaan lapsia liikkumaan enemmän ja monipuolisemmin. Liikuntavinkit.fi-sivusto tarjoaa käytännön apua, sillä sivustolta löydät selkeitä, helposti toteutettavia ideoita, joiden avulla vauhdikas liike on mahdollista tuoda osaksi jokaista päivää erilaissa tiloissa, tilanteissa ja välinein. Kun liikkuminen tehdään arjessa helpoksi ja luontevaksi, yhä useampi lapsi saa nauttia ilahduttavan hengästyttävästä menosta, joka on lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta korvaamatonta. 

Sivuston suurin vahvuus on sen yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys arjen kiireessä. Videoita voi katsoa suoraan kännykällä, tabletilla tai tietokoneella oman mieltymyksen mukaan. Videot soveltuvat mainiosti varhaiskasvatuksen arkeen, sillä ne ovat lyhyitä ja selkeitä. Hakutoiminnot iän, tavoitteiden ja käytettävän tilan mukaan sekä hakujen selkeä rakenne tekevät vinkkien löytämisestä vaivatonta. Lisäksi ohjeet voi tulostaa kirjallisina, jolloin ne kulkevat helposti mukana pihalle tai liikuntasaliin ja jäävät myöhempäänkin käyttöä varten talteen. 

Parasta on, että liikuntavinkit voi saman tien ottaa käyttöön lasten kanssa ja ne toimivat monissa erilaisissa ja erikokoisissa tiloissa. Vinkeissä käytetyt välineet ovat hyvin yksinkertaisia tai niitä ei tarvita lainkaan. Videoiden avulla voi rohkeasti kokeilla uutta ja napata vanhat tutut leikit muistojen kätköistä käyttöön tuoden samalla monipuolisuutta liikuntahetkiin. Oli kyseessä sitten sateinen päivä pienessä ryhmätilassa, aurinkoinen pihahetki tai vauhdikas liikuntasalituokio vinkkejä löytyy joka tilanteeseen. 

Sivuston sisällön ovat tuottaneet liikunnan aluejärjestöjen asiantuntijat yhdessä alan muiden ammattilaisten kanssa. Liikuntavinkit ovat laadukkaita, turvallisia ja perustuvat tutkittuun tietoon liikkumisen merkityksestä. 

Teksti: Emilia Hirvi, lasten ja nuorten liikunnan asiantuntija, Keski-Pohjanmaan Liikunta 

Liikuntavinkit.fi-sivusto on tuotettu Suomen Liikunnan Alueet ry:n ja liikunnan aluejärjestöjen Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeessa. Hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi Liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. 

Lähteet:  

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Kulmala, J., Kukko, T., Hakonen, H., Mehtälä, A., Asunta, P., Sääkslahti, A. & Tammelin, T. 2024. Fyysinen aktiivisuus varhaiskasvatuksessa ja vapaa-ajalla 4–6-vuotiailla – tuloksia Piilo-tutkimuksesta. Liikunta & Tiede 61 (2), 83–90. 

Liikkuva varhaiskasvatus – varhaiskasvatuksen henkilöstön käsikirja 2020. Toinen päivitetty versio 2020. Liikunnan kansanterveyden julkaisuja 381. 

Maailman terveysjärjestö. 2019. Guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep for children under 5 years of age. 

Määttä, S. 2022. Preschool children’s sedentary behavior: The role of individual characteristics, home and preschool settings, and socioeconomic status. Helsingin yliopisto. Väitöskirjatutkimus. 

Tietopakettien tavoitteena on tukea päättäjien työtä erityisesti nyt, kun uusien valtuustojen työ toden teolla vaalien jälkeen käynnistyy. Liikunta ja urheilu tarjoavat ratkaisuja moniin ajankohtaisiin haasteisiin – oli kyse sitten elinvoimasta, hyvinvoinnista, yhteisöllisyydestä tai ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta. Ne vahvistavat kuntien vetovoimaa, tukevat lasten ja nuorten kasvua, ehkäisevät syrjäytymistä ja edistävät ikääntyvien toimintakykyä. Liikunta lisää arjen jaksamista, tuo ihmisiä yhteen ja rakentaa turvallisempia sekä aktiivisempia yhteisöjä.

– Liikunnan aluejärjestöt tukevat kuntien liikuntatoimintaa arjessa ja tapaavat säännöllisesti sekä kunta- että hyvinvointialuepäättäjiä. On ensiarvoisen tärkeää, että pidämme liikunnan ja urheilun teemoja aktiivisesti keskustelussa koko ajan, ei pelkästään vaalien yhteydessä. Tietopaketit ovat tähän hyvä taustamateriaali, sanoo Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Liikunnan ja urheilun myönteistä voimaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Liikkumattomuus on yksi aikamme suurimmista hyvinvointihaasteista. Väestön ikääntyessä ja elintapasairauksien yleistyessä menetämme arvokkaita työvuosia ja verotuloja – erityisesti kunnilla ja hyvinvointialueilla on paineita ja mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseen.

Samalla ratkaisut ovat olemassa. Kunnat ja alueet voivat rakentaa liikkuvampaa arkea, tukea yhteisöllistä harrastamista ja mahdollistaa urheilu-unelmia. Liikunta ja urheilu eivät ole kuluerä, vaan investointi, joka vahvistaa terveyttä, ehkäisee syrjäytymistä ja lisää kunnan vetovoimaa.

– Liike on lääke – ja nyt tarvitaan rohkeutta satsata ennaltaehkäisyyn. Haluamme tukea päättäjiä tekemään liikuntaa ja urheilua edistäviä ratkaisuja, jotka vahvistavat kuntien ja alueiden elinvoimaa sekä asukkaiden hyvinvointia, sanoo Olympiakomitean varatoimitusjohtaja Petri Keskitalo.

Tutustu tietopaketteihin alla olevista linkeistä

• Päättäjien tietopaketit

• Informationspaket för beslutsfattare

Aluejärjestöjen henkilöstö on pääasiassa asiakaspinnassa kouluttajamassa, tapaamassa ja sparraamassa muun muassa kunta- ja seuratoimijoita. Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola pitääkin tärkeänä kasvokkain kohtaamisia ja yhteisiä keskusteluja.

- Aluepäivillä pääsimme yhdessä koko henkilöstön sekä puheenjohtajamme Markku Siposen voimin keskustelemaan Suomen Liikunnan Alueet ry:n toiminnasta aluejärjestöjen yhteistyöjärjestönä sekä liikunnan aluejärjestöjen strategisesta asemasta suomalaisessa liikuntakentässä. Kuulimme myös henkilöstöä ja heidän ajatuksiaan niistä konkreettisista linjauksista, joilla voimme vahvistaa järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia ja yhteistyötä paikallistasolta valtakunnalliseen päätöksentekoon asti, kertoo Pekkola.

Strategiatyön lisäksi päivillä käsiteltiin liikunnan ja urheilun vastuullisuusohjelmaa ja syvennyttiin käsittelemään aluejärjestöjen omien vastuullisuusohjelmien kehityskohteita. Aluekollegion pääsihteeri Mai-Brit Salo kiitteli opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sari Virtaa hyvästä alustuksesta ja johdatuksesta tärkeän teeman pariin. Opetus- ja kulttuuriministeriön arviossa aluejärjestöjen vastuullisuustoimet arvioitiin verrattain hyvälle tasolle. Liikunnan aluejärjestöillä on myös tärkeä rooli vastuullisuuden jalkauttamisessa kentälle, muun muassa seuroihin.

- Hienoa, että saimme kuulla myös opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtaiset terveiset liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaarelta. Puheenvuorojen jälkeen oli hyvä siirtyä pohtimaan yhteisesti, miten aluejärjestöjen strategiset tavoitteet voidaan muuttaa käytännön teoksi eri tasoilla. Meillä on vielä tehtävää, jotta saamme viestinnällisesti vahvemmin esille merkityksellisen työmme liikkeen lisääjinä ja vahvistettua koko Suomen Liikunnan Alueet ry:n roolia valtakunnallisessa vaikuttamisessa, toteaa Salo.

Aluepäivien tavoitteena oli, että aluetyöntekijät palaavat kotiin selkeämpien näkymien kanssa siitä, miten aluejärjestöt voivat tulevina vuosina olla entistä vahvempia liikkeen lisääjiä ja liikuntapolitiikan suunnannäyttäjiä.

- Yhteisten keskustelujen, työpajojen ja iltaohjelman lomassa rakennettiin paitsi osaamista myös yhteisöllisyyttä, sanoo Pekkola.

Lisätietoja: Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 45 30 ja Liikunnan aluejärjestöt, aluekollegion puheenjohtaja Mai-Brit Salo, puh. 040 836 7766

*

Liikunnan aluejärjestöt toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen, elinvoimaisen seuratoiminnan ja kuntien liikuntatoiminnan tukeminen. Vaikuttamistyöllä aluejärjestöt yhdessä Suomen Liikunnan Alueet ry:n kanssa edistävät liikunnan edellytyksiä.

Liike freesaa - Sytytä liikkumisen kipinä!
-maksuton webinaari ke 8.10.2025 klo 14.00-15.30

-toisen asteen opiskelijahuollosta vastaaville ja asiasta kiinnostuneille

Miten motivoida ja sitouttaa henkilöstöä Liikkuva opiskelu -toimintaan? Annammeko mahdollisuuden opiskelijoiden keskittymiskyvyn ja opiskelutuloksien edistämiselle liikkumisen avulla?  

Liikunnan aluejärjestöt järjestävät maksuttoman Liike freesaa – Sytytä liikkumisen kipinä! -webinaarin, joka tarjoaa arvokasta tietoa ja käytännön vinkkejä toisen asteen oppilaitosten henkilöstölle. 
 
Webinaarin tavoitteena on antaa näkökulmia ja työkaluja siihen, kuinka motivoidaan henkilöstöä Liikkuva opiskelu -toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Webinaarissa tarkastellaan, miten liike ja toiminnallisuus voivat olla avaimia opiskelupäivän piristämiseen – ei vain opiskelijoille, vaan koko oppilaitosyhteisölle. Lisäksi kuulemme esimerkkejä liikkeen lisäämisestä niin lukioissa kuin ammattioppilaitoksessa. 

Tervetuloa mukaan inspiroitumaan ja löytämään keinoja siihen, miten liike freesaa ja saa oppimisenkin liikkeelle! 

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Valtakunnallisen toimenpiteen taustalla on huoli nuorten heikentyneestä kestävyyskunnosta ja lihasvoimasta. Tavoitteena on luoda pysyviä ja vaikuttavia toimintamalleja, joilla tuetaan kutsuntaikäisten omaehtoista liikkumista ja toimintakyvyn kehittymistä ennen varusmiespalvelukseen astumista.

"Kutsuntaikäisten nuorten heikko kunto on uhka nuorten omalle hyvinvoinnille ja terveydelle sekä maanpuolustukselle. Kutsuntojen liikunnanneuvonnan ja -ohjauksen avulla tuemme asevelvollisuuden toteutumista sekä tarjoamme eväitä liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen”, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen.

Syksyllä viidellä paikkakunnalla testataan erilaisia tapoja nuorten tavoittamiseksi ja aktivoimiseksi. Kutsunnoissa liikunnan aluejärjestöjen ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen asiantuntijat tarjoavat nuorille liikuntaneuvontaa ja -ohjausta sekä tietoa paikallisista liikuntamahdollisuuksista. Lisäksi Lahdessa, Kouvolassa ja Paimiossa hyödynnetään maksuttoman MarsMars-kunto-ohjelmasovelluksen uusia ominaisuuksia, josta löytyy myös ylipäällikön kunto-ohjelma.

Liikunnan aluejärjestöt ovat kutsuntojen liikuntapisteellä kohtaamassa nuoria sekä vastaavat matalan kynnyksen liikunta- ja perusravitsemusneuvonnasta. Tavoitteena on tarjota yksilöllistä, motivoivaa ja tavoitteellista tukea nuorelle noin 12 viikon valmennusjakson ajan ja ennen kaikkea pyrkiä juurruttamaan terveellinen elämäntapa osaksi arkea. Mukana kokeilussa ovat Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry, Kymenlaakson Liikunta ry, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. 

"Mukana olevilla aluejärjestöillä on jo vankka kokemus kutsunnoista, joten asiantuntijamme tuovat osaamisensa ja paikallistuntemuksensa valtakunnallisen toimenpiteen kehittämiseen", sanoo Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola. 

Syksyn kokemusten pohjalta liikkumista lisääviä toimintamalleja kehitetään ja laajennetaan kaikkiin kutsuntatilaisuuksiin vuoteen 2027 mennessä.

Lisätietoa:

Erityisasiantuntija Ville Isola, Puolustusministeriön Liikunnan ja toimintakyvyn edistäminen osaksi kutsuntojen sisältöä -toimenpide, puhelin: 0295 140 077

Pääsihteeri, Heidi Pekkola, Suomen Liikunnan Alueet ry, puhelin: +358 40 130 4530

Liikuntapäällikkö, Harri Koski, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, puhelin: +358504317121 

Puolustusministeriön kutsuntaikäisten liikunnan ja toimintakykyyn edistämistoimenpide on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. www.suomiliikkeelle.fi    

Juuri avattu liikuntavinkit.fi-sivusto sisältää liikuntavinkkejä ja harjoitteita videon muodossa arjen aktiivisuuden lisäämiseksi eri toimintaympäristöissä ja eri-ikäisille lapsille ja nuorille.

Sivusto on ammattilaisille suunnattu verkkosivusto, josta varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen toimijat voivat hakea ideoita lasten liikuttamiseen. Sivustolta löytyy maksuttomia, selkeitä, innostavia ja helposti toteutettavia liikuntaleikkejä ja harjoitteita, joilla lasten arkeen saadaan lisää reipasta fyysistä aktiivisuutta. Lisäksi sivuilla on harjoitteita 5.- ja 8.-luokilla järjestettäviin Move!-mittauksiin. 

Liikuntavinkit.fi-sivusto sisältää:

• Ohjattuja liikuntaleikkivideoita

• Liikuntaharjoitteita varhaiskasvatukseen

• Move!-harjoitteita Move!-vinkkipankissa

• Vinkkejä liikunnan lisäämiseen arjessa

– Alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikkumista, joka koostuu kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Olemme iloisia, että olemme saaneet avattua Liikuntavinkit.fi-sivuston, josta lasten ja nuorten parissa toimivat voivat helposti etsiä liikunnallisia vinkkejä arjen eri tilanteisiin. Videot on kuvattu eri ympäristöissä, joten ne palvelevat mahdollisimman laajasti erilaisissa toimintaympäristössä toimivia ryhmiä. Verkkosivusto skaalautuu mobiililaitteille, mikä mahdollistaa materiaalin helpon käytön missä ja milloin tahansa. On hienoa, että Suomi liikkeelle -ohjelman hankerahoituksen avulla olemme pystyneet rakentamaan sivuston ammattilaisten tueksi, iloitsee Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Autetaan yhdessä lapsia liikkumaan enemmän – myös niitä, jotka liikkuvat nyt vähemmän. Käy tutustumassa osoitteessa: www.liikuntavinkit.fi

Lisätietoja: Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530 ja Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeen koordinaattori Virpi Koivula, puh. 040 717 0792

Pienten lasten liikuttajille ja perheille suunnatut videot on tuotettu Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeessa. Hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Move!-vinkkipankki on tuotettu Liikunnan Aluejärjestöjen Lisää Liikettä -hankkeessa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.

Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen avasi kokouksen muistuttamalla liikunnan ja urheilun isommasta kuvasta, jossa koko kansan liikuttamiselle ja seurojen tukemiselle on iso yhteiskunnallinen tarve: ”Tässä tilanteessa näen, että meillä on tulevaisuudessa isoja mahdollisuuksia. Ne ovat juuri sitä aluejärjestöjen perustyötä, missä meillä on osaaminen ja ammattitaito – paikallisesti lähellä ihmisiä.” 

Pääsihteeri Heidi Pekkola esitteli vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen, jotka kokous yksimielisesti hyväksyi sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle. Lisäksi kevätkokous valitsi ehdollepanotoimikunnan valmistelemaan syyskokouksen hallitusvalintoja. Kevätkokouksen puheenjohtajana toimi Keski-Suomen Liikunta ry:n puheenjohtaja Ari Kinnunen. 

Suomen Liikunnan Alueet ry on liikunnan aluejärjestöjen palvelu- ja yhteistyöjärjestö ja yhteisen tekemisen keulakuva. Strategian mukaisesti sen toiminnan painopisteinä ovat vaikuttaminen, viestintä ja varainhankinta. Sen jäseniä ovat kaikki 15 liikunnan aluejärjestöä. 

Lisätietoja:  

puheenjohtaja Markku Siponen, 044 544 17 66 

pääsihteeri Heidi Pekkola, 040 130 45 30 

Tapahtuman tavoitteena oli edistää aluejärjestöjen työn vaikuttavuutta, rakentaa yhteistä suuntaa eri kehittäjäryhmien kesken ja tiivistää entisestään yhteistyötä.

"Linjasimme aluejohdon kanssa aiemmin keväällä, että kirkastamme yhteistä suuntaa ja olemme sitä kautta valmiita ottamaan isompaa roolia koko kansan liikuttamisesta. Aluejärjestöjen ammattitaitoinen henkilöstö jalkautuu työssään kuntiin, seuroihin, varhaiskasvatukseen, oppilaitoksiin sekä työikäisten ja ikäihmisten pariin. Juuri sinne, jossa päivittäisen liikkeen ja liikunnan lisääminen tapahtuu”, sanoi Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Yhteisiä linjauksia ja omia syventäviä osuuksia

Ensimmäisenä päivänä ohjelma käynnistyi yhteisellä avauksella, jonka jälkeen ryhmät syventyivät omiin teemoihinsa. Terveysliikunnan kehittäjät työstivät liikuntaneuvonnan, työelämän ja ikäihmisten liikunnan painopisteitä. Seurakehittäjät keskittyivät muun muassa liikunta- ja urheiluseuroille suunnatun alueellisen sovittelutoiminnan prosessien kehittämiseen, ja lasten ja nuorten liikunnan kehittäjät saivat tuoreita eväitä toiminnalliseen opiskeluun, liikkuvaan varhaiskasvatukseen ja uuteen kampanjatyöhön.

Seuraavana päivänä keskeisessä roolissa ohjelmassa olivat liikunnan aluejärjestöjen ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) välisen tavoiteasiakirjan kirjaukset sekä OKM:n, aluehallintovirastojen, Liikkuvat-kokonaisuuden sekä aluejärjestöjen yhteinen tapaaminen. Tapaamisessa pureuduttiin liikuntaneuvonnan rakenteisiin ja kehittämiseen, käsiteltiin valtionhallinnon tulevia muutoksia avustuskäsittelyssä sekä kuultiin Suomi liikkeelle -ohjelman tilannekatsaus ja jatkotoimet.

“Pidämme hyvää yhteistyötä eri sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa tärkeänä. Näemme myös, että Liikunnan aluejärjestöillä on merkittävä rooli valtakunnallisena kumppanina liikkeen lisäämisessä ja liikunnan edistämisessä. Tuemme muun muassa Suomi liikkeelle -ohjelman ja Liikkuvat kokonaisuuksien tavoitteiden jalkautumisessa paikallistasolle toimimalla linkkinä paikallisten ja valtakunnallisten toimijoiden välillä. Tarjoamme verkostoja ja kontakteja alueellisiin toimijoihin ja sidosryhmiin sekä toteutamme tietysti itse toimintaa laajasti koko Suomessa valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti”, toteaa aluekollegion puheenjohtaja Mai-Brit Salo.

Yhteisöllisyyttä, case-esimerkkejä ja konkretiaa

Ohjelmaan sisältyi kaikille yhteisiä osuuksia, mutta myös aluejohdon ja eri toimialojen omille työstöille ja kehittämistyölle oli varattu aikaa. Toimialat jakoivat onnistumisiaan ja haasteitaan case-esimerkkien kautta, ja työpajoissa rakennettiin konkreettisia jatkosteppejä tulevaan työhön.

Torstain päätösohjelmassa terveysliikunnan kehittäjät nostivat esiin erilaisuuden hyödyntämisen työyhteisöissä ja lasten ja nuorten puolella syvennyttiin vielä Move! -kokonaisuuden hyödyntämiseen toiminnallisen työpajan avulla.

Yhteisöllisyyttä ja jaettua suuntaa

Koulutuspäivät kokosivat yhteen eri puolilta Suomea alueiden operatiivisen johdon ja toimiala-asiantuntijat, joiden työ liikunnan edistämiseksi ulottuu varhaiskasvatuksesta ikäihmisiin ja seuroista kuntiin. Yhteisten keskustelujen, työpajojen ja iltaohjelman lomassa rakennettiin paitsi osaamista myös yhteisöllisyyttä – yhdessä olemme enemmän.

Suomen Liikunnan Alueet ry:n hallinnoiman Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeen avulla luodaan ammattilaisille suunnattu verkkosivusto, josta varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen toimijat voivat hakea ideoita lasten liikuttamiseen. Sivustolle kootaan videoita, jotka sisältävät liikuntaleikkejä ja harjoitteita arjen aktiivisuuden lisäämiseksi eri toimintaympäristöissä.  

Kasvattajat kaipaavat valmiita malleja ja konkreettisia ideoita fyysisen aktiivisuuden suositusten toteuttamiseen. Monille perinteisiin täydennyskoulutuksiin osallistuminen on haastavaa, joten hankkeessa tuotetaan helposti saavutettavia ideoita ja vinkkejä liikkeen lisäämiseen. Videoiden ideoinnista on vastannut hankkeen työryhmä, joka koostuu Liikunnan aluejärjestöjen lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijoista.  

– Videoiden leikkivinkkejä voidaan hyödyntää arjen eri tilanteissa, joissa pienet liikuntahetket voivat lisätä lasten kokonaisaktiivisuutta merkittävästi. Leikkiohjevideoita yhdessä lasten kanssa katsomalla löydetään mieluisia uusia leikkejä, kertoo hankeen koordinaattori Virpi Koivula. 

Sivuston hakukriteereissä huomioidaan eri ikäryhmät ja taitotasot, mikä auttaa löytämään sopivia liikuntaleikkivinkkejä. 

– Videot on kuvattu eri ympäristöissä, kuten liikuntasaleissa, pienissä sisätiloissa ja ulkotiloissa. Näin ne palvelevat mahdollisimman laajasti erilaisissa toimintaympäristössä toimivia ryhmiä. Verkkosivusto skaalautuu mobiililaitteille, mikä mahdollistaa materiaalin helpon käytön missä ja milloin tahansa. Verkkosivut julkaistaan alkusyksystä 2025, Koivula lisää.   

Alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikkumista, joka koostuisi kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Yli tunnin istumisjaksoja tulee välttää ja lyhyempiäkin paikallaanoloja tauottaa lapselle mielekkäällä tavalla. (Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016, UKK-instituutti). 

– Viimeisimmän Piilo-tutkimuksen mukaan lapsilla on 29 minuuttia enemmän liikettä varhaiskasvatuspäivänä kuin vapaapäivänä. On hienoa, että varhaiskasvatuksessa huomioidaan lasten tarpeet liikkumiseen ja ymmärretään sen merkitys lapsen kokonaiskehitykselle. Tutkimusten mukaan liikkuva tai liikkumaton elämäntapa alkaa vakiintumaan jo kolmen vuoden iässä. Aikuisten malli ja liikkumisen mahdollistaminen nouseekin ensisijaisen tärkeään rooliin. On hienoa, että Suomi liikkeelle -ohjelmalla tuetaan liikkeen lisäämistä läpi elämänkulu ja olemmekin ilolla mukana rakentamassa liikkuvampaa yhteiskuntaa, toteaa Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola. 

Sivustolle tuodaan hankeyhteistyönä myös Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankeen tuottamat Move!-vinkkipankki-videot, joista saa ideoita lisäharjoitteluun ennen 5.- ja 8.-luokalla järjestettäviä Move!-mittauksia. 

Hanketta hallinnoi Suomen Liikunnan Alueet ry, ja mukana ovat kaikki 15 liikunnan aluejärjestöä. Hanke toteutetaan ajalla 1.8.2024–31.12.2025, ja sitä rahoittaa Suomi liikkeelle -ohjelma. 

Lisätietoja: Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530 ja Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeen koordinaattori Virpi Koivula, puh. 040 717 0792 

Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. www.suomiliikkeelle.fi 

Liikuntaleikkikoulussa lapset liikkuvat ikäryhmittäin, jolloin parhaiten voidaan opetella oman ikäkauden keskeisiä liikkumisen taitoja. Pienimmät, 2–3-vuotiaat, liikkuvat Perheliikkarissa yhdessä aikuisen kanssa, 4–5-vuotiaat ja 6-vuotiaat liikkuvat omissa ryhmissään, joihin vanhemmat toivotaan välillä mukaan. Toiminnan keskeisinä periaatteina ovat lapsilähtöisyys, monipuolisuus, leikki ja yhdessä tekeminen.

-        Pienet lapset tarvitsevat monipuolista liikuntaa erilaisten taitojen kehittymiseen. Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutus tarjoaa kokonaisvaltaisen koulutuksen siitä, miten lapsen liikkuminen kehittyy kussakin ikävaiheessa ja millaisia asioita kulloinkin tulee opetella, tiivistää koulutuksen sisällön Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kouluttaja Ursula Haapanen, joka on kouluttanut  Liikuntaleikkikoulun ohjaajia jo vuodesta 1997.

-        Liikkari on erinomainen kokonaisuus ja tarjoaa vankan pohjan ymmärtää, miksi liikunta on lapselle niin tärkeää. Mielestäni jokaisen lapsia liikuttavan pitäisi käydä Liikkari, Haapanen jatkaa.

Liikuntaleikkikoulu oli alkujaan konsepti urheiluseuroille, alle kouluikäisten lasten monipuoliseen liikuttamiseen ja motoristen taitojen kehittämiseen. Vuosien aikana koulutuksiin on osallistunut ohjaajia myös muista järjestöistä esim. MLL:stä sekä varhaiskasvattajia. Liikuntaleikkikoulu soveltuu hyvin varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen osaksi varhaiskasvatuksen omaa liikuntasuunnitelmaa sekä Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman toteuttamista.

Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutusta järjestetään koko Suomessa

Vuonna 2005 Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutuksen toteutus siirtyi silloiselta Nuorelta Suomelta Liikunnan aluejärjestöille. Aluejärjestöjen vahvuus oli ja on edelleen, koko maan kattava toiminta sekä laajat verkosto.

Vuosikymmenten kuluessa on järjestetty satoja koulutuksia ja yhä edelleen Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutusta on mahdollista saada kaikkialla Suomessa.

Nykyisin Liikuntaleikkikoulun hallinnointi kuuluu Suomen Olympiakomitealle. Se vastaa myös koulutusmateriaalista, jota on päivitetty vuosien varrella huomioiden mm. uusimmat varhaisvuosien liikuntasuositukset sekä ajan tarpeita.

Monipuolinen koulutus ja loistava materiaali

Liikuntaleikkikoulu on erinomainen konsepti käynnistää ja toteuttaa toimintaa tai lisätä omaa osaamista pienten lasten liikuttamiseen ja lasten motoristen taitojen kehittämiseen. Koulutuksen tiedot ja taidot sopivat kaikille pieniä lapsia liikuttaville ja vuonna 2018 tehdyn uudistuksen myötä myös perheliikunnan ohjaajille.

Kahden päivän koulutuskokonaisuus sisältävät teoriaa lasten motoristen taitojen kehityksestä, liikuntakasvatuksesta sekä oppimisesta ja ohjaamisesta. Teorian ohessa koulutuspäivien aikana harjoitellaan oppeja myös käytännössä.

Monipuolisen koulutuksen käyneet ohjaajat saavat käyttöönsä kansiollisen valmiita tuntimalleja, joiden avulla voi toteuttaa suunnitelmallista ja monipuolista toimintaa. Mallit auttavat toteuttamaan lasten erilaisia liikunnallisia ja ikäluokalle juuri sopivia taitoja. Kansio sisältää kymmeniä valmiita tuntimalleja kullekin ikäryhmälle. Niiden avulla pystyy luomaan valmiin kausisuunnitelman usealle vuodelle.

-        Näen Liikuntaleikkikoulun erinomaisena tuotteena esimerkiksi yleiseuroille edistää lasten monipuolisen liikkumisen taitoja. Hyvänä apuna toimivat valmiit tuntimallit. Liikkarin jälkeen lapsi voi jatkaa liikuntaharrastusta itselleen mieluisen lajin parissa, avaa Haapanen näkemystään.

-        Monipuolinen liikunta lapsuudessa tarjoaa hyvän pohjan jatkaa lajitoimintaa, hän tarkentaa Liikkarin merkitystä.

”Kannatti uhrata yksi viikonloppu”

Kaksipäiväinen tiivis koulutuskokonaisuus saa vuosi vuoden jälkeen hyvää palautetta. Osallistujat kertovat saavansa siitä runsaasti energiaa, innostusta ja vinkkejä lähteä toimimaan käytännössä. He myös kertovat saavansa uutta intoa ja uusia oivalluksia omaan työhön sekä paljon tietoa ja apua käytäntöön. Erityisen kiitoksen saa kansio, jonka sisältöä kuvataan huikeaksi. Koulutuspalautteistakin löytyy kommentti ”Suosittelen koulutusta kaikille lasten kanssa työskenteleville”.

-        Liikkari on elänyt jo 30 vuotta. Nyt koulutuksessa on sellaisia henkilöitä, jotka ovat itse lapsena käyneet Liikuntaleikkikoulun. Rohkaisen seuroja ja yhdistyksiä järjestämään sitä jatkossakin. Liikkari on hitsin hyvä tuote, kannustaa Haapanen.

Liikunnan aluejärjestöt toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen, elinvoimainen seuratoiminta sekä kuntakumppanuus. Vaikuttamistyöllä aluejärjestöt edistävät liikunnan edellytyksiä.

Liikunnan aluejärjestöt järjestävät Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutuksia avoimina ja/tai tilauskoulutuksina. Ole yhteydessä oman alueesi toimijaa ja kysy koulutusta.

”Lämmin kiitos liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvistille, hänen kollegoilleen ja koko hallitukselle siitä, että liikuntaa ja urheilua uhanneet leikkaukset saatiin suurelta osin peruttua. On hienoa huomata, että viestimme muun muassa liikunnan tärkeydestä ihmisten terveyden ja toimintakyvyn ja sitä kautta koko valtion talouden ja jopa puolustuskykymme kannalta on huomioitu”, kiittää Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen.

Kehysriihestä tullut hieno uutinen oli myös se, että hallitus mahdollistaa monivuotisia tukia liikuntaa edistäville järjestöille, mikä osaltaan vähentää byrokratiaa. Lisäksi Harrastamisen Suomen mallin kehittämiseen osoitettiin pysyvä 5 miljoonan euron tasokorotus, mikä on hieno asia yhdenvertaisen harrastamisen näkökulmasta.

Kehysriihessä poistettu työsuhdepyöräetu sekä kuntien valtionosuuksiin päätetyt säästöt sen sijaan aiheuttavat huolta liikkeen ja liikunnan edistämisen kannalta.

”Tulee muistaa, että kunnat ovat kotitalouksien jälkeen liikunnan ja urheilun suurin rahoittaja, joten nyt täytyy tehdä hartiavoimin töitä sen eteen, etteivät kuntien leikkaukset kohdistu liikuntaan”, sanoo Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Lisätietoja:

Heidi Pekkola, pääsihteeri, Suomen Liikunnan Alueet ry, heidi.pekkola@alueet.fi, puh. 040 130 4530

Liikkumattomuuden kustannukset kasvavat

Liikkumattomuus uhkaa hyvinvointiamme, työkykyämme ja talouttamme. Se maksaa yhteiskunnalle yli 4,7 miljardia euroa vuodessa, ja kustannusten odotetaan kasvavan. Liikkumattomuuden seuraukset näkyvät muun muassa menetettyinä työvuosina ja kasvavina sote-kustannuksina.

Terveysongelmien lisäksi liikkumattomuus kuormittaa sosiaali- ja terveyspalveluja, kun väestön kunto heikkenee ja hoidon tarve kasvaa. Hyvinvointialueet kohtaavat jo lähitulevaisuudessa suuria haasteita väestörakenteen muuttuessa. Tilanne on kestämätön, sillä riittämätön sote-henkilöstö joutuu hoitamaan yhä huonokuntoisempaa väestöä. Korjaava hoito yksin ei ole ratkaisu. Ennaltaehkäisy on sekä taloudellisesti että inhimillisesti kestävämpi vaihtoehto.

Hyvinvointialueet tekevät edelleen suuria säästöjä taloustilanteen vuoksi, ja säästöpaineet ovat jo näkyneet, esimerkiksi järjestöavustusten vähenemisenä. Tämä vaikuttaa  erityisesti kolmannen sektorin järjestöjen järjestämään liikuntatoimintaan. Tässä tilanteessa on entistä tärkeämpää vahvistaa liikunnan ja muun ennaltaehkäisevän hyvinvointityön palveluita. On panostettava kuntien ja hyvinvointialueiden tiiviiseen yhteistyöhön sekä järjestöjen osaamisen hyödyntämiseen.

Liikunta ennaltaehkäisyn keskiöön ja keskeiseksi osaksi hyvinvointialueiden strategiaa

Liikunta on tutkitusti yksi vaikuttavimmista keinoista ehkäistä useita kansansairauksia, parantaa toimintakykyä ja tukea mielenterveyttä. Hyvinvointialueiden on otettava aktiivinen rooli liikkumattomuuden kriisin ratkaisemisessa. Hyvinvointialueen asukkaiden toimintakykyä sekä pito- ja vetovoimaa vahvistamalla erilaiset alueet pärjäävät paremmin. Hyvinvointialueet voivat merkittävästi edistää liikkumisen roolia ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Keskeistä on rakentaa sujuvat liikunta- ja elintapaneuvonnan palveluketjut, joissa kuntien ja hyvinvointialueiden roolit ja vastuut ovat selkeästi määriteltyjä.

Esimerkiksi Päijät-Hämeessä liikuntaneuvonta on onnistuneesti integroitu osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita yhteistyössä kuntien liikuntaneuvontapalveluiden kanssa. Tämä tarjoaa alueen asukkaille matalan kynnyksen tukea hyvinvoinnin edistämiseen. Neuvonta yhdistyy usein ravitsemus- ja mielenterveysneuvontaan, jolloin syntyy kokonaisvaltainen lähestymistapa elintapamuutoksiin.

Lahdessa yhteistyö Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (PHLU) kanssa on vahvistanut liikuntaneuvonnan saatavuutta ja vaikuttavuutta koko maakunnassa. Tämä yhteistyö korostaa liikunnan keskeistä roolia terveyden edistämisessä ja elintapojen tukemisessa.

Liikunnan edistäminen on nostettava hyvinvointialueen hyvinvointityön ytimeen. Tämä edellyttää liikunnan sisällyttämistä osaksi jokaisen hyvinvointialueen strategiaa ja hyvinvointisuunnitelmaa. Liikunnan edellytysten rakentaminen vaatii sekä rahoitusta että poikkihallinnollista yhteistyötä hyvinvointialueen toimialojen välillä. Tekoja tarvitaan jokaiselta sektorilta, päättäjältä ja työntekijältä. Esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta on tärkeä toimija, joka seuraa ja ohjaa liikkumista edistäviä toimenpiteitä. Lautakunta tekee tiivistä yhteistyötä asiantuntijayksiköiden kanssa, jotka edistävät liikettä osana muun muassa mielenterveystyötä ja ehkäisevää päihdetyötä. Yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen välillä tulee tukea järjestöfoorumeilla ja kumppanuussopimuksilla.  Parhaat tulokset saavutetaan, kun liikuntaa edistävät järjestöt ja yritykset otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun.

Lisäksi liikkumis- ja liikuntavaikutusten arviointi tulisi ottaa systemaattisesti mukaan kaikkien suunnitelmien ja päätösten vaikutusarviointeihin. Päijät-Hämeessä liikuntaa seurataan osana alueellista hyvinvointiraportointia, joka sisältää esimerkiksi Move!-mittaukset, osallistumisluvut ja asiakaspalautteet. Tämänkaltaiset mittarit voivat auttaa hyvinvointialueita kehittämään toimintojaan ja kohdentamaan resursseja tehokkaasti liikunnan edistämiseen. Hyvinvointialueen tulee hyödyntää näitä tuloksia osana päätöksentekoa, jotta liikkumisen hyödyt näkyvät arjessa ja alueella saavutetaan parempia hyvinvointituloksia.

Aluevaalit on mahdollisuus muuttaa suuntaa

Tulevat aluevaalit ovat merkittävä mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueiden suuntaan. Tarvitsemme päättäjiä, jotka ymmärtävät liikunnan merkityksen ja ovat valmiita vahvistamaan sen asemaa ennaltaehkäisevän työn välineenä. Liikunnan edistäminen ei ole pelkkä terveysvalinta. Se on taloudellisesti järkevää ja sosiaalisesti vastuullista päätöksentekoa niin yksilön kuin koko yhteiskunnan hyväksi.

On aika tunnistaa, että liikunta on investointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Kirjoittanut:

Marika Uusi-Illikainen

Suomen Liikunnan Alueet ry:n hallituksen jäsen

Lisää liikettä -hankkeessa kohdattiin helmikuussa päättyneellä, vuoden mittaisella hankekaudella yhteensä noin 30 prosenttia enemmän perheitä, kuntien liikuntavastaavia, opettajia, varhaiskasvattajia ja muita lasten ja nuorten liikuttajia kuin edellisellä hankekaudella. Yli 3500 tilaisuudessa saavutettiin noin 170 000 liikkujaa ja liikuttajaa.   

Lisää liikettä varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, toiselle asteelle sekä harrastusmahdollisuuksien edistämistä perusasteella on Liikunnan aluejärjestöjen yhteinen valtakunnallinen hanke. Kehittämistyön tavoitteena on edistää alue- ja kuntatasolla valtakunnallista Liikkuvat -kokonaisuutta, verkottaa kunnan eri hallintokuntia sekä muita toimijoita yhteen liikkumisen edistämiseksi. Liikunnan aluejärjestöt lisäävät eri toimijoiden osaamista liikkuvamman elämäntavan kehittämistyössä.

Kehittämistilaisuudet kiinnostivat

Alueiden järjestämiin yli kahteen tuhanteen verkosto- ja kehittämistilaisuuteen osallistui viime hankekaudella liki 27 000 liikuttajaa, missä kasvua oli edellisestä kaudesta yli 70 prosenttia. Hankepäällikkö Kirsi Martinmäki pitää tätä erityisen merkityksellisenä, sillä osallistujat, kuten varhaiskasvattajat, opettajat, rehtorit ja kuntien työntekijät, ovat avainasemassa lasten ja nuorten liikkumisessa.

- Jokainen osallistuja kohtaa työssään satoja lapsia ja nuoria tai vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin. Tilaisuuksissa he pääsevät jakamaan kokemuksia ja käytäntöjä toistensa kanssa, ja alueiden lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijat voivat tarjota heille työkaluja liikkumisen lisäämiseen.

Vuoden onnistumisiin Martinmäki laskee myös varhaiskasvatuksessa jo vankan jalansijan saaneen Jekku-jänön seikkailuviikon. Yhteensä Jekku-jänön mukana seikkaili 1200 päiväkodissa noin 73 000 lasta. Jekku-jänön pomput -biisin tahdissa tanssitaan nyt myös kodeissa Spotifyn välityksellä. Jekku-jänö oli myös mukana YLEn Leikitään Pikku-Kakkosta -kesäkiertueella, joka järjestettiin viidellä eri paikkakunnalla.

Ihmisiän mittainen sijoitus

Hanketta hallinoivan Hämeen liikunta ja urheilu ry:n aluejohtaja Timo Korsumäen mielestä hyvät luvut ovat sekä osoitus 15 aluejärjestön ja kumppaneiden pitkäjänteisestä työstä koko Suomessa, kuin myös siitä, että lasten ja nuorten liikkumisen lisäämisestä ollaan monella taholla kiinnostuneita.

Tällä hetkellä Korsumäki näkee lasten liikuntakentässä vahvaa polarisoitumista; toiset lapset liikkuvat harrastuksissa tavoitteellisesti useita kertoja viikossa, toisia on vaikeaa innostaa liikkumaan lainkaan. Hän pohtii, miten seuroja voitaisiin kehittää niin, että ne tarjoaisivat kaikkia lapsia kiinnostavia harrastusmahdollisuuksia. 

- Hämeen alueella tiedän vain yhden seuran, joka ilmoittaa, ettei se järjestä lainkaan kilpatoimintaa. Siellä harrastajamäärät ovat kymmenessä vuodessa kaksinkertaistuneet. Kysyntää harrastusryhmille siis olisi, aluejohtaja vinkkaa.

Hankkeessa tehty pitkäjänteinen työ kantaa Korsumäen mukaan kauas, ihmisiän ajan.  

- Kun lapsi oppii liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi, maksaa investoitu euro itsensä moninkertaisena takaisin koko elinkaaren ajan - niin ihmiselle itselleen kuin yhteiskunnalle, Korsumäki muistuttaa.

Lisää liikettä -hanke

·  Lisää liikettä -hanketta toteuttaa valtakunnallisesti 15 Liikunnan aluejärjestöä.

·  Hanketta hallinnoi Hämeen Liikunta ja Urheilu ry.

·  Hankkeeseen saatiin viime kaudella tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä 650 000 euroa.

·  12 kuukauden mittainen hankekausi päättyi 28.2.2025.

·  Hanke jatkuu myös kaudella 2025-2026.  

 
Teksti Maija Arosuo

Neuvottelupäivillä päätettiin, että olemme valmiita kasvattamaan rooliamme liikkeen ja liikunnan edistäjänä, ja määrittelemme opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehdyn tavoiteasiakirjan pohjalta konkreettisesti ne toimenpiteet, joilla pystymme vastaamaan tähän haasteeseen.

Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen korosti yhteisen tekemisen kirkastamista: ”Liikunnan aluejärjestöt tekevät paikallista yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden paikallistoimijoiden kanssa liikkeen ja liikunnan edistämiseksi sekä urheilu- ja liikuntaseurojen tukemiseksi. Meidän täytyy saada kirkastettua tämä rooli myös valtakunnallisesti.”

Lisäksi päätettiin yhteisten toimintatapojen sekä palvelujen uudenlaisesta kehittämisestä, jotta pystytään toimimaan laadukkaasti kaikkialla Suomessa – myös jatkossa. Keskeisten sidosryhmien kanssa tullaan käymään keskusteluja konkreettisista yhteistyömuodoista. Keskusteluissa todettiin kuntien ja hyvinvointialueiden olevan merkittäviä kumppaneita liikunnan aluejärjestöille seurajäsenpohjan rinnalla.

Aluejohdon neuvottelupäivillä kiitettiin Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n pitkäaikaista aluejohtajaa Aino-Maija Sireniä, joka on toiminut aluejohtajien yhteistyöelimen, aluekollegion, puheenjohtajana. Aluejohtajien puheenjohtajaksi valittiin Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n aluejohtaja Mai-Brit Salo.

Valtakunnallinen Urheilugaala on suomalaisen huippu-urheilun ja liikunnan juhla, jonka tarina alkoi Helsingin Kaapelitehtaalta vuonna 2008. Tapahtuman perustajat Hjallis Harkimo ja Risto Nieminen aloittivat tuolloin perinteen, josta on vuosien saatossa muodostunut koko kansan juhlapäivä. Tapahtuma on vuosien aikana vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen arvostetuimpana gaalana, ja nykyään Urheilugaalan oikeudenhaltijoita ovat Olympiakomitea, Paralympiakomitea, Veikkaus ja Yle.

