Havainnointi on osa varhaiskasvatuksen henkilöstön perustehtävää – tukea, tietoa ja vinkkejä Liikunnan aluejärjestöjen Lasten motoristen taitojen koulutuksista

2.12.2020

Liikunnan aluejärjestöt. Tero Takalo-Eskola.
Liikunnan aluejärjestöt. Tero Takalo-Eskola.

Motoristen perustaitojen hyvä hallinta kehittyy liikkumisen seurauksena ja harjaantuvat vain harjoittelemalla ja tekemällä. Varhaiskasvatuksen yhtenä tehtävänä on kehittää lasten kehontuntemusta ja -hallintaa sekä motorisia perustaitoja. Havainnointi on tärkeä työkalu tässä tehtävässä.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) todetaan, että säännöllisellä ja ohjatulla liikunnalla on tärkeä merkitys lasten kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja motoriselle oppimiselle. Tämän vuoksi lasten motoristen taitojen suunnitelmallinen havainnointi on merkityksellistä.

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLUn asiantuntija Virpi Katajarinteen mukaan motoristen taitojen kehittymistä olisi hyvä havainnoida monipuolisesti eri tilanteista.

  • Havainnoinnin tavoitteena on tuottaa tietoa, joihin voidaan kiinnittää huomiota ja harjoitella arjen leikeissä ja peleissä eli niissä perustoiminnoissa. Tarkoituksena ei ole etsiä lapsesta vikoja vaan tietoa siitä, miten lasta voisi tukea. Työssäni olen kohdannut muun muassa lapsia, joilla on hyvin vähän kokemusta pallon potkaisusta, koska heille ei ole tarjottu siihen mahdollisuutta, kertoo Katajarinne.

Havainnot antavat tietoa lapsen motorisista taidoista, niiden kehittymisestä sekä luovat pohjaa liikuntakasvatuksen suunnitteluun ja toteutukseen.

  •  Havainnointia olisi hyvä tehdä niin, ettei lapsi huomaa olevansa havainnoinnin kohteena. Näin tulos on mahdollisimman aito ja lapselle luontainen, toteaa Katajarinne.

Koulutuksesta lisää ymmärrystä ja vinkkejä havainnointiin

Liikunnan aluejärjestöt ympäri Suomea järjestävät varhaiskasvatushenkilöstön tueksi Lasten motoristen taitojen havainnointi -koulutusta. Koulutus antaa ymmärrystä havainnoinnin merkityksestä ja välineitä havainnoinnin toteuttamiseen päivittäisessä työssä lasten parissa.

  • Koulutuksessa opetellaan tiedostamaan, tunnistamaan ja tukemaan. Tiedostaminen antaa ammattilaiselle ymmärryksen kokonaiskuvasta ja pohjaa tunnistamiselle. Tunnistaminen puolestaan antaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten lapsen juoksua tai heittämistaitoja voidaan havaita. Näitä asioita käydään läpi laajasti ja monipuolisesti, tiivistää ESLUn kouluttaja Johanna Luttinen.

Helsingin kaupunki on halunnut panostaa erityisesti liikunnallisiin koulutuksiin ja tarjoaa omien koulutusten lisäksi myös muita koulutusmahdollisuuksia. Kaupungin liikuntasuunnittelija Laura Pirhosen mukaan ESLUn tarjoama Lasten motoristen taitojen havainnointi -koulutuskokonaisuus sopi erinomaisesti kaupungin tarpeisiin.

  • Varhaiskasvatuksen henkilöstön kouluttaminen on yksi asia, joka nousee esille varhaiskasvatuksen henkilöstön toiveista sekä Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman nykytilan arvioinnin kuntakoosteesta. Haluamme vastata toiveeseen ja tarjota henkilöstölle koulutuksen kautta uusia ideoita, ajatuksia ja työkaluja, jotka pistävät miettimään arjen toimintaa. Pienillä arjen valinnoilla pystymme entisestään vahvistamaan liikkumisen kulttuuria varhaiskasvatuksessa, sanoo Pirhonen.

Hippaheikki, Kajuutta ja Myrskyluoto -varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatuksen opettaja Petri Kuusela piti tavasta, miten Motoristen taitojen havainnointi -koulutus toteutettiin. Erityisen antoisana hän piti sitä, että aiheeseen tutustuttiin itsenäisesti ja hetken pureskelun jälkeen ajatuksia vaihdettiin ryhmissä.

  • Oli hyvä kuulla eri näkökulmia ja kokemuksia, miten havainnointia voidaan toteuttaa alle kolmevuotiaiden ja miten taas esikoululaisten parissa. Koulutuksesta sai uusia ideoita ja muun muassa heti käyttövalmiin havainnointitaulukon. Meillä havainnointi toimii pohjana suunnittelulle ja lapsen kehityksen tukemiseen. Jos huomaamme kehittämisen kohteita, kiinnitämme niihin seuraavalla viikolla huomiota. Parhaiten tietoa saataisiin levitettyä käytäntöön, jos koulutukseen voisi osallistua useampi henkilö yhdestä yksikössä – meillä tämä onneksi onnistui ja oli hyvä saada vaihtaa ajatuksia omien työkavereiden kanssa, toteaa Kuusela.
  • Aihepiiri voi tuntua laajalta, mutta koulutuksista saa hyvät ensi askeleet, joita voi viedä heti omaan työhön. Ensiksi tulee tuntea lasten karkeamotorinen kehitys, jotta havainnointi onnistuu. Parhaan ammatillisen osaamisen saa Lapsen karkeamotorinen kehitys sekä Lasten motoristen taitojen havainnointi -koulutukset käymällä, kannustaa Katajarinne.

Palautteita Lasten motoristen taitojen havainnointi -koulutuksesta:

Parasta oli materiaalit, käytännön vihjeet sekä havainnointityökalut.

Sain paljon hyödyllistä asiaa ja uusia asioita käytäntöön.

Tämä oli tiivis paketti työhön vietäväksi ja uudet työkalut liikunnan havainnointiin.

Koulutuksessa oli hyvää ajatusten vaihto toisten kanssa ja se, että sai hyviä käytäntöjä töihin vietäväksi.

Sain lisää Ideoita varhaiskasvatuksen arkeen.

Lähteet:

Lasten motoristen taitojen havainnointi -koulutusmateriaali, Liikunnan aluejärjestöt, Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016: 21.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, Opetushallitus, Määräykset ja ohjeet 2018:3a

Teksti: Minttu Koivumäki, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu