Eduskuntavaaleihin on vajaa puoli vuotta. Katseet kääntyvät vähitellen seuraavaan hallituskauteen, jonka uudistuksia pohditaan parhaillaan niin puoluetoimistoissa kuin mediassa.

Julkisesta keskustelusta on pitkälti unohtunut yksi tärkeimmistä uudistuksista. Kyseessä on uudistus, jonka Suomi todella tarvitsee:

Jokaiselle lapselle on mahdollistettava mielekäs liikuntaharrastus.

Äskettäin julkaistu liikuntaraportti toi ilmi karuja lukuja suomalaisten liikkumattomuudesta. Liikemittareilla tehdyt tutkimukset osoittavat, että suomalaislasten liikkuminen vähenee koko kouluiän.

Paitsi kansanterveydelle, myös kansantaloudelle on luvassa kylmää kyytiä, jos liikkumattomuutta ei oteta vakavasti. Työurien pidentäminen tulee hankaloitumaan, kun työelämään tulee yhä huonokuntoisempia nuoria, joiden työkyky heikkenee jatkuvasti. Liian vähäisen liikkumisen kustannukset ovat jo nyt yhteiskunnalle miljardiluokkaa, joten luvassa on kalliit ja pitkäkantoiset seuraukset.

Yksi tehokas ratkaisu liikkumattomuushaasteeseen olisi tarjota jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa liikuntaa koulupäivän jälkeen. Harrastamiseen kiinnittyminen ehkäisee nuorten syrjäytymistä, vahvistaa sosiaalista kanssakäymistä ja lisää yhteisöllisyyttä.

Nyt on aika kehittää liikuttavampi ja vaikuttavampi malli

Tällä hallituskaudella on kehitetty Harrastamisen Suomen malli, jonka tarkoituksena on tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Malli on edennyt vauhdikkaasti ja on käytössä jo 86 prosentissa Suomen kuntia. Syksyllä se myös kirjattiin nuorisolakiin, jotta toiminta juurtuisi pysyväksi toimintatavaksi yli hallituskausien.

Harrastamisen Suomen malli on oikein hyvä alku, mutta se ei ole läheskään valmis. Rima on syytä nostaa korkeammalle. Esimerkiksi mallin rahoitusta tulisi kasvattaa selvästi, koska myös mukana olevien kuntien määrä on lisääntynyt merkittävästi. Rahoitusta haittaa myös erilaisten harrastamisen avustusten pirstaleisuus, joten vaikuttavuuden lisäämiseksi harrastamiseen liittyviä avustuksia olisi järkevä yhdistää.

Malliin liittyvää byrokratiaa tulisi rohkeasti purkaa. Erityisenä haasteena liikuntayhteisössä on nähty mallin lyhyt vuoden avustuskausi, jota tulisi ehdottomasti pidentää. Useiden harrastusten järjestäjien ongelma on, etteivät ne voi luvata lapsille yli yhden lukuvuoden jatkuvaa harrastusta, koska rahoitus on haettava joka vuosi uudelleen. Jos rahoitus olisi pitkäjänteisempää, harrastusten järjestäjiä voitaisiin sitouttaa mukaan nykyistä paremmin ja ne voisivat palkata ammattilaisia toteuttamaan ohjaamista.

Parannettavaa on myös urheiluseurojen huomioimisessa. Suomessa on lähes 10 000 seuraa, joilla on valtava osaaminen harrastusten järjestäjänä. Tätä potentiaalia tulee hyödyntää mallin toteutuksessa täysimääräisesti. Seurat voivat myös olla apuna ratkaisemassa ohjaajapulaa, kun mallin ja ylipäänsä liikunnan kansalaistoiminnan rahoitukseen saadaan edellä kuvattua pitkäjänteisyyttä.

Harrastamisen kipinä voi muuttaa koko elämän

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Liikuntatottumukset alkavat kehittyä jo varhain lapsuudessa. Tutkimusten mukaan varhaislapsuudessa saadut riittävät motoriset perustaidot ovat tiiviisti yhteydessä niin lapsuuden, nuoruusvaiheen kuin varhaisen aikuisuuden fyysiseen aktiivisuuteen. 

Harrastamisen Suomen mallin peruskiveen on muurattu harrastusten maksuttomuus ja mielekkyys. Kaikille avoimesta toiminnasta on tärkeä pitää kiinni, jotta jokainen lapsi pääsee nauttimaan liikunnan riemusta riippumatta esimerkiksi toimintarajoitteesta, osaamisesta tai vanhempien lompakon paksuudesta.

Parhaimmillaan Harrastamisen Suomen malli sytyttää innon ja kiinnostuksen jatkaa liikuntaharrastusta harrastuskokeilujen jälkeen. Kun harrastamisen kipinä syttyy, seuraavaksi on varmistettava harrastamisen jatkuvuus. Laadukkaasti toteutettuna malli voi tarjota lapsille mahdollistavia polkuja myös seuratoimintaan ja joskus jopa tavoitteelliseen urheiluun.

On tärkeä tunnistaa, että Harrastamisen Suomen mallin kehittäminen on tärkeä toimenpide, muttei se ainoana työkaluna riitä. Liikkumattomuuden haasteeseen tarvitaan useita politiikkatoimia, joita olemme koonneet liikunnan ja urheilun eduskuntavaalitavoitteisiin. Liikuntaa on syytä lisätä paitsi iltapäiviin, myös koulupäivään. Ja seuratoimintaa on tärkeää tukea, koska lähes 90 prosenttia lapsista harrastaa seurassa liikuntaa jossain vaiheessa lapsuuttaan. 

Näin teemme mallista paremman

Kokosimme keväällä liikuntayhteisöä pohtimaan, miten voisimme kehittää Harrastamisen Suomen mallista vielä liikuttavamman. Olemme keskustelleet mallin kehittämisestä useiden kuntien, seurojen, liikunnan aluejärjestöjen, lajiliittojen, Paralympiakomitean ja muiden liikuntajärjestöjen kanssa. Nämä ovat olleet todella antoisia ja innostavia keskusteluja.

Mallin toimivuudesta on liikuntayhteisössä hyvin erilaisia kokemuksia. Toiset näkevät sen toimivan erinomaisesti, toiset pitävät sitä epäonnistuneena. Keskimäärin liikuntayhteisö näkee mallissa vielä paljon kehitettävää, mutta sen valtava potentiaali jaetaan vahvasti: voimme tavoittaa sillä kokonaisen ikäluokan, tuoda liikuntamahdollisuuksia lasten ulottuville sekä edistää lasten harrastamisen yhdenvertaisuutta.

Pitkäjänteisyyden rakentaminen. Laadun kehittäminen. Vaikuttavuuden mittaaminen. Rahoituksen turvaaminen. Moninaisuuden tukeminen. Koordinaation vahvistaminen. Kiinnittymisen edistäminen.

Tässä nostoja, jotka erityisesti ovat nousseet keskusteluissa esille. Keskustelujen pohjalta julkaisimme alkusyksystä liikuntayhteisön kehittämisehdotuksia Harrastamisen Suomen mallin jatkoon. Näihin ehdotuksiin suosittelen lämpimästi tutustumaan.

Tällä kuusiosaisella blogisarjalla halusimme nostaa esille näkökulmia Harrastamisen Suomen mallin kehittämiseksi. Toivomme, että keskustelu jatkuu vilkkaana kohti eduskuntavaaleja. Liikuntayhteisön eduskuntavaalikampanjassa tulemme haastamaan jokaisen ehdokkaan sitoutumaan liikkeen lisäämiseen. Nyt on aika muistuttaa päättäjiä siitä, että liikuntaan panostaminen on loistava tulevaisuusinvestointi.

Toni Ahva
yhteiskuntasuhteiden päällikkö, VTM
Suomen Olympiakomitea

Tämä blogi on osa Suomen Olympiakomitean, Suomen Paralympiakomitean sekä liikunnan aluejärjestöjen yhteistä lapset ja nuoret liikuttaa -blogisarjaa. Sen avulla halutaan herättää julkista keskustelua lasten ja nuorten oikeuksista ja mahdollisuuksista harrastaa liikuntaa koulupäivän yhteydessä. Uskomme, että yhdessä voimme aikaansaada merkittävän muutoksen lasten ja nuorten sekä koko yhteiskunnan hyvinvoinnissa.