Joka vuosi heti valtakunnallisen Urheilugaalan jälkeen tammi-helmikuun aikana järjestetään ympäri Suomen 15 maakunnallista Urheilugaaalaa Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa, Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Kymenlaaksossa, Pohjois-Savossa, Satakunnassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla, Päijät-Hämessä ja Pohjanmaalla. Maakunnallisten Urheilugaalojen järjestelyistä vastaavat liikunnan aluejärjestöt: Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, Kainuun Liikunta ry, Keski-Pohjanmaan Liikunta ry, Keski-Suomen Liikunta ry, Kymenlaakson Liikunta ry, Lapin Liikunta ry, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, Pohjois-Karjalan Liikunta ry, Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, Pohjois-Savon Liikunta ry sekä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry.

Maakuntien Urheilugaaloissa juhlistetaan menneen vuoden menestyneitä maakunnan omia urheilijoita, kuntien liikuntatekoja, valmentajien panosta ja tukijoukkojen merkitystä sekä muistellaan kuluneen urheiluvuoden sykähdyttävimpiä hetkiä. Maakuntagaalojen tavoitteena on antaa tunnustusta huipulla oleville ja sinne tähtääville paikallisille urheilijoille sekä liikunnan ja urheilun taustavoimille. Jokaisella alueella jaetaan myös vuoden Elämänurapalkinto ja Veikkauksen UNO-palkinto, joilla halutaan kiittää urheilun mahdollistajia aina ruohonjuuritasolta lähtien.

Yhteensä 15 maakunnallista Urheilugaalaa kerää vuosittain yhteensä tuhansia urheilun ja liikunnan ystäviä juhlistamaan sekä paikallisesti että kansainvälisesti merkittäviä urheilusaavutuksia, ja gaaloissa palkitaan yhteensä satoja urheilijoita sekä taustavaikuttajia olympiaurheilijoista seuratyöntekijöihin. Varsinais-Suomen Urheilugaala on maan toiseksi suurin urheilua juhlistava tilaisuus heti valtakunnallisen Urheilugaalan jälkeen. Tänä vuonna paikallinen gaala houkutteli lauantai-illaksi Turun Logomoon hieman vajaat 800 juhlijaa. Lapissa taas gaalapaikka vaihtuu vuosittain, sillä maakunnassa on tärkeää viedä gaala eri puolille Lappia. Lapin Urheilugaalassa juhlavieraiden määrä on vaihdellut kahdeksan vuoden aikana 150–450 vieraan välillä.

Elämänurapalkinto myönnetään ansioituneesta ja pitkäaikaisesta toiminnasta urheilun ja liikuntakulttuurin eteen

Tammikuun lopussa Jyväskylässä juhlittiin Keski-Suomen Urheilugaalaa, jossa elämänurapalkinto myönnettiin liikunnan moniosaaja Erkki Tervolle, joka on tehnyt pitkäjänteistä ja laaja-alaista työtä urheiluseurojen olosuhdeosaamisen kehittämiseen. Erkki on innovatiivinen oman osaamisensa kehittäjä, jonka voimistelutelinekeksintöjä arvostetaan myös kansainvälisesti. Eläkkeellä olevan telinevoimistelun lehtori Erkki Tervon elämäntyötä on nuoresta saakka ohjannut tärkeä periaate: jokaisella on oikeus onnistua liikunnassa. 

Tervo opiskeli luokanopettajaksi 1960-luvulla Kemijärvellä. Opintoihin kuului muun muassa opetusta kehitysvammaisten hoitolaitoksessa. Nuori opiskelija pettyi huomatessaan, ettei osannut ohjata oppilaita liikuntatunnilla. Hän alkoi miettimään ratkaisuja niin, että liikunta olisi kaikille mahdollista. 1970-luvun alussa Erkki kouluttautui liikunnanopettajaksi ja sai Jyväskylän yliopistosta liikunnan lehtorin paikan. Hän tutustui ergonomiseen ajatteluun, jossa laitteet muutetaan liikkujille sopiviksi ja teki sen, mitä moni piti mahdottomana. Hän sai erityislapset nousemaan voimistelutelineille. 

Vuosikymmenten kehittelytyön tuloksena on syntynyt liuta telineitä ja patjoja, jotka sopivat kaikenlaisille liikkujille. Kun käyttäjä voi keskittyä laitteen sijaan liikkeeseen, hän pystyy kehittämään taitojaan. Lisäksi Tervo on ollut perustamassa kahta voimisteluseuraa: vuonna 1982 perustettua Keurusjumppaa ja vuonna 1979 perustettua Jyväskylän Voimistelijoita. Keurusjumpan sali on vahva työnäyte sisukkuudesta. Kun Keuruulle lähdettiin rakentamaan jumppasalia, kaupungin ehdot olivat, että pitää pysyä omalla tontilla, saada rakennuslupa, ja että kaupunki ei lystiä maksa. Niinpä seura otti pankkilainan, rakensi hallin ja pyörittää sitä nyt niin tehokkaasti, että jokainen neliö on kovassa käytössä. 

Erkki Tervo on tehnyt mittavan uran niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Hän on ollut merkittävä vaikuttaja opiskelijaurheilun kansainvälisessä järjestössä FISUssa sekä kotimaisessa Opiskelijoiden Liikuntaliitossa. Erkki Tervon työ vaikuttajana ja osaajana ei ole rajoittunut ainoastaan telinevoimisteluun, tästä muutamina esimerkkeinä opiskelijajudon maailmanmestaruuskilpailujen johtaminen sekä Talviuniversiadien jääkiekon direktoraatin puheenjohtajuus. Erkki Tervo toimi myös opiskelijasuunnistuksen MM-kisojen johdossa, kun ne järjestettiin Jyväskylässä. 

Helmikuun puolivälissä Seinäjoella järjestetyssä Keski-Pohjanmaan Urheilugaalassa elämäntyöpalkinto ojennettiin Antti Ristimäelle, joka on toiminut Nurmon Jymyn taustajoukoissa erilaisissa luottamustehtävissä yhteensä yli 50 vuotta muun muassa seuran puheenjohtajana. Tämän lisäksi hän on ollut SVUL:n Etelä-Pohjanmaan piirin johtokunnassa, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n hallituksessa ja Suomen Kuntourheiluliiton hallituksessa. Puheenjohtajuuksia on kertynyt myös Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Leipätyönsä hän teki opettajana ja toimi koulun rehtorina vuodesta 1974 alkaen aina eläkkeelle jäämiseensä, vuoteen 1999 saakka.

Ristimäki joutui pari viikkoa ennen gaalaa sairaalaan, mutta sinnikkäänä miehenä hän anoi lääkäriltä iltavapaata gaalan ajaksi. Lääkärin myönnettyä ”iltaloman”, elämäntyöpalkinnonsaajalle järjestettiin kyyti sairaalasta juhlapaikalle ja illan päätteeksi takaisin sairaalaan. Tämä on hieno esimerkki siitä, miten suomalaisessa urheiluyhteisössä tuetaan toisia ja tehdään tärkeistä hetkistä mieleenpainuvia ja ikimuistoista. Näitä arvokkaita hetkiä on suuri kunnia juhlia joka vuosi Urheilugaalassa.

Tutustu maakunnallisiin Urheilugaaloihin osoitteessa https://www.urheilugaala.fi/mika-on-urheilugaala/maakuntagaalat

Hervannan nuorisotilan aulassa istuvat 17-vuotiaat Yasmeen ja Arezu, sekä 13-vuotias Amelie. Tampereen liikuntaneuvoja ja motivaattori Jenita Savinainen on pyytänyt heitä mukaan haastatteluun. Ja he tulevat.

Vähän ajan päästä paikalle saapuvat myös Hadia, 17, ja Tua 16. Hekin haluavat olla mukana haastattelussa, ”koska Jenita”.

Tytöt ovat mukana Liikunnan aluejärjestöjen tukemassa Liikkuva koulu PT -toimintamallissa. Tampereella nimi on liikuntamotivaattori, mutta idea sama: nuoria kannustetaan henkilökohtaisesti löytämään oma tapa liikkua.

Koulu PT, eli personal trainer, toimii peruskoulussa ensisijaisesti oppilaiden kuntovalmentajana, liikuntakaverina ja ryhmäohjaajana. Hän opastaa nuoria vahvistamaan liikuntataitoja ja lisäämään liikunta-aktiivisuutta sekä kannustaa ja ohjaa elintapojen muutoksessa.

”Hyvä fiilis”

Syyt lähteä toimintaan mukaan vaihtelevat. Yksi haluaa oppia uimaan ryhmässä, jossa on vain tyttöjä. Toinen haluaa uuden liikuntaharrastuksen, koska vanha ei kiinnosta tai rajat seurassa harrastamiseen tulevat vastaan. Kolmas haluaa parantaa ryhtiä.

Liikuntamotivaattorina Jenita ohjaa nuoria erilaisiin kaupungin harrastusryhmiin ja tapahtumiin. Suosittuja ovat uinnin lisäksi olleet muun muassa dance fit, kuntosali ja rvp-jumppa.

-  Näillä tunneilla on hyvä fiilis ja erilaista kuin koululiikunnassa, jossa kaikki katsoo, mitä sä teet. Täällä ei ketään pakoteta mukaan, Arezu pohtii.

Ryhmäliikunnan lisäksi nuoret ovat voineet osallistua erilaisiin liikunta- ja lastentapahtumiin vapaaehtoistoimijoina. Tärkeää monelle onkin saada hengata joukossa mukana.

-  Tää ei oo mulle enää vain liikunnan harrastamista, vaan sellaista kivaa vapaa-ajan täyttämistä, josta tulee hyvä mieli. Tällä on merkittävä rooli mun elämässä, miettii Yasmeen, jonka lempipuuhaa on esiintyä eläinhahmona lastentapahtumissa.

”Tajuaa mun huumoria”

Mikä tekee reisi-vatsa-peppu-jumpasta sitten yhtäkkiä kiinnostavaa nuorista, jotka eivät välttämättä ennen ole halunneet harrastaa liikuntaa lainkaan?

Arezu toteaa lyhyesti, että ”Jenita on päähenkilö”. Hän ei avaa, mitä se tarkoittaa, mutta ryhmän keskustelusta rooli käy ilmi. Jenita vetää takaisin mukaan, jos joku ei jaksa. 27-vuotias motivaattori kuuntelee, ymmärtää ja on nuorten mielestä yksi heistä. Hadiasta hän muistuttaa hänen omaa isosiskoaan.

-  Jenitalle mä voin ilman pelkoa puhua, vaikka mun kaveridraamoja.

Yasmeen pukee sanoiksi varmasti monen ryhmäläisen tunteet.

-  Jenita tajuaa mun huumoria ja voidaan jutella kaikesta, ei niin kuin ohjaajan kanssa – koulusta, henkilökohtaisista asioista, elämästä…

Ryhmässä moni on löytänyt liikuntaharrastuksen, mutta myös uusia puolia itsestään. Amelien käsitys ujoudestaan muuttui tanssiesityksen kautta. Yasmeen löysi kilpailullisen minänsä. Arezu tietää nyt, millaisessa seurassa parhaiten viihtyy.

Liikunnan aluejärjestöiltä tukea

Jenitaa ei haittaa, vaikka työ ja vapaa-aika menevät joskus sekaisin. Tapaamisten välillä keskustelu nuorten kanssa jatkuu somessakin. Mistä kaikki tuo voima lähtee?

- Tärkeintä on, että olen oma itseni, muuten en varmaan saisi nuoria mukaan. Elämä ei ole niin vakava paikka. 

Eväitä liikuntamotivaattorina toimimiseen Jenita ammentaa Liikunnan aluejärjestöjen järjestämistä PT-verkostotapaamisista, joissa samaa työtä tekevät voivat vaihtaa ajatuksia, saavat käytännön vinkkejä ja oppivat toisiltaan.

- On ollut mielenkiintoista jakaa ajatuksia nuorten ilmiöistä ympäri Suomea, hän toteaa.

Aluetapaamisten koulutuksellisia teemoja ovat viimeksi olleet nuorten mielialaongelmat ja kehosuhteen tukeminen.

Maaliskuussa valtakunnallisessa Move! – Polku hyvinvointiin koulun arjessa -webinaarissa tullaan esittelemään, miten Kemin koulu PT on osa oppilashuoltoa ja Vantaalla hyväksi havaittuja keinoja liikkumisen puheeksi ottamiseen, sekä miten Move!-mittaustuloksia hyödynnetään Kouvolassa.

Lisää liikettä-hankkeen tuottama valtakunnallinen Move! – Polku hyvinvointiin koulun arjessa -webinaari tiistaina 11.3.2025 klo 14–15.30. Webinaari on maksuton. 

Lisää liikettä -hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön tukema.

Teksti: Maija Arosuo
Kuva: Shutterstock

Tutustu tarkemmin Move! - Polku hyvinvointiin koulun arjessa - maksuttomaan webinaariin

Kunnat ovat kotitalouksien jälkeen suurin liikunnan ja urheilun rahoittaja sekä keskeinen liikkumisen ja liikunnan harrastamisen mahdollistaja. On ensiarvoisen tärkeää, että uusiin valtuustoihin valitaan liikuntamyönteisiä päättäjiä. 

Suomen Liikunnan Alueet ry ja liikunnan aluejärjestöt painottavat kuntavaalitavoitteissaan kolmea kokonaisuutta: Liikkumisen ja liikunnan edellytykset, Urheiluseurojen tukeminen ja harrastamisen edistäminen sekä Olosuhteet ja kuntien veto- ja pitovoima. Kokonaisuuksille on määritelty tavoitteet sekä ehdotettu konkreettisia toimenpiteitä.

– Liikunnan aluejärjestöt tekevät läheistä yhteistyötä kuntien ja paikallisten urheiluseurojen kanssa. Kokonaisuudet kumpuavat tästä arjen tekemisestä paikallisella ja alueellisella tasolla. Liikkeen lisäämisen ja liikunnan harrastamisen edistämisessä ensiarvoisen tärkeää on resurssien turvaaminen sekä se, että kunta edistää asiaa tavoitteellisesti ja poikkihallinnollisesti. Näin varmistetaan asian johdonmukainen edistäminen, saadaan maksimoitua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyödyt sekä minimoitua liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannukset, toteaa Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen, joka on itsekin kuntapäättäjä.

Liikunta- ja urheiluseurat ovat kunnan veto- ja pitovoiman sekä elinkeinotoiminnan näkökulmasta tärkeitä toimijoita. Seurat ovat monelle tärkeitä harrastamisen paikkoja, jotka luovat ihmisille hyvinvointia ja sisältöä elämään.

– On tärkeää, että kunta edistää urheiluseurojen vahvasti vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa toiminta- ja tapahtuma-avustuksin.  Salivuorojen osalta toimenpide-ehdotuksemme on, että alle 18-vuotiaiden vuorojen tulee olla maksuttomia ja alle 12-vuotiaiden liikuntavuorojen tulee olla ennen klo 20. Lisäksi on tärkeää, että urheiluseuroja kuullaan kunnan päätöksenteossa kertoo Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola, joka toimi vaalitavoitteet valmistelleen ryhmän sihteerinä.

Kunnilla on keskeinen rooli liikkeen lisäämisen ja liikunnan olosuhteiden mahdollistajana ja turvaajana. Vaikka kuntatalous asettaa haasteita, on tärkeää kehittää liikunnan ja liikkumisen olosuhteita keskeisenä kuntien veto- ja pitovoimatekijänä.

– Liikuntapaikkojen lisäksi, päättäjien tulisi huomioida, että mahdolliset koulujen sulkemiset vähentävät myös arkiliikuntaa. Sen lisäksi, että ne vievät usein alueelta pois lähiliikuntapaikan, pidentyvät koulumatkat vähentävät jalan tai pyörällä tehtyjä koulumatkoja ja lisäävät istumisen määrää koulukyyditysten takia. Tämä näkyy jo nyt Move!-mittauksissa huolestuttavana trendinä, kertoo Heidi Pekkola.

Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyö liikkeen ja liikunnan lisäämisessä osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tärkeää

Hyvinvointialueiden tulee huomioida liikkeen ja liikunnan edistäminen keskeisenä kuntouttavana, terveyttä edistävänä ja sairauksia ennalta ehkäisevänä toimenpiteenä. Liikunnan ja liikkumisen edistämisen kannalta tärkeintä on löytää yhteiset tavoitteet ja toimintatavat kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyölle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

– Liikunnan rooli osana hyvinvointialueiden hyte-työtä vaihtelee hyvinvointialueiden välillä. On tärkeää, että tulevalla kaudella liikkeen lisääminen sekä liikkumattomuuden torjunta vakiintuvat keskeiseksi osaksi tätä hyte-työtä. Lisäksi liikuntajärjestöt ja urheiluseurat tulee ottaa mukaan tähän työhön kumppaneina, lisää Heidi Pekkola.

Liikunnan aluejärjestöt tekevät aktiivista vaalityötä kukin alueellaan ja konkretisoivat yhteisiä vaalitavoitteita alueiden omilla nostoilla.

– Liikunnan aluejärjestöt ovat paikallisesti ja alueellisesti vahvasti verkottuneita ja tekevät läheistä yhteistyötä kuntien kanssa. Tämä on ehdottomasti meidän vahvuutemme vaalityössä. Kiitos vaalityöryhmällemme, jossa oli mukana aluejärjestöjen puheenjohtajia ja aluejohtajia sekä Alueet ry:n edustus, tavoitteiden laatimisesta sekä asiantuntijoillemme tavoitteisiin vaikuttamisesta, kiittää Markku Siponen.

https://www.suomenliikunnanalueet.fi/kunta-ja-aluevaalit-2025/

Lisätietoja:

Heidi Pekkola, pääsihteeri, Suomen Liikunnan Alueet ry, heidi.pekkola@alueet.fi, puh. 040 130 4530

Suomen joukkue kotiutui kesällä Pariisin olympialaisista ilman mitalia ja sen seurauksena suomalaisessa urheilussa ja erityisesti Olympiakomiteassa on suoritettu kunnon tuuletusta, kun puheenjohtaja on vaihdettu, hallitus on mennyt uusiksi ja huippu-urheilusta vastaavien työsuhteita on päätetty. 

Olympiakomitea on erityisesti vuodesta 2017 lähtien kantanut suurta vastuuta suomalaisesta liikunta- ja urheiluelämästä. Taustalla on viime vuosikymmenen suuret rakennemuutokset, joissa ensiksi vuonna 2012 SLU, Kuntourheiluliitto ja Nuori Suomi yhdistettiin valtakunnalliseksi liikuntajärjestö Valoksi, joka jo viisi vuotta myöhemmin sulautui osaksi Olympiakomiteaa. Keskeisistä liikunnan ja urheilun toimijoista liikunnan aluejärjestöt ovat jatkaneet Olympiakomitean ulkopuolella. 

Uudistusten jälkeen Olympiakomitea otti seuratoiminnan ja huippu-urheilun ohella kolmanneksi kärjekseen liikkeen lisäämisen ja liikunnallisen elämäntavan edistämisen. Näppituntumani liikunnan ja urheilun kentältä on, että näillä kolmella osa-alueella saavutettuihin tuloksiin ei olla tyytyväisiä. Kansalaisten liikuttaminen ja terveysliikunnan edistäminen ovat jääneet väkisinkin lapsipuolen asemaan Olympiakomiteassa. Monen mielestä Olympiakomitean pitäisikin keskittää resurssit ja voimavarat nimenomaan huippu-urheiluun ja siinä menestymiseen. Kaikki lienevät yksimielisiä siitä, että kaiken pohjana oleva ruohonjuuritaso eli urheiluseuratyö ansaitsisi nykyistä suurempaa huomiota ja panostuksia. 

Onkin tärkeää, että Olympiakomitean syyskokouksessa hyväksytty ponsi toimeenpannaan ja hallitus käynnistää keskustelun Olympiakomitean strategiasta, osallistaen mukaan jäsenjärjestönsä sekä keskeiset liikunta- sekä urheiluyhteisön edustajat. 

Eri puolilla maata toimivat liikunnan aluejärjestöt tekevät paikallista yhteistyötä kuntien, seurojen ja muiden vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Aluejärjestöt ovat valmiita yhteistyöhön ja vastuunkantoon liikunnan ja urheilun edistämiseksi koko Suomessa.

Liikunnallisia EU-hankkeita löytyi tarkastelujaksolta yli 141 miljoonan euron arvosta ja niihin saatiin julkista tukea yli 97 miljoonaa euroa

Suomessa toteutettiin vuosina 2021–2023 yhteensä 1055 liikuntaa ja urheilua edistänyttä EU-rahoitteista hankepäätöstä. Niiden rahoitukseen rahoitusta saatiin joko EU:n maaseuturahastosta tai rakennerahastoista. Maaseutura­haston rahoituksen avulla toteutettiin Leader-toimintaryhmien kautta 777 hanketta ja ELY-keskusten kautta 67 hanketta. Rakennerahastojen kautta toteutettiin 211 hanketta, joista 139 oli EAKR-hankkeita, 40 ESR+-hankkeita ja 32 JTF-hankkeita. Julkista rahoitusta liikuntaa edistäneisiin hankkeisiin käy­tettiin 97,6 miljoonaa euroa, hankkeiden kokonaiskustannusten ollessa 141,6 miljoonaa euroa. Julkisesta rahoituksesta 60 prosenttia kohdistui rakenne­rahastohankkeille ja 40 prosenttia maaseuturahastohankkeille.

EU-rahoitusta saaneita hankkeita toteuttivat eniten järjestöt ja yhdistykset sekä liikunta- ja urheiluseurat, molemmat noin 27 prosenttia kaikista hank­keista. Kolmanneksi suurin hanketoteuttajaryhmä oli kunnat ja kaupungit 15 prosentin osuudella. Kaiken kaikkiaan liikuntaorganisaatioiden osuus to­teuttajista oli 31 prosenttia. Liikuntaorganisaatioiden osuus julkisesta rahoi­tuksesta oli 14 prosenttia. Rakennerahastojen osalta kuntien ja kaupunkien lisäksi hankkeita toteuttivat paljon yritykset sekä korkeakoulut. Kokonaisra­hoituksesta suurin osuus oli yrityksillä.

Yhteensä yli 70-sivuinen koontiraportti hankelistauksineen löytyy mm. Liikunnan aluejärjestöjen ja Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n sivuilta. Hankelistauksen tarkoitus on auttaa hahmottamaan, minkä tyyppisiin hankkeisiin eri toimijat ovat EU-rahoitusta saaneet – ja myös innostaa toimijoita pohtimaan, miten itse voisi käynnistää EU-hankkeita.

Liikunnan ja urheilun kansallisen rahoituksen muutokset asettavat liikun­tatoimijat uuteen tilanteeseen nyt ja lähitulevaisuudessa. Tässä suhteessa EU-rahoitus on arvokas lisäresurssi kansallisen rahoituksen lisäksi. Tällä hetkellä liikuntaa liittyvistä EU-asioista tietoa saa parhaiten Liikunnan aluejärjestöjen (liikunnanaluejarjestot.fi), Suomen Olympiakomitean (olym­piakomitea.fi) sekä OKM:n (minedu.fi) nettisivujen lisäksi Euroopan komis­sion urheiluyksikön verkkosivuilta (sport.ec.europa.eu), joilta voit löytää tietoa EU-rahoituksen lisäksi laajemmin EU-liikuntapolitiikasta. Liikunnan aluejärjestöjen sekä Olympiakomitean verkkosivuilta löydät myös vuonna 2022 julkaistun EU-rahoitusoppaan, joka on vapaasti ladattavissa liikunta­toimijoiden käyttöön.

*= EU Sport –hanke on vuoden 2024 huhtikuussa aloitettu Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n, Suomen Olympiakomitean sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteishanke. Mukana yhteistyötahona on myös Paralympiakomitea.

Yhteenvetoraportti vuosilta 2021-2023 löytyy täältä!

Hankelistaus (1055 EU-hanketta) vuosilta 2021-2023 löytyy tästä linkistä!

Liikkeen lisääminen kaiken ikäisillä ihmisillä ja ihmisten hyvinvoinnin lisääminen liikunnan avulla ovat Liikunnan aluejärjestön toiminnan perusta. Aluejärjestöt ovat saaneet olleet mukana Liikkuvan koulun kehittämisestä vuodesta 2010 lähtien ja sen jälkeen yhteistyö kaikkien Liikkuvat-ohjelmien kanssa on ollut tiivistä ja antoisaa. Aluejärjestöt ovat innolla sitoutuneet edistämään perheiden, lasten, nuorten, aikuisten ja ikäihmisten liikkumista.

-        Liikunnan aluejärjestöt ovat, ja ovat olleet, alusta alkaen vahvasti mukana koko Liikkuvat-kokonaisuuden toteutuksessa. Aluejärjestöjen pitkäjänteinen toiminta koko elämänkulussa ja avoimeen keskusteluun perustuva yhteistyö on ollut erinomaista kaikkien Liikkuvat-toimintojen kanssa, kiittelee johtaja Tiina Kivisaaren opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Aluejärjestöissä työ on eri vastuualueiden yhteistoimintaa ja sitä on tehty laajalla rintamalla eri toimijoiden kanssa niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Alueellisilla verkostoilla on koottu yhteen paikallisia toimijoita ja edistetty liikkumista ihan ruohonjuuritasolla. Koulutuksilla ja kampanjoilla on lisätty osaamista ja innostettu tekemiseen. Syksyn hitiksi ovat nousseet peruskoulujen Välkkäri-koulutukset, joissa oppilaat saavat oppia ja tukea koulukavereiden liikuttamiseen koulupäivän aikana. Valtakunnallinen Jekku-jänön seikkailuviikko puolestaan innosti lähes 73 000 varhaiskasvatusikäistä lasta, 17 000 varhaiskasvattajaa ja yli 1200 päiväkotia liikkumaan.

Liikuttava Suomi -hankkeen kautta on kohdattu reilusti yli 10 000 aikuisliikunnan asiantuntijaa. Ikiliikkujille lisää liikettä -ILLI- -hankkeen kautta on ensimmäisen puolentoista vuoden aikana kohdattu yli 3 000 ikiliikkujaa ja Kunnon mummola -toiminta on ulottunut aina Enontekiölle ja Sonkajärvelle asti.

Syksyllä Liikunnan aluejärjestöjen allekirjoittivat opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa yhteisen tavoiteasiakirjan, joka kolme toiminnallista tavoitetta –päivittäisen liikkeen lisääminen, elinvoimaisen seuratoiminnan ja liikunnan harrastamisen tukeminen sekä kuntien liikuntatoiminnan tukeminen– antavat suuntaviivoja tulevien vuosien tekemiselle ja määrittävät aluejärjestöjen merkittävää roolia liikunnan ja urheilun kentällä. Aluejärjestöt ovat erittäin sitoutuneita näihin tavoitteisiin ja innolla jatkamassa liikkeen lisäämistä.

Liikkuvat palkinto on suuruudeltaan 21 000 euroa ja se tulee käyttää Liikkuvat-toiminnan edistämiseen.

Lisätietoja: aluejohtaja Aino-Maija Siren p. 0400 268 761, aino-maija.siren@plu.fi

Suomen Liikunnan Alueet ry:n uusi puheenjohtaja Siponen odottaa innostuneena hallituskautensa alkua. Siponen on kansanedustaja sekä sivistysvaliokunnan jäsen ja valtion liikuntaneuvoston varajäsen. Vaikuttajatyön lisäksi kokemus liikunnan ja terveystiedon lehtorina sekä vahva seuratoiminnan vapaaehtoistyö ja kilpaurheilutausta motivoivat Siposta tulevassa tehtävässä.

Syyskokouksen vahvistamassa strategiassa on kolme painopistettä: vaikuttaminen, viestintä ja varainhankinta, jotka ohjaavat yhdistyksen työtä.

-          Valtion ja kuntien taloudellisen tilanteen vuoksi myös liikuntaan kohdistuu tulevina vuosina enenevissä määrin säästöjä, joten edunvalvontaa tulee tehostaa myös liikunnan osalta. Panostamme ensi vuonna muun muassa kunta- ja aluevaalivaikuttamiseen yhdessä aluejärjestöjen kanssa, jotta kuntien tärkeä rooli koko kansan liikuttajina sekä elinvoimainen seuratyö ovat myös tulevaisuudessa mahdollisia. Tähän liittyy myös tehokkaampi vaikuttaminen Suomen Liikunnan Alueet ry:n painopisteiden myötä. On hienoa päästä viemään eteenpäin kokonaisuutta yhteistyössä viidentoista Liikunnan aluejärjestön kanssa, toteaa Siponen.

-          Syksyllä Liikunnan aluejärjestöjen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisesti allekirjoittama tavoiteasiakirja antaa suuntaviivat tekemiselle ja omalta osaltaan määrittää aluejärjestöjen vahvaa ja merkittävää roolia liikunnan ja urheilun kentällä. Aluejärjestöt tekevät tärkeää työtä päivittäisen liikkeen lisäämiseksi paikallisesti läpi elämänkaaren ja ovat erittäin sitoutuneita tähän työhön, Siponen täsmentää.

Suomen Liikunnan Alueet ry:n perustajina ovat Liikunnan aluejärjestöt. Niiden OKM:n kanssa yhteisesti sovitut toiminnalliset tavoitteet ovat:

·       Päivittäisen liikkeen lisääminen,

·       elinvoimaisen seuratoiminnan ja liikunnan harrastamisen tukeminen sekä

·       kuntien liikuntatoiminnan tukeminen.

Vahva joukko viemässä Suomen Liikunnan Alueet ry:n toimintaa eteenpäin

Ensimmäisen toimintavuotensa aikana Suomen Liikunnan Alueet on tehnyt vahvaa vaikuttamistyötä tapaamalla Liikunnan aluejärjestöjen kanssa ministereitä ja kansanedustajia. Keskusteluissa on nostettu esille huoli liikuntaa ja urheilua koskevista leikkauksista. Lisäksi on ylläpidetty keskustelua seuratoiminnan elinvoimaisuudesta sekä kesätoiminta-avustuksen merkityksestä seuroille. Vaikuttamistyö on vahvasti esillä myös tulevan hallituksen tekemisessä.

Markku Siposen (Pohjois-Savon Liikunta) lisäksi Suomen Liikunnan Alueet ry:n uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Tarja Mäki-Punto-Ristanen (1. vpj, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu) ja Outi Sahikallio (Keski-Suomen Liikunta). Marika Uusi-Illikainen (Hämeen Liikunta ja Urheilu) valittiin jatkamaan hallituksessa.

Lisäksi hallituksessa jatkavat Hannu Tiusanen, Päivi Wickström (2. vpj) ja Eija Kellokoski-Kari.

-          Vaikuttamistyö ei ole aina niin näkyvää tekemistä, mutta erittäin tärkeää toimintaa koko Suomea koskevan liikkeen lisäämisen kannalta. Olemme päässeet tässä työssä hyvään alkuun ja onnistumisena voidaan pitää muun muassa vaikuttamistyötä hallituksen suunnittelemien EU:n maaseuturahaston leikkauksien torjumiseksi. Vuosina 2014–2020 maaseuturahastosta tuettiin yli 1600 liikuntaa edistävää hanketta, joiden kautta saatu julkinen tuki liikunnalle oli yli 88M€, sanoo Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

-          Lämmin kiitos vielä vahvasta tuesta edelliselle hallitukselle, erityisesti puheenjohtaja Mika Penttilälle sekä Ella Salmelalle ja Riikka Visalle, jotka ovat olleet tärkeässä roolissa työmme käynnistämisessä, lisää Pekkola.

Lisätiedot:

Suomen Liikunnan Alueet, pääsihteeri, Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530

Suomen Liikunnan Alueet ry on Liikunnan aluejärjestöjen palvelu- ja yhteistyöjärjestö. Sen tehtävänä on koordinoida liikunnan aluejärjestöjen yhteistä tekemistä ja toimia niiden yhteistyön kehittäjänä. Tavoitteena on helpottaa niin sisäistä yhteistyötä kuin yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Järjestön perustajina ja jäseninä ovat Suomen viisitoista alueellista Liikunnan aluejärjestöä. www.suomenliikunnanalueet.fi

Jekku-jänö hurmasi varhaiskasvatusikäiset lapset Jekku-jänön seikkailuviikolla, joka järjestettiin 4.–8. marraskuuta 2024 ympäri Suomen. Seikkailuviikolla lapset harjoittelivat motorisia taitoja ja tanssivat uuden Jekku-jänön Pomput -laulun tahdissa. Tänä vuonna mukaan ilmoittautui ennätykselliset lähes 73 000 varhaiskasvatusikäistä lasta, 17 000 varhaiskasvattajaa ja yli 1 200 päiväkotia.

Jekku-jänö on Liikunnan aluejärjestöjen luoma hahmo, jonka avulla liikkumista ja sen tuomaa iloa halutaan lisätä pienimpien lasten parissa. Erityisesti Jekku-jänön avulla halutaan kiinnittää aikuisten huomio lasten motoristen perustaitojen kehittämiseen ja siihen, miten helppoa ja hauskaa se voi olla. Tämän syksyn seikkailuviikon erityisteemana oli musiikkiliikunta. 
 

“Toistoja, leikkiä ja iloa”

Keijumetsän perhepäivähoitaja Kirsi Tanttu kertoo, että hänen ryhmänsä otti Jekku-jänön seikkailut innolla vastaan.

-Jekku-Jänön seikkailuviikko oli mukaansatempaava. Itselle oli helppoa napata materiaaleja toiminnan tueksi. Valmiit materiaalit olivat suuri apu: osaa käytin sellaisenaan, osaa muokkasin ryhmälleni sopiviksi. Lapset odottivat innokkaasti, mitä Jekku-jänön kanssa seuraavaksi tehtäisiin. Lisäksi meillä on seikkailuissa mukana pehmojänö, jonka nimesimme Jekku-jänöksi.

Tanttu uskoo vanhaan sanontaan: ”Se, mihin kiinnitetään huomiota, lisääntyy ja vahvistuu”.

- Jo viikon aikana huomasi edistystä! Toistot ovat kaiken A ja O. Kun harjoitellaan leikin, seikkailun, ilon ja kannustuksen kautta, kehitys on silminnähtävää, iloitsee Tanttu.
 

Musiikkiliikunta yhdistää liikkeen ja yhteisöllisyyden - Jekku-jänö toi syksyyn iloa ja innostusta

Musiikkiliikunta oli keskeinen osa seikkailuviikkoa. Yhteinen musiikkileikki ei ainoastaan kehitä motorisia taitoja, vaan myös vahvistaa vuorovaikutustaitoja ja tukee ryhmässä toimimista.

-Jekku-jänön Pomput -laulu on todellinen ”korvamato”. Laulu jää soimaan niin aikuisen kuin lapsen mieliin ja innostaa liikkumaan pitkin päivää. Laulu on vakiinnuttanut paikkansa aamujumpassamme, kiittelee Tanttu.

Lahdessa sijaitsevan Villa Piiparin esiopetuksessa leikki ja liikkuminen kuuluu luonnollisena osana päivää. Esiopettaja Katja Hyöppösen ryhmässä hyödynnettiin tänä syksynä Jekku-jänön lorukortteja, lauluja ja temppurataa.

– Esikoululaisemme lähtivät helposti mukaan Jekku-jänön Pomput -laululeikkiin. Toistojen kautta laulu ja leikki tulivat tutuiksi. Lisäksi selkeä ja hauska video toimi hyvänä tukena eri kieli- ja kulttuuritaustaisille lapsille, jotka vielä harjoittelevat suomen kieltä ja sanallisia ohjeita, Hyöppönen kertoo.

Jekku-jänön seikkailut jatkuvat arjessa

Hyöppönen korostaa, että Jekku-jänön lorukortit ovat olleet erityisen hyödyllisiä.

– Esiopetuksessa olemme syksyn aikana herätelleet lasten kielellistä tietoisuutta esimerkiksi riimipareja harjoitellen. Lorukorteissa yhdistyvät liike, kehonosien tunnistaminen ja riimiparien harjoitteleminen. Ne tukevat sekä kielellistä että motorista kehitystä. Materiaali on selkeää ja tarjoaa monipuolisia vinkkejä. Lisäksi niitä voi hyödyntää vaivattomasti niin sisällä kuin ulkona. Lorukorteille on varmasti käyttöä vielä jatkossa, kertoo Hyöppönen.

Vaikka teemaviikko on ohi, Jekku-jänö jatkaa seikkailuja päiväkotien ja perheiden arjessa. Liikunnan aluejärjestöjen maksuttomat materiaalit ovat kaikkien saatavilla ja sopivat myös perheliikuntaan.

– Jekku-jänö on tullut jäädäkseen osaksi arkeamme, Tanttu iloitsee.

Teksti: Minttu Koivumäki
Kuvat: 1. ja 4. Aku Mattila, Villa Piiparin päiväkoti, 2. ja 3. Kirsi Tanttu

Liikunnan aluejärjestöt haluavat olla tukena lisäämässä alle kouluikäisten lasten fyysistä aktiivisuutta ja kehittämässä aktiivisempaa varhaiskasvatuspäivää. Jekku-jänö-materiaalit on tuottanut Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hanke, johon olemme saaneet avustusta opetus­ ja kulttuuriministeriöltä.

Lasten normaalin kasvun ja kehittymisen tueksi suositellaan joka päivä vähintään kolme tuntia fyysistä aktiivisuutta. Se koostuu vuorokauden aikana kerääntyvästä reippaasta ja vauhdikkaasta touhuamisesta, yhteensä yhden tunnin verran sekä kahdesta tunnista kevyempää, esimerkiksi tasapainoa ja motorisia taitoja harjaannuttavaa leikkiä sisällä ja ulkona. Piilo 2023 -tutkimuksen tulokset paljastivat, että noin viidesosalla lapsistamme suositeltava päivittäisen liikkumisen määrä ei kuitenkaan toteudu.

Me aikuiset luomme lapsille aikaa ja tilaa erilaisille asioille. Siksi meidän aikuisten tehtävänä on huolehtia siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus saavuttaa suositeltava määrä fyysistä aktiivisuutta. Lisäksi meidän aikuisten tulee opetella tunnistamaan ne lapset ja ne tekijät, mitkä vievät lapsilta mahdollisuuden liikkua riittävästi. Ensisijainen tunnistamisen menetelmä on lapsen yksilöllinen havainnointi ja kohtaaminen. Niiden kautta on mahdollista tunnistaa esimerkiksi ne lapset, jotka istuvat ulkonakin pitkiä aikoja. Vähäiseen liikkumiseen viittaa myös lapsen toistuva vetäytyminen pois yhteisleikeistä. Tasapainoa tai kiipeilemistä vaativista leikeistä jättäytyvillä lapsilla saattaa olla motorisen oppimisen haasteita. Paneutumalla säännöllisesti ja hetkittäin lasten arkitouhujen havainnoimiseen, on mahdollista tunnistaa vähän liikkuvat lapset.

Lasten vähäisen liikkumisen taustalta löytyy hyvin erilaisia syitä ja niiden tunnistaminen on avain muutokseen. Osa syistä johtuu meitä aikuisista (esim. kielletään juoksemasta), osa ympäristöstä (kuten hyvin vähän tilaa liikkua) ja osa lapsista itsestään (esim. aina ei huvita). Tilanteen tunnistamisella ja taustatekijöiden tiedostamisella löytyy myös erilaisia ratkaisuja. Niiden myötä yhä useammilla lapsilla on mahdollisuus saavuttaa päivittäisen fyysisen aktiivisuuden suositukset.    

Arja Sääkslahti    
apulaisprofessori, LitT, Dosentti  
Liikuntatieteellinen tiedekunta 
Jyväskylän yliopisto
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä- hanke järjestää varhaiskasvattajille, esihenkilöille ja kaikille asiasta kiinnostuneille maksuttoman webinaarin 30.1.2025: Millainen on vähän liikkuva lapsi? - riittämättömän liikkumisen taustatekijöitä ja työkaluja lapsen kohtaamiseen.

Webinaarin pääpuhujana toimii Arja Sääkslahti, joka esittelee uusimpaan tutkimustietoon pohjautuvia ratkaisuja liikkumattomuuden haasteisiin varhaiskasvatuksessa. Lisäksi webinaarissa esitellään case-esimerkkejä sekä annetaan työkaluja arjen työhön.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan webinaariin!

Liikunnan aluejärjestöjen ja OKM:n tavoiteasiakirja on rakennettu kolmelle toiminnalliselle tavoitteelle, jotka ovat keskeinen osa sitä päivittäistä työtä, jota 15 liikunnan aluejärjestöä tekevät: 1) Päivittäisen liikkeen lisääminen 2) Elinvoimaisen seuratoiminnan ja liikunnan harrastamisen tukeminen ja 3) Kuntien liikuntatoiminnan tukeminen. Lisäksi Lapin Liikunnan koordinoima erityistehtävä ”Barents Urheilu lisää osallisuutta” on asiakirjassa omana tavoitteenaan. Kaikki nämä tavoitteet sisältävät myös tarkemmat tavoite- ja seurantamittarit tuleville vuosille. Päivittäisen liikkeen lisäämisen osalta muun muassa tuetaan Liikkuvat-kokonaisuuden paikallista ja alueellista toteuttamista, ja liikunnan harrastamisen edistämistä alueellisesti. Elinvoimaisen seuratoiminnan osalta analysoidaan seurojen nykytila, tarjotaan vastuullisuus- ja hallintokoulutuksia sekä vakiinnutetaan alueellinen sovittelutoiminta. Kuntien liikuntatoimintaa tuetaan muun muassa kuntakumppanuuksien kautta. Tavoitteita seurataan säännöllisesti yhteisissä tapaamisissa kaksi kertaa vuodessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari on tyytyväinen asiakirjaan. "Uusi tavoiteasiakirja on sidottu aikaisempaa paremmin strategiseen tasoon ja yhteisiksi tavoitteiksi on valittu vuosittaiset painopisteet, joita erityisesti seurataan. Asiakirjaan ei ole tarkoituskaan kirjoittaa kaikkea aluejärjestöjen tekemistä. Tavoitteille onnistuttiin myös löytämään mittarit, joiden avulla voimme arvioida onnistumista. Tavoiteohjauksella tuodaan aluejärjestöjen omaa osuutta ja tekemistä liikunnan yhteisellä kentällä näkyväksi. Osaltaan tämä auttaa myös siinä, ettei tehdä päällekkäistä työtä. Toimijoilla on omat roolinsa esimerkiksi liikkeen lisäämisessä.”

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n aluejohtaja Aino-Maija Siren, joka allekirjoitti tavoiteasiakirjan liikunnan aluejärjestöjen puolesta, kommentoi: ”Liikunnan aluejärjestöille tavoiteasiakirja on strategisesti tärkeä paperi ja ohjaa omalta osaltaan meidän tekemistämme. Asiakirja valmisteltiin hyvässä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen kanssa.”

Vuonna 2024 liikunnan aluejärjestöt saavat opetus- ja kulttuuriministeriöltä yleisavustuksina noin 3,9 miljoonaa euroa. Yleisavustukset ovat viime vuosina olleet noin 25 % liikunnan aluejärjestöjen kokonaisbudjetista.

Lisätiedot:

Aino-Maija Siren, Liikunnan aluejärjestöjen kollegion puheenjohtaja, aino-maija.siren(at)plu.fi p. 0400 268 761

FT Hannu Moilanen: ”Liikunta on ilmainen ihmelääke aivoille” – Toisen asteen opettajille tarjolla työpajasarja Liikunnan aluejärjestöiltä

Oppiminen on mahdollista vain silloin, kun opiskelija voi hyvin. Miten opettaja voi edistää hyvinvointia opetuksen aikana?

Liikunnan aluejärjestöt ovat pohtineet asiaa yhdessä alan tutkija-opettaja FT Hannu Moilasen kanssa. Tuloksena syntyi opettajille suunnattu kolmen Sumeneeko ajatus? – Toiminnallisempi opiskelu freesaa! 
- työpajojen sarja.

Fysiikan ja kemian opettajana Moilanen tietää, että aineen opettaminen on mahdotonta, jos opiskelijan ”vastaanotin ei ole kunnossa”.  

-  Paraskaan opettaja ei voi onnistua, jos oppilas nukkuu tunnilla, tai hän on niin ahdistunut, ettei pysty kuuntelemaan.

Opettaja ei voi ratkaista vaikeaa masennusta tai mielenterveysongelmia tunnin aikana. Lievä ahdistus, stressi ja väsymys ovat Moilasen mukaan kuitenkin normaaleja tunnetiloja, joita voi oppia säätelemään, kun oppii keinoja.

- Pidän tunnillani liikuntapainotteisen tauon silloin, kun luokan vireystila vaikuttaa alhaiselta. Jos taas ryhmä tuntuu rauhattomalta, teemme hengitysharjoituksen kesken tunnin, Moilanen valaisee esimerkein.

Vaihtelemalla opetusmetodiikkaa, tekemällä opetuksesta moniaistisempaa ja toiminnallisempaa, ja pitämällä erilaisia taukoja, voidaan vaikuttaa opiskelijoiden vireystilaan, keskittymiseen ja sitä kautta oppimiseen.

- Nykyihmisen tiktok-aivot eivät jaksa keskittyä 75-minuutin yhtäjaksoiseen luentoon, eikä se ole oppimisen kannalta hyvä metodi, Aivot liikkeelle -kirjan kirjoittanut tutkija kuittaa.

Opettajille suunnatussa työpajasarjassa on kolme osiota. Ensimmäisessä valotetaan hyvinvoinnin ja oppimisen yhteyttä ja korostetaan liikunnan ja unen merkitystä. Toisessa työpajassa harjoitellaan stressin ja ahdistuksen hallintaa ja kolmannessa keskitytään keskittymiseen.

- Liikunta on ilmainen ihmelääke aivoille. Se edistää valmiuksia keskittyä, lisää tarkkaavaisuutta ja muistiin tallentamista. Taustalla pitää olla riittävästi unta, Moilanen summaa.

Liikkumisen lisäksi työkaluja haetaan mindfulness- ja rauhoittumis- ja keskittymisharjoitteista.

Työpajojen vetäjinä toimivat koulutetut Liikunnan aluejärjestöjen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjät, joilla on vankka asiantuntijaosaaminen nuorten hyvinvoinnin ja liikkumisen edistäjinä.

Kymenlaakson Liikunta ry:n Lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan koordinaattori Petteri Mäkelä on innoissaan koulutuksen monipuolisuudesta.

- Koulutusmateriaali tarjoaa erittäin vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, miksi opiskelusta kannattaa tehdä toiminnallisempaa. Työpajassa kokeilemme keinoja, joilla se onnistuu. Kerromme siis sekä miksi että miten, Mäkelä lupaa.

Toisen asteen oppilaitokset voivat tilata yhdestä kolmeen 45 minuutin työpajaa ottamalla yhteyttä omaan Liikunnan aluejärjestöönsä. Ne ovat maksuttomia ainakin helmikuun 2025 loppuun asti. Työpajat ovat osa opetus ja kulttuuriministeriön tukemaan Lisää liikettä -hanketta.

Teksti: Maija Arosuo
Kuva 1: Jyväskylän yliopisto, kuva 2: luotu tekoälyllä.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Sumeneeko ajatus? – Toiminnallisempi opiskelu freesaa! -työpajat

 Työpaja 1: Hyvinvoinnin vaikutukset oppimiseen ja aivoihin

-          Hyvinvoinnin ja oppimisen yhteys – milloin opimme parhaiten
-          Miten liikunta edistää oppimista?
-          Toiminnallisia harjoitteita
-          Uni ja oppiminen

Työpaja 2: Keinoja stressin ja ahdistuksen hallintaan

-          Mitä stressi ja ahdistus ovat?
-          Keinoja rauhoittumiseen
-          Mindfulness -harjoitteita
-          Miten liikunta lievittää stressiä ja ahdistusta?

Työpaja 3: Keskittyminen

-          Mitä on keskittyminen ja miten sitä voidaan tukea?
-          Keskittymisen esteet ja ratkaisut
-          Keskittymisharjoituksia

 Tutustu tarkemmin työpajoihin.

Valtion liikuntaneuvosto tilasi Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnan ulkoisen arvioinnin toteuttami­sen Kansalliselta koulutuksen arviointikeskukselta (Karvi). Arvioinnin mukaan Liikkuva varhaiskasvatus on lisännyt merkittävästi kuntien, varhaiskasvatusyksiköiden ja päiväkotien mahdollisuuksia tukea lasten liikkumista varhaiskasvatuksessa. Tämä näkyy esimerkiksi liikkumisen muotojen monipuolistumisessa varhaiskasvatuksessa, henkilöstön liikkumisosaamisen ja asenteiden kehittymisessä sekä välinehankinnoissa.

Liikunnan aluejärjestöille myönnetyllä avustuksella saatu tuloksia aikaan

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Liikunnan aluejärjestöille valtionavustusta Liikkuvan varhaiskasvatuksen alueellis­ten verkostojen tukemiseen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

-   On hienoa, että meillä on viidentoista Liikunnan aluejärjestön osaaminen käytössä niin Liikkuva varhaiskasvatus-, kuin koko Liikkuvat-toiminnan tukemisessa alueellisella tasolla. Tämä olemassa oleva rakenne mahdollistaa sen, että kunnat saavat läheltä asiantuntevan avun työhönsä sitä tarvitessaan, toteaa opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari.

Aluejärjestöissä toiminnan kehittäminen alkoi vuonna 2012 osana Liikkuva koulu -ohjelmaa. Kokemusten perusteella käynnistettiin varhaiskasvatusikäisiin kohdistunut hanke vuonna 2017. Vuosille 2020–2024 Liikunnan aluejärjestöille myönnettiin valtionavustusta yhteishankkeeseen, jossa on mukana useita kohderyhmiä. Kohderyhmiltään laajemman hankkeen perustamisella hyödynnettiin hallinnolliset synergiaedut sekä pystyttiin vahvistamaan edelleen yhteisiä toimenpiteitä liikkumisen edistämiseksi alue- ja paikallistasolla.

-    On hienoa, että asiantuntijoidemme pitkäjänteinen työ on tuottanut hyviä tuloksia ja ollut vaikuttavaa. Saamamme avustuksen turvin olemme keskeisesti vaikuttaneet Liikkuvan varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumiseen. Aluejärjestöjen hankkeet ovat muodostaneet jatkumon kuntien ja varhaiskasvatusyksiköiden paikallisessa tukemisessa, sanoo kehityspäällikkö Heidi Pekkola Suomen Liikunnan Alueet ry:stä.

Arvioinnin mukaan kansallisen hankerahoituksen keskittäminen aluejärjestöjen paikallisesti toteuttamaan koulutus- ja verkostoitumisen tukeen on ollut onnistunut ratkaisu.

Liikunnan aluejärjestöt kohtaavat ja kouluttavat

Varhaiskasvatuksen henkilöstö pitää liikkumiseen liittyvää täydennyskoulutusta tärkeänä. Likesin toteuttaman kyselyn mukaan mahdollisuutta täydennyskoulutukseen pidettiin yhtenä niistä tekijöistä, jotka edistävät merkittävästi liikkumista varhaiskasvatuk­sessa.

Aluejärjestöt kohtaavat ihmisiä ja toimivat kentällä tukien yksiköitä ja kuntia Liikkuva varhaiskasvatus -toimintojen käynnistämisessä sekä paikallisesti ja valtakunnallisesti toteutuneissa tilaisuuksissa. Arvioinnin mukaan Liikunnan aluejärjestöille myönnetty valtionavustus on tuottanut hyviä tuloksia.

Aluejärjes­töjen järjestämät paikalliset ja alueelliset tukitoiminnot eli koulutukset, valmennukset ja verkostot ovat lisänneet varhaiskasvatuksen henkilöstön liikkumisosaamista ja vaikuttaneet myönteisesti Liikkuvan varhaiskasvatuksen laajentumiseen uusiin kuntiin ja varhaiskasvatuksen toimipaikkoihin.

-    Liikkumisen ja sen edistämisen tulisi olla arjen normaalia toimintaa. Tukea ja perustelua päätökselle tuovat paikallisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin kirjatut liikkumisen edistämisen tavoitteet. Työn äärelle pitää pysähtyä säännöllisesti, sillä lapsiryhmät vaihtuvat ja myös henkilöstössä on vaihtuvuutta. Toivoisin, että asiantuntijat näkisivät ja löytäisivät havainnoimalla myös vähän liikkuvat lapset. Ketkä tarttuvat automaattisesti tarjolla oleviin liikkumista kannustaviin mahdollisuuksiin, keitä aikuisten tulisi puolestaan tukea ja innostaa. Yhteiset aikuisten vetämät liikunnalliset leikit kannustavat ja tukevat kaikkia liikkumaan, toteaa asiantuntija Virpi Koivula Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLUsta.

Arviointi nostaa esille myös kehittämisen kohteita. Jatkossa on tärkeää lisätä lasten reipasta ja rasittavaa liikkumista sekä toimia vähän liikkuvien, erilaisten vähemmistöjen ja toimintarajoitteisten lasten liikkumisen edistämiseksi.

-     Liikunnan aluejärjestöt ovat valmiita jatkamaan tätä merkityksellistä työtä lasten ja nuorten liikkumisen edistämiseksi. On ensiarvoisen tärkeää, että myös tulevaisuudessa rahoitus turvataan, sanoo Heidi Pekkola.

Karvin Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnan ulkoinen arviointi julkaistiin 14.6.2024. Tutustu Valtion liikuntaneuvoston julkaisuun: https://www.liikuntaneuvosto.fi/lausunnot-ja-julkaisut/liikkuva-varhaiskasvatus-arviointi/

Lisätietoja:

Suomen Liikunnan Alueet ry, kehityspäällikkö, Heidi Pekkola, heidi.pekkola(at)alueet.fi, 
Puh. 040 130 4530, www.suomenliikunnanalueet.fi/

Liikunnan aluejärjestöt, aluekollegion puheenjohtaja, Aino-Maija Siren, 
aino-maija.siren(at)plu.fi, Puh. 040 026 8761, www.liikunnanaluejarjestot.fi

27.5.2024

Julkisuudessa on käyty keskustelua Olympiakomitean käynnistämistä selvitystöistä, jotka ovat myös sen kevätkokouksen asialistalla 28.5.2024. Liikunnan aluejärjestöt ovat ehdottaneet, että kevätkokouksen yhteydessä olisi järjestetty erillinen seminaari, jossa olisi käyty laajaa ja demokraattista keskustelua kaikkien toimijoiden, ei pelkästään Olympiakomitean jäsenten, kesken selvitystyön asiakokonaisuuksista. Tämä ei toteutunut, emmekä ole näin ollen mukana tämän päivän keskustelussa, joten haluamme tuoda esille liikunnan aluejärjestöjen kannan.

Liikunnan aluejärjestöt ovat sitä mieltä, että myös tulevaisuudessa rahanjakoroolin tulisi olla opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävä. Julkisella rahalla halutaan varmistaa osaltaan julkisen vallan asettamia yhteiskunta- ja liikuntapoliittisia tavoitteita. Näiden asettaminen sekä seurannan arviointityö on perusteltua säilyttää julkisen toimijan vastuulla. Jouko Vuolle nostaa esiin analyysissaan (YLE 27.5.2024), että mahdollisen rahanjakoroolin myötä Olympiakomitealle siirtyisi merkittävä viranomaistehtävä. Liikunnan aluejärjestöt haluavat painottaa, että muista pohjoismaista poiketen Suomen perustuslain mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle. Vuolle myös toteaa, että mahdollinen rahanjakoroolin siirtäminen Olympiakomitealle tarkoittaisi muun muassa sitä, että jonkun järjestön ollessa tyytymätön rahanjakopäätökseen hallinto- ja oikaisumenettely ei olisi enää mahdollinen, vaan riitatilanteet ratkaistaisiin käräjäoikeudessa. Se ei varmastikaan olisi omiaan lisäämään yhteen hiileen -puhaltamista liikunnan ja urheilun tavoitteiden saavuttamiseksi, ja muuttaisi Olympiakomitean roolia keskeisesti.

Liikunnan aluejärjestöt haluavat myös muistuttaa, että aluejärjestöillä on opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tavoiteasiakirja, joka ohjaa valtionavustuksen käyttöä, ja sitä kautta tehtävä työ kiinnittyy yhteiseen liikunnan ja urheilun kokonaisuuteen. Liikkeen lisääminen, elinvoimaisen seuratoiminnan tukeminen sekä kuntayhteistyö ovat keskeisiä aluejärjestöjen tehtäviä.

Tiukentuneessa taloustilanteessa on tarpeen, että keskustelua liikunnan ja urheilun tavoitteista ja järjestöjen rooleista käydään. Aluejärjestöt ovat siihen valmiita ja ovat myös tuoneet sen alusta asti esille. Tätä keskustelua ei kuitenkaan voida käydä yksipuolisesti Olympiakomitean ja konsulttien vetämänä, vaan kansalaisjärjestödemokratiaa, sekä liikunnan paikallisia ja alueellisia tarpeita kunnioittaen. Liikkeen lisäämisen ollessa keskeisesti liikunnan ja urheilun yhteisellä agendalla, on tärkeää huomioida, että paikallisen ja alueellisen tekemisen, lähellä ihmistä, tulee olla keskiössä.

Lisätietoja:

Liikunnan aluejärjestöt, aluekollegion puheenjohtaja, Aino-Maija Siren,
aino-maija.siren(at)plu.fi, Puh. 040 026 8761, www.liikunnanaluejarjestot.fi

Suomen Liikunnan Alueet ry, kehityspäällikkö, Heidi Pekkola, heidi.pekkola(at)alueet.fi,
Puh. 040 130 4530, www.suomenliikunnanalueet.fi

Aluekohtaiset lisätiedot:

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry, EKLU
Sakari Pusenius, aluejohtaja, sakari.pusenius(at)eklu.fi, Puh. 040 563 5031

Etelä-Savon Liikunta ry, ESLi
Mari Makkonen, aluejohtaja, mari.makkonen(at)esliikunta.fi, Puh. 044 341 0059

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLU
Päivi Ahlroos-Tanttu, toiminnanjohtaja, paivi.ahlroos-tanttu(at)eslu.fi, Puh. 040 716 1355

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, HLU
Ari Koskinen, aluejohtaja, ari.koskinen(at)hlu.fi, Puh. 050 371 4999

Kainuun Liikunta ry
Teemu Takalo, toiminnanjohtaja, teemu.takalo(at)kainuunliikunta.fi, Puh. 044 532 5921

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry, Kepli
Kalle Lassila, aluejohtaja, kalle.lassila(at)kepli.fi, Puh. 040 744 4210

Keski-Suomen Liikunta ry, KesLi
Petri Lehtoranta, aluejohtaja, petri.lehtoranta(at)kesli.fi, Puh. 050 533 3858

Kymenlaakson Liikunta ry, KymLi
Tommi Lehtinen, aluejohtaja, tommi.lehtinen(at)kymli.fi, Puh. 040 582 6706

Lapin Liikunta ry, LapLi
Maarit Toivola, toiminnanjohtaja, maarit.toivola(at)lapinliikunta.fi, Puh. 050 080 8038

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, LIIKU
Jukka Läärä, aluejohtaja, jukka.laara(at)liiku.fi, Puh. 040 046 3790

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, PLU
Aino-Maija Siren, aluejohtaja, aino-maija.siren(at)plu.fi, Puh. 040 026 8761

Pohjois-Karjalan Liikunta ry, Pokali
Tomi Pyylampi, va. Aluejohtaja, tomi.pyylampi(at)pokali.fi, Puh. 040 773 9243

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, PopLi
Jussi Ylitalo, aluejohtaja, jussi.ylitalo(at)popli.fi, Puh. 045 1606 466

Pohjois-Savon Liikunta ry, PSL
Risto Kovanen, aluejohtaja, risto.kovanen(at)pohjois-savonliikunta.fi, Puh. 040 705 8897

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, PHLU
Mai-Brit Salo, aluejohtaja, maippi.salo(at)phlu.fi, Puh. 040 836 7766

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat kaupungeille maksuttomia työpajoja Harrastamisen Suomen mallin kehittämiseen. Rahoitus löytyi Lisää liikettä -hankkeesta. 

Harrastamisen Suomen mallia on Imatralla viety eteenpäin kolme lukuvuotta. Tuloksiakin on saatu aikaan. Kolmessa koulukeskuksessa toimii tänä keväänä seitsemäntoista kerhoa.

Ensimmäisiä vuosia on kuitenkin leimannut tietynlainen yksin puurtamisen tunne monella taholla. Koordinaattori on vaihtunut useaan otteeseen, ja toimintaan on ollut vaikea luoda pysyvyyttä ja laatua.

Viime syksynä uutena koordinaattorina aloitti pitkän linjan nuoriso-ohjaaja, Tuula Silventoinen. Hän sai apua työhönsä paikalliselta liikunnan aluejärjestöltä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n (EKLU) lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Lasse Heiskanen ja Silventoinen kutsuivat koolle Lisää liikettä -hankkeen Työpajan, jonne kaikki Imatran Harrastamisen Suomen mallissa toimivat tahot haluttiin mukaan.

- Istuimme pöydän ääressä ja kartoitimme nykytilaa valmiin kysymyslomakkeen pohjalta. Kysely herätti paljon keskustelua ja avasi silmiä. Se oli oikea lähtölaukaus yhteiselle pohdinnalle, Silventoinen kertoo.

Koulun rooli vahvistuu

Kartoituksessa ilmeni, että vaikka koulut toimittivat viestiä eteenpäin ja mahdollistivat kerhotoiminnan tiloissaan, eivät ne kokeneet olevansa osa Harrastamisen Suomen mallia. Koulujen vahvempi sitouttaminen valittiinkin yhdeksi kehittämisen painopisteeksi.

- Käytännössä menin rehtoritapaamisiin ja kerroin, mitä kouluilta odotetaan ja mitä voimme antaa. Tämä on selkiyttänyt tilannetta, koordinaattori kertoo.

Lisäksi huomattiin, että yhteistyötä täytyy tiivistää myös muiden kouluissa tapahtuvien harrastustoimijoiden ja hankeryhmien kanssa.

Myös kerhojen markkinointiin haluttiin panostaa aiempaa enemmän. Imatralla kerhoihin ei oteta ilmoittautumisia, vaan lapset saavat mennä paikalle vapaasti. Sitoutuminen on ollut hyvää, sitten kun lapsi on löytänyt harrastuksen.

- Markkinoinniksi ei kuitenkaan riitä esite ilmoitustaululla. Aiommekin järjestää kaikissa koulukeskuksissa Harrastuspäivän, joissa kerhot saavat esitellä toimintaansa ja lapsi voi kokeilla eri harrastuksia.

Yhteistyötä halutaan tiivistää myös kaupungin viestintäosaston kanssa. Tavoitteena on ottaa käyttöön yhtenäinen Etelä-Karjalan harrastuskalenteri.

- Tehostamme suunnittelua ja teemme siitä koordinoidumpaa vuosikellojen ja ohjausryhmien tapaamisten avulla, Silventoinen kuvailee toimintatapamuutosta.

Aluejärjestöltä valmiit työkalut

Silventoinen kiittelee, että EKLU:n kädenojennus osui juuri oikeaan hetkeen ja että apu on ollut asiantuntevaa.

- Aluejärjestöllä on vahva tuntemus Harrastamisen Suomen mallista ja hyvät suhteet urheiluseuroihin, mikä auttaa jatkossakin. Kartoitus ei kuitenkaan keskittynyt liikuntaan ja urheiluun, vaan Harrastamisen Suomen mallin kokonaisuuden kehittämiseen, Silventoinen muistuttaa.

Työpaja ja yhdessä keskustelemalla tehty nykytilan kartoitus olivat Silventoisen mielestä erinomaisia työkaluja, jotka auttoivat näkemään toimintaa kaikkien osallisten kannalta.

- Työpajoissa hahmottui selkeästi, missä olemme ja mitä asioita pitää työstää, että pääsemme minne haluamme Harrastamisen Suomen mallissa Imatralla mennä.

Työpajan jälkeen monta kehitysaskelta on jo otettu, sillä se on vasta lähtölaukaus yhteistyölle. Avoin keskustelu ja eri osapuolten kuuleminen olivat koordinaattorista työpajan ydintä. Yhteistyötä on helpompi jatkaa, kun on muutaman kerran istunut saman pöydän ääressä.

  ----

Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Se avaa uusia mahdollisuuksia, innostaa mukaan ja kokeilemaan uutta. Mallin avulla halutaan lisätä yhdenvertaisuutta, antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus viettää aikaa perheen ja kavereiden kanssa, ja vähentää yksinäisyyttä.

Harrastamisen Suomen mallissa yhdistyvät lasten ja nuorten kuuleminen harrastustoiveista, olemassa olevien hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen koordinoiminen sekä koulun ja harrastustoimijoiden yhteistyö.

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat kaikille kunnille maksuttomia Harrastamisen Suomen mallin Työpajoja ja Nykytilan kartoitus -työkalun. Toiminta on osa Lisää liikettä -hanketta, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.  Kysy lisää oman alueesi Liikunnan aluejärjestöltä.

Teksti Maija Arosuo.

Liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannukset ovat yhteiskunnalle vuosittain jo yli 4,7 miljardia euroa. Vähäinen fyysinen aktiivisuus altistaa useille yleisille sairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle ja sydän- ja verisuonitaudeille. Koko maan kattavat Liikunnan aluejärjestöt toimivat merkittävänä voimana suomalaisten liikunnallisen elämäntavan kehittämisessä yli laji- ja kuntarajojen. Aluejärjestöjen perustehtävänä on edistää suomalaisten hyvinvointia liikunnan ja urheilun avulla.

 – Aluejärjestöt osallistuivat aktiivisesti valtakunnallisen Liikkuvat-kokonaisuuden edistämistyöhön sekä alueellisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin. Verkostojen avulla aluejärjestöt tuovat yhteen tärkeitä toimijoita, kuten kaupunkeja, kuntia ja hyvinvointialueita. Kaikkiin tilaisuuksiimme osallistui viime vuonna yli 200 000 henkilöä, toteaa Liikunnan aluejärjestöjen kollegion puheenjohtaja Aino-Maija Siren.

 – Liikunnassa ja urheilussa ei olla pitkään aikaan eletty täysin valtionavun varassa, esimerkiksi liikunnan aluejärjestöjen vuosittainen tuki on alle 30 prosenttia niiden 16 miljoonan euron kokonaistulokertymästä. Se on kuitenkin se moottori, jolla arvokas terveyshaittoja ennaltaehkäisevä työ pidetään käynnissä ja mahdollistetaan 12 miljoonan euron lisäarvon saanti liikunnan kautta yhteiskunnalle, Siren lisää.

 Aluejärjestöjen sydämen asiana liikkumisen ja elinvoimaisen seuratoiminnan edistäminen

 Liikunnan aluejärjestöt vahvistavat seurojen elinvoimaisuutta, edistävät seurojen vastuullista toimintaa sekä lisäävät seuratoimijoiden osaamista. Lisäksi aluejärjestöt kouluttavat ja luovat verkostoja päivittäisen liikkeen lisäämiseksi alue- ja kuntatasolla. Vuonna 2023 panostettiin erityisesti jäsenyhteisöjen ja kohderyhmien tukemiseen.

 – Ruohonjuuritaso on todella tärkeä. Suomalaisessa yhteiskunnassa liikunnan ja urheilun aseman kehittämisessä on monia haasteita, esimerkiksi liikkumattomuus ja urheiluseurojen tulevaisuus puhumattakaan kasvavista valtionavustusten leikkauksista. Kehysriihen suunnitellut lisäleikkaukset vaarantavat jo liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan, toteaa Suomen Liikunnan Alueiden kehityspäällikkö Heidi Pekkola huolestuneena ja toivoo päättäjiltä viisautta.

 Liikunnan aluejärjestöt järjestivät vuoden 2023 aikana noin 20 600 tilaisuutta, joihin lukeutui muun muassa koulutus- ja kehittämistilaisuuksia seuratoimijoille, kuntatoimijoille ja yritysten henkilökunnalle. Tilaisuuksissa lisättiin osaamista ja valmiuksia liikunnan edistämiseen eri yhteisöissä.

 Edellisvuosien tapaan aluejärjestöt innostivat ihmisiä liikkumaan päivittäin ja edistivät terveellisiä elämäntapoja. Liikunnan aluejärjestöt ovat palauttamassa toimintakykyä Suomen vahvuudeksi sekä taklaamassa yhteisiä haasteita, joita ovat liikkumattomuus ja liian vähäinen liikkuminen.

 Avainluvut vuonna 2023:
·         Jäsenyhteisöjä: 2 655

·         Koulutustilaisuuksia: 3 381

·         Osallistujia koulutuksissa: 38 045

·         Sparraus- ja konsultointitapaamisia: 6 555

·         Osallistujia sparrauksissa: 15 686

·         Tilaisuuksia yhteensä: 20 584

·         Osallistujia tilaisuuksissa: 202 469

Liikevaihto: 16 miljoonaa euroa

Lisätietoja:

Liikunnan aluejärjestöt, aluekollegion puheenjohtaja, Aino-Maija Siren, 
aino-maija.siren(at)plu.fi, Puh. 040 026 8761, www.liikunnanaluejarjestot.fi

Suomen Liikunnan Alueet ry, kehityspäällikkö, Heidi Pekkola, heidi.pekkola(at)alueet.fi, 
Puh. 040 130 4530, www.suomenliikunnanalueet.fi/

Valtakunnallista Leikkipäivää vietetään jo yhdeksättä kertaa. Vuoden teemoja ovat kaveritaidot ja yhteyden luominen toiseen ihmiseen leikin avulla. Liikunnan aluejärjestöt ja leikkipäiväverkosto kutsuu kaikenikäisiä heittäytymään leikin pyörteisiin leikkiviikolla. Materiaaleista löydät myös Jekku-jänön leikkivinkit.

Leikkipäivän tavoitteena on muistuttaa leikin tuomasta ilosta ja hyvästä olosta. Leikki nähdään ensiarvoisen tärkeänä, mistä kertoo muun muassa se, että leikki on kirjattu YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen. Leikki kehittää lapsen ajattelua, ongelmanratkaisukykyä ja vuorovaikutustaitoja.

Leikkiessä opitaan kaveritaitoja, kuten toisten huomioimista, neuvottelua ja sopimista, avun pyytämistä ja auttamista. Lasta kannattaakin kannustaa ja auttaa liittymään sekä kutsumaan muita leikkiin. Leikki voi auttaa myös aikuisia luomaan yhteyden toisiin.

Leikki ei ole suorittamista

Leikki on iloa ja kiireetöntä yhdessäoloa ilman suorituspaineita. Lasten ja aikuisten yhteiset leikkihetket tuovat arkeen kaivattuja suvantopaikkoja. Leikki voi olla myös osana ohjattua harrastusta, ja se tuo harrastamiseen rentoutta ja yhteisiä ilon kokemuksia.

- Pienen lapsen liikunta on ennen kaikkea fyysisesti aktiivista leikkiä. Jekku-jänön kanssa liikuntataitojen harjoittelu käy hauskasti leikin lomassa ja taidot kehittyvät ihan huomaamatta, toteaa lasten liikunnan asiantuntija Virpi Koivula Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLUsta, joka on yksi koko Suomen kattavista Liikunnan aluejärjestöistä.

- Leikkiessä rohkeus kokeilla uusia taitoja kasvaa ja epäonnistumisen pelko usein katoaa. Leikin imaistessa lapsen pauloihinsa, hän keskittyy omaan tekemiseensä kaverien suoritusten ja taitojen arvioimisen sijaan. Toivomme, että myös liikuntaharrastuksissa panostetaan leikillisyyteen, toteaa asiantuntija Marianna Tarhala Olympiakomiteasta.

• Liikunnalliset leikkivinkit (avautuu pdf.-tiedostona)  Mukana Jekku-jänön leikkivinkki.
• Leikkipäivä.fi-sivusto
• Leikkipäivän materiaaleja: leikkivinkit ja pelit

Leikkipäivä kutsuu aikuisia ja lapsia viettämään kiireetöntä aikaa yhdessä leikkien vuoden jokaisena päivänä. Leikkipäivä-ohjelma edistää leikkiä monin tavoin ja kannustaa ihmisiä heittäytymään leikin vietäväksi. Leikkipäivää järjestää Leikkipäiväverkosto, jota koordinoi Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Verkostossa on mukana yli 50 toimijaa. Lisätietoja ja inspiraatiota leikkiin: leikkipäivä.fi, leikkipankki.fi